Missä Euroopan maassa syödään eniten lihaa?

Missä Euroopan maassa syödään eniten lihaa: 100 kg vs 50 kg

Tieto siitä, missä euroopan maassa syödään eniten lihaa, sisältää valtavan tilastoharhan tilastoidun ruhopainon ja lautaselle päätyvän todellisen ruoka-annoksen välillä. Tämän merkittävän eron ymmärtäminen auttaa sinua hahmottamaan asukkaiden todellisia kulutustottumuksia aivan uudella ja realistisemmalla tavalla. Lue eteenpäin ja selvitä tilastojen taakse kätkeytyvä totuus ihmisten todellisista syöntimääristä.

Espanja johtaa Euroopan lihankulutusta

Espanjassa syödään Euroopan maista eniten lihaa, noin 100 kiloa asukasta kohti vuodessa.^[1] Luku voi vaihdella hieman laskentatavasta riippuen, mutta kun katsotaan mikä maa kuluttaa eniten lihaa, Espanja nousee toistuvasti kärkisijalle. Tämä luku kätkee kuitenkin sisäänsä valtavan väärinkäsityksen, johon lähes kaikki haksahtavat - kerron siitä tarkemmin alempana tilastoharhoja käsittelevässä osiossa.

Espanjalainen ruokakulttuuri nojaa poikkeuksellisen vahvasti sianlihaan. Kun matkustin ensimmäistä kertaa Madridiin, olin suorastaan häkeltynyt lihan määrästä. Kinkkua roikkui jokaisen pienenkin tapas-baarin katosta. Suolainen ja rasvainen tuoksu täytti ilman, ja suuni kuivui jo pelkästä katselusta. Sianliha on Espanjassa paitsi ruokaa, myös syvälle juurtunut kulttuurinen identiteetti.

Miksi Luxemburgin luvut hämäävät?

Kun tehdään euroopan maat lihankulutus vertailu, joissakin tilastoissa Luxemburg näyttää olevan ykkönen jopa 137 kilon kulutuksellaan.^[2] Se on hämäävää. Pieni maa vetää puoleensa kymmeniä tuhansia rajatyöntekijöitä ja turisteja, jotka ostavat maasta lihaa halvemman verotuksen vuoksi, mutta syövät sen kotimaassaan. Tilastot kirjaavat myydyn lihan luxemburgilaisten kontolle, mikä vääristää todellisuutta merkittävästi.

Tilastojen harha: Ruhopaino vastaan lautasella oleva liha

Tässä on se aiemmin mainitsemani kriittinen väärinkäsitys: tilastoissa mainittu 100 kiloa ei tarkoita lautasella olevaa puhdasta lihaa. Se on niin sanottua ruhopainoa. Se sisältää luut, jänteet, rasvan ja kaiken hävikin, joka syntyy ennen kuin ruoka päätyy kaupan hyllylle.

Ollaan rehellisiä - minäkin luulin pitkään näiden lukujen tarkoittavan oikeasti syötyä lihaa, kun selvitin, missä euroopan maassa syödään eniten lihaa. Ajattelin, että espanjalaiset syövät 270 grammaa puhdasta pihviä joka ikinen päivä. Aivan väärin. Todellisuudessa todellinen syöty määrä on yleensä vain noin puolet ruhopainosta. Espanjalainen syö oikeasti ehkä noin 50 kiloa lihaa vuodessa. Se on edelleen paljon, mutta realistisempi luku.

Sianliha on Euroopan kiistaton kuningas

Sianliha on Euroopassa täysin ylivoimainen suosikki, ja se muodostaa yli puolet kokonaiskulutuksesta monissa kärkimaissa, kuten Espanjassa, Tanskassa ja Portugalissa. Kana tulee kakkosena ja nauta vasta kaukana kolmantena.

Yleinen ohje terveyden parantamiseksi neuvoo korvaamaan kaiken punaisen lihan kanalla. Kokemukseni mukaan tämä on kuitenkin usein huono lähestymistapa pitkällä aikavälillä. Kun yritin itse kerran vaihtaa kaiken nauttimani punaisen lihan kanaan, kyllästyin täysin jo kolmessa viikossa. Makuaisti kaipaa vaihtelua. Joskus on psyykkisesti kestävämpää pitää lihan kokonaismäärä pienenä, mutta nauttia silloin tällöin laadukasta nautaa tai possua, kuin pakottaa itsensä syömään kuivaa kananrintaa päivästä toiseen.

Suomen tilanne ja lihan kulutuksen suunta

Moni miettii, paljonko suomalaiset syövät lihaa vuodessa. Suomalaiset kuluttavat lihaa noin 79 kiloa henkeä kohti vuodessa ruhopainona mitattuna.^[4] Todellinen syöty määrä pyörii siis jossain 40 kilon tienoilla.

Se tuntuu paljolta. Varsinkin kesäisin. Kun seison mökin pihalla kylmässä vesisateessa ja yritän epätoivoisesti pitää grillin hiilet kuumina makkaroita varten, ymmärrän täysin miksi luku on korkea. Käsivarsia palelee, savu menee silmiin, mutta periksi ei anneta. Grillimakkara on suomalaisen kesän peruspilari.

Kulutustutkimukset osoittavat, että vaikka kasvisruokavalioiden suosio kasvaa mediassa, todellinen lihan kokonaiskulutus laskee tilastoissa hitaasti. Tämä johtuu pitkälti syvään juurtuneista kulttuurisista tottumuksista ja lihan suhteellisen edullisesta hinnasta teollisessa tuotannossa.

Muutos on hidasta. Tästä huolimatta lihankulutus on laskenut Euroopassa keskimäärin noin 3-5 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. ^[5]

Euroopan kärkimaat ja Suomi vertailussa

⭐ Espanja (Kärkimaa)

- Liha on keskeinen osa päivittäistä tapas-kulttuuria ja sosiaalista syömistä

- Noin 100 kg asukasta kohti (ruhopaino)

- Sianliha (jamon, chorizo)

Tanska

- Massiivinen sianlihan tuotantomaa, mikä heijastuu suoraan kotimaiseen kulutukseen

- Noin 95 kg asukasta kohti

- Sianliha

Suomi

- Vahva kausivaihtelu - kesän grillikausi ja joulukinkku nostavat piikkejä kulutukseen

- Noin 79 kg asukasta kohti

- Siipikarja on ohittanut sianlihan suosiossa viime vuosina

Mikon haaste: Lihansyönnin puolittaminen

Mikko, 35-vuotias insinööri Tampereelta, halusi pudottaa lihansyöntinsä Euroopan keskiarvon alapuolelle terveyssyistä. Hän oli tottunut syömään lihaa kahdesti päivässä. Hän aloitti korvaamalla lounaspaikkojen raskaat lihapullat ja pihvit pelkällä vihreällä salaatilla.

Ensimmäinen viikko oli todella vaikea. Mikko tunsi olonsa jatkuvasti nälkäiseksi, ja iltapäivisin vatsa kurni äänekkäästi avokonttorissa. Työkaverit huomauttelivat hänen kärttyisyydestään. Hän kokeili syödä lounaalla pelkkää kasviskeittoa, mutta keskittyminen koodaamiseen katosi täysin jo kahdelta iltapäivällä.

Lopulta hän tajusi perusvirheensä: hän oli vain poistanut lihan, muttei lisännyt tilalle muuta proteiinia. Hän muutti taktiikkaa ja alkoi pyytää lounassalaattiinsa papuja tai tofua, ja piti työpöydän laatikossa pähkinöitä hätävarana.

Kolmen kuukauden jälkeen Mikon henkilökohtainen lihankulutus laski arviolta 80 kilosta noin 40 kiloon vuodessa. Hänen kolesteroliarvonsa paranivat 15 prosenttia, eikä iltapäivän väsymys enää iskenyt kesken tärkeiden palavereiden. Hän oppi, että lihan vähentäminen vaatii suunnitelmallisuutta, ei pelkkää kieltäytymistä.