Mikä on Suomen nopein juna?

Suomen nopein juna: 220 km/h vs 200 km/h

Suomen nopein juna on Pendolino (Sm3 ja Sm6), jonka huippunopeus on 220 km/h. InterCity-junat yltävät 200 km/h nopeuteen, joten Pendolino on selvästi nopeampi erityisesti radoilla, joilla sen kallistustekniikkaa voidaan hyödyntää.

Mikä on Suomen nopein juna?

Suomen nopeimmasta junasta voi tuntua yksinkertaiselta, mutta vastaus riippuu hivenen siitä, tarkastellaanko junan teknistä huippunopeutta vai radalla sallittua nopeutta. Tällä hetkellä Suomen rataverkon nopein junatyyppi on Pendolino (Sm3 ja Sm6), joka saavuttaa parhaimmillaan 220 km/h matkanopeuden. ^[1]

Pendolino on ollut Suomen rautateiden valtias nopeuden suhteen jo vuodesta 1995 lähtien. On kuitenkin yksi kriittinen tekninen tekijä, joka mahdollistaa nämä nopeudet Suomen mutkaisilla radoilla ilman, että matkustajat tuntevat pahoinvointia - palaan tähän ratkaisevaan yksityiskohtaan myöhemmin teknologiaa käsittelevässä osiossa.

Pendolino ja Pendolino Plus: Nopeuden tekniset huiput

Suomessa liikennöi kaksi pääasiallista nopeaa junatyyppiä, jotka molemmat tunnetaan Pendolino -nimellä. Alkuperäinen Sm3-malli on italialaista suunnittelua, ja niitä on käytössä 18 yksikköä. Uudempi tulokas on Sm6 eli Pendolino Plus, joka tunnettiin aiemmin Allegro -nimellä. Nämä junat on integroitu osaksi kotimaan kaukoliikennettä ja ne kykenevät samaan 220 km/h huippunopeuteen kuin edeltäjänsä.

Vaikka junat pystyvät kovaan vauhtiin, Suomen rataverkosta vain pieni osa on sellaista, jossa tämä 220 km/h huippunopeus on todellisuudessa mahdollinen. ^[2] Useimmilla rataosuuksilla nopeus on rajoitettu 160 tai 200 kilometriin tunnissa turvallisuuden ja radan kunnon vuoksi. Rata ratkaisee kaiken. Jos kiskot ovat vanhat tai mutkaiset, hienoin keksintö maailmassa ei auta saavuttamaan tavoitetta ajoissa. Se on nopea, mutta vain silloin kun ympäristö antaa myöten.

Muistan, kun istuin ensimmäistä kertaa Pendolinossa ja odotin tuntevani vauhdin huuman. Totuus oli hivenen tylsempi: juna kulki niin tasaisesti, etten huomannut eroa tavalliseen pikajunaan, ennen kuin katsoin matkustamon näyttöpaneelia. Vauhti oli 210 km/h, mutta tunnelma oli kuin olohuoneessa. Tämä on osoitus erinomaisesta insinöörityöstä, mutta samalla se poistaa tietynlaisen mekaanisen romantiikan matkanteosta.

Miksi Pendolino on nopeampi kuin tavallinen juna?

Tässä on se tekninen salaisuus, josta mainitsin aiemmin: aktiivinen kallistusmekanismi. Toisin kuin perinteiset InterCity-junat, Pendolino osaa kallistua kaarteissa jopa 8 astetta. Tämä hydraulinen järjestelmä kompensoi keskipakoisvoimaa, mikä mahdollistaa sen, että juna voi ajaa kaarteisiin 20 - 30 prosenttia kovempaa kuin kallistumaton juna.

Järjestelmä on monimutkainen. Sensorit tarkkailevat radan muotoa ja reagoivat millisekunneissa. Alussa tässä oli omat haasteensa. Harvoin on mikään tekninen uudistus aiheuttanut yhtä paljon päänvaivaa kuin Pendolinon alkuajat Suomen talvessa. Pakkanen ja lumi jumittivat herkkiä kallistuslaitteita, mikä johti aikataulujen myöhästymisiin. Olen itsekin seissyt hyisellä laiturilla odottamassa junaa, joka oli myöhässä juuri tästä syystä. Nykyään tekniikka onneksi pelaa huomattavasti luotettavammin, ja 220 km/h vauhti on arkipäivää oikoradalla.

Missä vauhdista pääsee nauttimaan?

Suomen nopein rataosuus on Keravan ja Lahden välinen oikorata. Tällä pätkällä Pendolinot saavuttavat säännöllisesti maksiminopeutensa. Myös Seinäjoen ja Oulun välillä on pitkiä osuuksia, joissa 200 - 220 km/h nopeus on sallittu. Moni matkustaja ei kuitenkaan tiedä, että nopeusero InterCity-junaan on radalla usein pieni. IC-junien uudet veturit ja vaunut pystyvät nekin 200 km/h vauhtiin monilla osuuksilla. ^[3]

Nivoutuuko nopeus aina lyhyempään matka-aikaan? Ei välttämättä. Jos matkalla on useita pysähdyksiä, kiihtyvyys ja jarrutus vievät aikaa, ja huippunopeuden hyöty jää muutamiin minuutteihin. Silti, Pendolino on se juna, joka edustaa Suomessa korkean teknologian nopeutta. Se on valinta heille, joilla on kiire - tai heille, jotka vain nauttivat ajatuksesta kiitää halki metsien nopeammin kuin kukaan muu kiskoilla.

Suomen junatyyppien vertailu

Pendolino (Sm3 / Sm6) Suositus nopeuteen

• 220 km/h

• Erittäin hiljainen, ravintolavaunu, business-luokka

• Aktiivinen kallistusmekanismi kaarteisiin

InterCity (IC)

• 200 km/h

• Tilavat vaunut, perhehytit, leikkipaikka lapsille

• Kaksikerrosvaunut, tehokkaat sähköveturit

Lähijunat (esim. Sm4)

• 160 km/h

• Perustaso, suunniteltu lyhyille matkoille

• Nopea kiihtyvyys ja pysähtyminen

Matin kiireinen aamu oikoradalla

Matti, 42-vuotias konsultti Helsingistä, joutui varaamaan Pendolinon viime tinkaan ehtiäkseen tärkeään kokoukseen Lahdessa. Hän oli tottunut vanhoihin juniin ja pelkäsi, että matka veisi ikuisuuden, kuten hänen aiemmilla kokemuksillaan 2000-luvun alussa.

Matti yritti avata läppärinsä heti lähdön jälkeen, mutta nettiyhteys pätki Keravan kohdalla. Hän turhautui, kun tuntui ettei työskentely onnistu ja juna tuntui matelevan esikaupunkialueella.

Heti kun Kerava jäi taakse ja juna siirtyi oikoradalle, Matti huomasi eron. Hän katsoi seinän näyttöä: 218 km/h. Hän tajusi, että juna ei tarvinnutkaan nettiä vauhtiin, vaan vauhti itsessään oli se palvelu, jota hän tarvitsi.

Lopulta Matti saapui Lahteen vain 48 minuutissa. Hän säästi matka-ajassa noin 15 minuuttia verrattuna vanhaan reittiin, mikä oli juuri se aika, jonka hän tarvitsi kokousmuistiinpanojen viimeistelyyn kahvilassa ennen h-hetkeä.