Kuinka monta kiloa ihminen syö vuodessa?

Kuinka monta kiloa ihminen syö vuodessa? Globaalit erot ja pääruoka-aineet

Kuinka monta kiloa ihminen syö vuodessa kertoo ihmisen ruokavalion monimuotoisuudesta ja elintason vaikutuksesta kulutukseen. Ymmärtämällä alueelliset erot voi arvioida ruokatarpeita ja välttää ruoan puutetta tai ylikulutusta. Tutustu tarkemmin, miten eri ruokaryhmät vaikuttavat kokonaiskulutukseen.

Minkä verran ihminen todellisuudessa syö ruokaa vuodessa?

Kun puhutaan kiinteästä ruoasta ja peruselintarvikkeista, keskiverto ihminen kuluttaa globaalisti noin 675 kiloa ravintoa joka vuosi. Tämä tarkoittaa suurin piirtein 1.8 kiloa ruokaa päivässä. Luku kuitenkin vaihtelee rajusti sen mukaan, missä päin maailmaa asut. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa vuotuinen määrä nousee yli 860 kilon, kun taas Afrikassa se jää keskimäärin noin 540 kiloon henkilöä kohden. Ero ^[1] selittyy pitkälti elintasolla, ruoan saatavuudella sekä ruokavalion rakenteella.

Muistan, kun aloin itse pohtia tätä aihetta muutama vuosi sitten yrittäessäni hahmottaa oman talouteni ruokahävikkiä. Luulin syöväni vain pienen murto-osan tuosta määrästä. Kun sitten punnitsin viikon ajan jokaisen ateriani - kyllä, aivan jokaisen perunan ja leivänmurun - totuus iski silmille. Painoa kertyi lautaselle huomaamatta valtavasti. Me ihmiset olemme tehokkaita kuluttajia, ja vuodessa puputtamamme ruokavuori on kirjaimellisesti moninkertainen omaan painoomme verrattuna. Mutta onko tässä mukana suurin yllättäjä, eli maito ja muut nesteet? Tästä lisää hieman alempana, kun perataan tilastoja tarkemmin.

Mistä ihmisen ruoankulutus kiloina koostuu?

Jos pureudutaan globaaliin ruokakoriin, eniten kiloja vuodessa kertyy yllättäen nestemäisistä maitotuotteista, joita kulutetaan maailmassa keskimäärin noin 79 kiloa henkeä kohti. Tiiviisti perässä tulevat riisi, jota syödään noin 78 kiloa, sekä vehnä, jota kuluu noin 67 kiloa vuodessa.^[3] Peruna edustaa myös merkittävää osaa noin 33 kilon vuotuisella kulutuksellaan. Nämä perushiilihydraatit ja nestemäiset tuotteet muodostavat rungon, jonka päälle muut elintarvikkeet rakentuvat.

Suomalaisten oma ruokakori poikkeaa tästä globaalista mallista merkittävästi, ja meillä kulutusrakenne painottuu eri tavalla. Paikallisten kulutustilastojen mukaan suomalainen syö vuodessa keskimäärin noin 77 kiloa lihaa, 85 kiloa viljaa sekä 64 kiloa vihanneksia. Tuoreita hedelmiä kuluu puolestaan noin 55 kiloa ja kalaa noin 15 kiloa per asukas. Suurin yksittäinen kilomäärän kerryttäjä Pohjolassa ovat kuitenkin nestemäiset maitotuotteer, joita kuluu huimat 135 kiloa vuodessa. Kun kaikki nämä lasketaan yhteen, huomataan, että pelkästään näistä pääryhmistä kertyy jo reilusti yli 400 kiloa vuodessa - ja tästä puuttuvat vielä sokeri, kananmunat sekä rasvat.

Ruoan kulutus vuodessa kiloraja: Vertailu eri mantereiden välillä

Ruoankulutuksen määrä ja painopisteet eri maanosissa

Eri mantereiden kulutustottumukset eroavat toisistaan sekä kokonaismassan että suosituimpien raaka-aineiden osalta. Alla on esitelty keskimääräiset vuotuiset kilomäärät henkeä kohti.

Pohjois-Amerikka (Suurin kokonaiskulutus)

• Noin 2.36 kiloa ruokaa päivässä
• Maitotuotteet (noin 217 kiloa) sekä huomattavan korkea siipikarjan ja punaisen lihan kulutus
• Noin 862 kiloa henkilöä kohden vuodessa

Eurooppa

• Noin 2.0 kiloa ruokaa päivässä
• Nestemäiset maitotuotteet (noin 175 kiloa), vehnä (noin 110 kiloa) ja perunat (noin 74 kiloa)
• Sijoittuu yleensä noin 700-800 kilon välimaastoon maasta riippuen

Aasia

• Noin 1.86 kiloa ruokaa päivässä
• Riisi (noin 113 kiloa), joka muodostaa lähes kuusitoista prosenttia koko ruokavaliosta, sekä vehnä
• Noin 680 kiloa henkilöä kohden vuodessa

Afrikka

• Noin 1.48 kiloa ruokaa päivässä
• Juurekset ja mukulakasvit, kuten kassava (noin 67 kiloa), sekä viljoista vehnä ja maissi
• Noin 541 kiloa henkilöä kohden vuodessa

Matin havainto: Ruokahävikin seuranta paljasti perheen todellisen kulutuksen

Matti, 34-vuotias helsinkiläinen perheenisä ja insinööri, halusi säästää rahaa ja vähentää perheensä ruokahävikkiä. Hän koki, että kauppakasseja kantoi kotiin jatkuvalla syötöllä, mutta osa ruoasta tuntui päätyvän suoraan roskakoriin ilman selkeää syytä.

Ensimmäisessä vaiheessa Matti yritti arvioida kulutusta pelkkien kauppakuittien loppusummien perusteella ilman tarkempaa seurantaa. Tämä epäonnistui - pelkkä eurojen tuijottaminen ei kertonut mitään siitä, kuinka monta kiloa ruokaa perheessä oikeasti syötiin ja kuinka paljon heitettiin hukkaan.

Matti päätti ottaa järeämmät keinot käyttöön ja osti keittiövaa'an, jolla hän alkoi punnita biojätteeseen menevät ruoat sekä viikoittaiset ruokaostokset. Hän huomasi nopeasti, että perhe osti valtavia määriä nestemäisiä maitotuotteita ja hedelmiä, joiden kohdalla hävikki oli suurin kulutuksen rinnalla.

Kuukauden tarkan seurannan jälkeen Matti totesi perheensä syövän melko tarkasti suomalaista keskiarvoa vastaavan määrän, eli noin 400-450 kiloa kiinteää ja nestemäistä ruokaa henkeä kohti vuodessa. Tämän havainnon ja ostotottumusten korjaamisen ansiosta perheen ruokahävikki väheni reilusti yli puolella, mikä säästi heille lähes 80 euroa kuukaudessa.