Miten aliravitsemusta hoidetaan?

Miten aliravitsemusta hoidetaan: Hoidon turvallisuus

Miten aliravitsemusta hoidetaan oikein, jotta potilas välttää vaaralliset terveysriskit? Aliravitsemuksen tunnistaminen ja ammattimainen hoito ovat keskeisiä potilaan toipumiselle. Ravitsemustilan korjaaminen vaatii huolellista seurantaa, jotta elimistö toipuu turvallisesti ilman komplikaatioita. Lue lisää siitä, miten kliiniset menetelmät ja seuranta auttavat palauttamaan potilaan terveyden silloin, kun omatoiminen syöminen on riittämätöntä.

Miten aliravitsemusta hoidetaan turvallisesti ja kestävästi?

Tähän kysymykseen vastaaminen riippuu täysin tilanteen vakavuudesta - yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole olemassa. Yleisesti miten aliravitsemusta hoidetaan ravitsemuskuntoutuksella, jossa energiansaantia ja ravintoaineiden saantia lisätään asteittain. Hoito toteutetaan turvallisesti yksilöllisen suunnitelman mukaan, jotta vältytään liian nopean tankkauksen aiheuttamilta hengenvaarallisilta komplikaatioilta. Se vaatii aikaa.

Useimmat keskittyvät aluksi vain kaloreihin, mutta on olemassa yksi huomaamaton, usein hengenvaarallinen virhe, jonka monet tekevät aliravitsemuksen hoidossa - kerron siitä tarkemmin myöhemmin refeeding-oireyhtymän ehkäisy käsittelevässä osiossa.

Tilastot osoittavat, että monet vakavasti aliravituista potilaista hyötyvät kliiniset ravintovalmisteet ensimmäisten hoitoviikkojen aikana, kun pelkkä ruokamäärän lisääminen ei riitä.^[1] Olen huomannut ravitsemustyössä vuosien varrella, että suurin virhe on yrittää liikaa liian nopeasti. Tuntui turhauttavalta katsoa, kun potilaat pakottivat itsensä syömään suuria aterioita ja päätyivät vain voimaan pahoin. Se ei yksinkertaisesti toimi niin.

Ravitsemuskuntoutus ja säännöllinen ateriarytmi

Pelkkä ajatus syömisestä voi aiheuttaa fyysistä ahdistusta, kun ruokahalu on ollut pitkään kateissa. Vatsalaukku on tottunut pieneen volyymiin, ja jopa veden juominen voi tuntua raskaalta. Ollaanpa rehellisiä: motivaation puute säännölliseen ateriarytmiin aliravitsemustilassa on täysin normaalia.

Sairauden uuvuttama keho ei lähetä normaaleja nälkäsignaaleja. Tämä yllättää monet. Siksi ruokailu aloitetaan usein tiheästi, syömällä 5-6 pientä ateriaa päivässä 2-3 tunnin välein. Aluksi annos voi olla vain muutaman lusikallisen kokoinen. Pääasia on rytmi.

Energiatiheä ruokavalio pelastaa arjessa

Vaikeus valita oikeita energiatiheitä elintarvikkeita uuvuttaa potilaita ja heidän omaisiaan. Miten korjata aliravitsemus, jos et pysty syömään isoja määriä? Vastaus on energiatiheydessä.

Ruokavaliota täydennetään energiatiheä ruokavalio, jotka pakkaavat paljon kaloreita pieneen tilaan. Esimerkiksi yksi ruokalusikallinen rypsiöljyä puuron seassa lisää aterian energiapitoisuutta noin 120 kalorilla ilman, että annoskoko kasvaa lainkaan. Se on valtava etu. Myös pähkinätahnat ja täysrasvaiset maitotuotteet ovat ensiluokkaisia työkaluja tässä vaiheessa.

Huomio: Jos sinulla on vakavia nielemisvaikeuksia tai kipuja vatsassa syömisen jälkeen, ota aina välittömästi yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen ennen kuin teet muutoksia ruokavalioosi.

Refeeding-oireyhtymän ehkäisy: Hitautta arvostamalla

Tässä on se kriittinen virhe, josta mainitsin aiemmin: liian nopea kalorimäärän nosto pitkän paaston jälkeen. Pelko liian nopeasta syömisestä aiheutuvista komplikaatioista on hyvin yleinen - ja se on myös täysin aiheellinen.

Monet ajattelevat, että kun ihminen on laihtunut, häntä pitää syöttää mahdollisimman paljon ja nopeasti. Väärin. Tämä voi laukaista hengenvaarallisen refeeding-oireyhtymän, jossa elimistön elektrolyyttitasapaino (erityisesti fosfaatti, magnesium ja kalium) romahtaa nopean insuliininerityksen seurauksena.

Vaikeissa tapauksissa energian saanti aloitetaan erittäin hitaasti, usein vain 10-15 kaloria painokiloa kohti vuorokaudessa. ^[3] Neste- ja vitamiinitasoja - erityisesti tiamiinia - seurataan tarkasti ennen varsinaisen ruokinnan nostamista. Turvallisuus on aina nopeuden edellä.

Epävarmuus siitä, milloin on syytä hakeutua lääkäriin

Aliravitsemus ei aina näy ulospäin välittömästi. Ihmiset odottavat usein liian pitkään ennen avun pyytämistä, koska he ajattelevat voivansa korjata tilanteen itse. Älä odota.

Jos paino on pudonnut yli 5 % tahattomasti viimeisen kuukauden aikana, tai jos syöminen on ollut erittäin niukkaa yli viikon ajan, on hakeuduttava ammattilaisen arvioo^[4] n. Jos potilas ei kykene syömään tai nielemään riittävästi itse, ravitsemus voidaan turvata nenä-mahaletkulla tai suonensisäisesti. Nämä sairaalassa toteutettavat letkuravitsemus- ja suonensisäiset hoidot ovat turvaverkkoja, jotka pelastavat ihmishenkiä silloin, kun suun kautta tapahtuva ravitsemuskuntoutus on mahdotonta.

Tehostettu tavallinen ruoka vs. Kliiniset ravintovalmisteet

Tavallinen tehostettu ruoka

1. Edullisempi, hyödyntää arkisia elintarvikkeita kuten öljyjä ja kermaa
2. Tuttu ja turvallinen, helppo muokata omien mieltymysten mukaan
3. Lievä aliravitsemus ja kotihoito, kun ruokahalu on osittain tallella

Kliiniset ravintovalmisteet (Suositeltu vaikeissa tapauksissa)

1. Sisältää tarkasti mitatun määrän kaloreita, proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita 200 ml pullossa
2. Helppo nauttia hitaasti pitkin päivää - ei vaadi valmistelua tai pureskelua
3. Keskivaikea tai vaikea aliravitsemus, heikko ruokahalu ja lisääntynyt ravinnontarve

Annan uuvuttava tie takaisin voimiin

Anna, 65-vuotias helsinkiläinen, menetti vakavan sairauskierteen vuoksi yli 10 % painostaan vain kuukaudessa. Kotiuduttuaan sairaalasta hän oli uupunut ja ruokahalu oli täysin kadonnut. Hän yritti sinnikkäästi syödä normaaleja lämpimiä aterioita kolme kertaa päivässä.

Ensimmäinen yritys kaatui nopeasti. Hän pakotti itsensä syömään suuria annoksia perunamuusia ja lihaa, mikä johti vain vatsakipuihin ja voimakkaaseen pahoinvointiin. Tilanne ahdisti häntä syvästi, ja hän alkoi vältellä ruokapöytään istumista kokonaan.

Ravitsemusterapeutin tapaamisessa hän ymmärsi virheensä. Hän lopetti suurten annosten tuijottamisen ja siirtyi kuuteen hyvin pieneen ateriaan. Hän otti avuksi kliiniset ravintojuomat, joita hän siemaili hitaasti lääkemitan kokoisissa erissä pitkin aamupäivää.

Noin kuuden viikon hitaalla ja pikkutarkalla tahdilla Annan paino kääntyi lopulta nousuun, lisääntyen vähitellen 2 kiloa. Pahoinvointi katosi, kun hän ymmärsi, että aliravitsemuksen hoidossa hitaus ja säännöllisyys voittavat aina suuret kertarysäykset.