Kannattaako kala verestää heti?

Kannattaako kala verestää heti? Tärkeä osa pyyntiä

Kysymys kannattaako kala verestää heti mietityttää jatkuvasti monia kalastajia. Oikeaoppinen käsittely heti pyynnin jälkeen on erittäin tärkeää koko saaliin hyödyntämisen kannalta. Huolimattomuus tässä varhaisessa vaiheessa heikentää lopputulosta merkittävästi. Varovainen lähestymistapa sekä aivan oikeat tekniikat turvaavat onnistumisen. Aiheen tarkempi ymmärtäminen auttaa välttämään yleisimmät virheet vesillä. Tutustu näihin turvallisiin ja oikeisiin menetelmiin aina poikkeuksellisen huolellisesti.

Kannattaako kala verestää heti? (Miksi nopea toiminta on ratkaisevaa)

Kyllä, kala kannattaa verestää ja tainnuttaa välittömästi pyynnin jälkeen. Nopea toiminta ehkäisee lihan pilaantumista, parantaa sen säilyvyyttä ja tekee lihasta kiinteämpää sekä maukkaampaa. Lisäksi Suomen lainsäädäntö vaatii kalan tainnuttamista välittömästi vedestä noston jälkeen.

Ollaanpa rehellisiä - kalan tainnuttaminen ja verestys voi aluksi tuntua epämiellyttävältä - mutta se on eettisesti ja laadullisesti täysin välttämätöntä. Mutta on yksi yllättävä virhe, jonka suurin osa aloittelevista kalastajista tekee - kerron siitä tarkemmin myöhemmin jäähdytystä käsittelevässä osiossa. Verestämätön kala kärsii turhaan. Lihan laatu heikkenee nopeasti, jos verta ei lasketa ulos heti. Veri toimii nimittäin erinomaisena kasvualustana bakteereille. Oikein verestetty kala säilyy tyypillisesti pidempään kylmässä kuin käsittelemätön saa^[1] lis.

Suomen lainsäädäntö ja eläinsuojelu

Miksi kala pitää verestää heti? Suomen eläinsuojelulaki on tässä asiassa erittäin selkeä. Kala on tainnutettava välittömästi vedestä noston jälkeen, ennen verestystä. Tämä estää tarpeettoman kivun. Tainnutus on paitsi eettinen velvollisuus, myös laadun tae.

Odota hetki.

Kun kala stressaantuu, sen lihaksiin kertyy maitohappoa huomattavia määriä. Maitohappo heikentää lihan makua ja rakennetta merkittävästi. Kalan käsittely pyynnin jälkeen vaatii siis ennen kaikkea nopeutta. Mitä lyhyempi aika noston ja tainnutuksen välillä on, sitä parempi on lopputulos lautasella.

Mitä kalan kehossa tapahtuu pyynnin jälkeen?

Kun kala tarttuu uistimeen tai verkkoon, se kokee valtavaa stressiä. Tämä fyysinen rasitus käynnistää lihaksissa anaerobisen energiantuotannon. Seurauksena maitohappoa alkaa kertyä kudoksiin nopealla tahdilla.

Miksi tämä on ongelma? Korkea maitohappopitoisuus laskee lihan pH-arvoa. Tämä johtaa siihen, että lihan rakenne pehmenee ja se alkaa menettää nesteitään. Lopulta liha muuttuu mauttomaksi ja jopa hajoavaksi pannulla paistettaessa. Oikea-aikainen tainnutus pysäyttää tämän stressireaktion täydellisesti.

Todellisuudessa harva ymmärtää verenkierron roolia tässä prosessissa. Veri kuljettaa happea, mutta kuoleman jälkeen se muuttuu bakteerien suosikkiravinnoksi. Lämpötilan nousu vain parilla asteella voi lyhentää kalan säilyvyysaikaa merkittävästi.^[2] Mitä vähemmän verta lihaksiin jää, sitä puhtaampi ja raikkaampi on maku.

Yleiset virheet ja omat oppitunnit

Harvoin näkee kenenkään onnistuvan tässä täydellisesti ensimmäisellä kerralla. Kun aloitin kalastuksen, tein kaikki mahdolliset aloittelijan virheet. Jätin kerran elävän kalan ämpäriin odottamaan lajittelua.

Se oli virhe.

Lihasta tuli pehmeää, limaista ja suorastaan mautonta. Se harmitti todella paljon, sillä kyseessä oli hieno kuha. Kesti muutaman pilalle menneen saaliin verran ymmärtää nopean käsittely todellinen tärkeys. Moni ajattelee, että verestyksen voi tehdä rauhassa myöhemmin kotona rannassa. Aivan väärin. Aikaa ei ole tuhlattavaksi.

Mitä tarvitset kalan käsittelyyn?

Mitä tarvitset onnistuneeseen suoritukseen? Välineiden on oltava valmiina. Et halua etsiä puukkoa reppusi pohjalta, kun kala sätkii veneen lattialla.

Tarvitset tukevan puukapulan eli papin tainnutukseen. Terävä puukko on ehdoton kidusvaltimon katkaisemiseen (tämä tekniikka on muuten yllättävän helppo oppia, kunhan vain kokeilee rohkeasti). Lisäksi tarvitset ämpärin, johon voit laskea verta, ja laadukkaan kylmälaukun jäähdytystä varten.

Miten kala verestetään oikein: Kolme kriittistä askelta

1. Tainnutus heti noston jälkeen

Nosta kala vedestä haavilla ripeästi. Iske kalaa napakasti päähän silmien yläpuolelle ja hieman taakse puukapulalla. Varmista, että kala on täysin liikkumaton ja sen silmät kääntyvät alaspäin. Jos kala vielä sätkii, toista isku.

Tämä on tärkeää.

2. Kidusvaltimon katkaisu ja verestys

Etsi kiduskannet kalan pään sivuilta. Työnnä terävä puukko kiduskansien alle. Katkaise kidusvaltimo viiltämällä kurkun alueelta ja laske kalan antaa vuotaa verta esimerkiksi ämpäriin tai veteen noin 5 - 10 minuutin ajan. Viileän veden käyttö ämpärissä auttaa verta juoksemaan paremmin, sillä se estää veren hyytymisen liian nopeasti.

3. Jäähdytys (Se kriittinen virhe)

Tässä on se virhe, josta mainitsin aiemmin: kala jätetään lämpimään veteen verestymään liian pitkäksi aikaa. Kesällä vesi lämpenee ämpärissä erittäin nopeasti. Lämpö on kalan lihan pahin vihollinen. Siirrä kala nopeasti kylmälaukkuun jäiden tai kylmäkallejen sekaan heti verenvuodon lakattua. Kylmäketju ei saa katketa missään vaiheessa pyynnin ja ruoanlaiton välillä.

Kalan perkaaminen: Maastossa vs. Kotona

Perkaus maastossa

- Voi olla haastavaa, jos puhdasta vettä ei ole saatavilla käsien ja välineiden pesuun.

- Perattu kala vie vähemmän tilaa ja jäähtyy nopeammin, mikä parantaa säilyvyyttä matkan aikana.

- Kätevää, sillä kalan perkeet voi usein jättää luontoon (esim. lokeille tai syvään veteen), jolloin kotiin ei tule hajuhaittoja.

Perkaus kotona (Suositeltu aloittelijoille)

- Erinomainen, sillä käytössä on juokseva vesi, puhtaat leikkuulaudat ja hyvät valo-olosuhteet.

- Kokonainen verestetty kala säilyy hyvin jäissä, mutta sisäelimet voivat alkaa pilaantua hitaasti pitkällä matkalla.

- Vaatii perkeiden tiivistä pakkaamista roskiin tai pakastamista jätepäivään asti hajuhaittojen estämiseksi.

Mikon taistelu kesähelteillä

Mikko, 35-vuotias vapaa-ajankalastaja Kuopiosta, halusi parantaa saaliinsa säilyvyyttä kesähelteillä. Hänen Kallavedeltä pyytämänsä kuhat tuppasivat usein pehmenemään matkalla kotiin, ja liha mureni pannulla.

Aluksi hän yritti vain laittaa elävät kalat kylmälaukkuun jään päälle. Se ei auttanut - jäät sulivat nopeasti kalan sätkiessä, ja lihan laatu kärsi edelleen valtavasta stressistä. Hän turhautui, sillä kalliit kalastusreissut tuntuivat menevän hukkaan.

Sitten hän luki oikeaoppisesta tainnutuksesta ja verestyksestä Kalaruoka.fi -sivustolta. Hän päätti muuttaa rutiiniaan: hän osti kunnon puisen papin ja opetteli katkaisemaan kidusvaltimon heti noston jälkeen, jonka jälkeen hän laski kalat verestymään ämpäriin 5 minuutiksi ennen kylmälaukkuun siirtoa.

Tulokset yllättivät täysin. Verestetty ja välittömästi jäihin pakattu kuha pysyi kiinteänä jopa kaksi päivää pidempään jääkaapissa. Mikko oppi kantapään kautta, että nopea ja oikeaoppinen toiminta pelastaa saaliin.