Mikä maa syö eniten lihaa?

Mikä maa syö eniten lihaa? Kärkimaat vertailussa

Lihan kulutus vaihtelee merkittävästi eri puolilla maailmaa. Mikä maa syö eniten lihaa ja miten eri kansakuntien ruokavaliot vertautuvat toisiinsa? Lihankulutuksen määrän ymmärtäminen auttaa hahmottamaan globaaleja ravitsemustottumuksia. Tutustu tarkempiin tilastoihin lihankulutuksen eroista eri maiden välillä ja katso, miten eri kansakunnat sijoittuvat kulutustilastoissa.

Mikä maa syö eniten lihaa?

Kysymys lihan kulutuksesta herättää usein keskustelua, sillä vastaus riippuu pitkälti siitä, miten kulutus määritellään ja mitkä tilastot otetaan huomioon. Maailmanlaajuisesti lihan kulutus vaihtelee huomattavasti maiden välillä riippuen paikallisista ruokakulttuureista, taloudellisesta tilanteesta ja saatavuudesta.

Maat, joissa lihansyönti on huipussaan

Tilastojen mukaan maailman eniten lihaa kuluttavat maat henkeä kohden ovat Tonga, jossa kulutus on noin 148 kiloa, Mongolia 132 kilolla sekä Saint Vincent ja Grenadiinit 124 kilolla. Myös Hongkongissa ja Yhdysvalloissa lihan kulutus on korkealla tasolla, noin 123 kiloa henkeä kohden. ^[3]

Tämä tarkoittaa, että kärkimaissa syödään lähes kolminkertaisesti verrattuna moneen muuhun maailman kolkkaan. Taustalla vaikuttaa usein lihan helppo saatavuus ja perinteet, joissa liha on keskeinen osa päivittäistä ruokavaliota. Toisaalta on hyvä muistaa, että tilastot saattavat sisältää hävikkiä, mikä nostaa lukuja verrattuna todelliseen ihmisen nauttimaan määrään.

Suomen lihankulutus verrattuna maailmaan

Suomessa suomen lihankulutus verrattuna maailmaan on noin 76–78 kiloa henkeä kohden vuodessa. ^[6] Vaikka tämä määrä on monien mielestä korkea, se on huomattavasti alhaisempi kuin maailman kärkimaissa.

Lihankulutuksen vähentäminen on noussut Suomessa suosituksi aiheeksi viime vuosina. Tietoisuus ruokavalion ympäristövaikutuksista ja omista terveysvalinnoista on kasvanut, mikä on johtanut siihen, että lihan kulutus on Suomessa ollut viime aikoina loivassa laskusuunnassa.

Miksi tilastot voivat hämmentää?

Lihankulutus maailmassa tilasto on usein vaikea tulkita, koska luvut perustuvat usein tuotannon ja viennin erotukseen eli niin sanottuun teuraspainoon. Tämä tarkoittaa, että luvuissa on mukana luut ja muu hävikki, eikä se suoraan kerro, kuinka paljon lihaa lautaselle todellisuudessa päätyy.

Tämä luku on usein todellista kulutusta korkeampi. Vaikka lihantuotanto henkeä kohden näyttää 70–80 kilon vuosittaista kulutusta henkeä kohden, luvut sisältävät luut ja muun teuraspainon hävikin, joten todellinen ihmisen syömä määrä on selvästi pienempi.

Lihan kulutuksen vertailu: Kärkimaat vs. Suomi

Tonga ja Mongolia

• 130–150 kg / hlö

• Ruokakulttuuri ja lihan keskeinen asema

Suomi

• 76–78 kg / hlö

• Monipuolinen ruokavalio ja kasvava kasvispainotteisuus

Esimerkki ruokavaliomuutoksesta

Minh, 28-vuotias toimistotyöntekijä Helsingissä, huomasi syövänsä lihaa joka päivä ja tunsi olonsa usein väsyneeksi iltapäivisin. Hän halusi muuttaa ruokailutottumuksiaan, mutta pelkäsi nälkää.

Aluksi hän yritti vaihtaa kaiken kasviksiin kerralla, mutta sortui nopeasti lounailla hampurilaisiin. Frustraatio oli todellinen, kun vanhat tavat painoivat päälle.

Hän päätti kokeilla 'lihaton arkipäivä' -taktiikkaa, jossa hän söi lihaa vain viikonloppuisin. Se oli helpompaa, ja hän oppi valmistamaan kikherneistä ja pavuista maistuvia ruokia.

Puolen vuoden jälkeen Minh huomasi kuluttavansa noin 40 prosenttia vähemmän lihaa, ja olo oli vireämpi. Hän ei luopunut lihasta kokonaan, mutta sen merkitys arkiruoassa oli vähentynyt merkittävästi.