Mitä lihaa kulutetaan eniten?

Mitä lihaa kulutetaan eniten? Siipikarja vs Sianliha

Selvittäminen, mitä lihaa kulutetaan eniten, auttaa ymmärtämään nykyisiä ruokatottumuksia ja markkinoiden muutoksia. Kulutustilastojen seuraaminen on hyödyllistä elintarvikevalintojen ja taloudellisen suunnittelun kannalta. Väärät oletukset suosituimmista raaka-aineista johtavat usein virheellisiin johtopäätöksiin trendeistä. Lue tarkat tiedot lihalajien välisistä eroista ja ajankohtaisesta kehityksestä välttääksesi vanhentunutta tietoa.

Suomen lihankulutus vuonna 2024

Kun puhutaan siitä, mitä lihaa suomalaiset syövät eniten, vastaus on selvä: siipikarja. Vuonna 2024 siipikarjanlihaa kului noin 30,7 kiloa henkeä kohti, mikä tekee siitä selvästi suosituimman lihalajin. Sianlihaa syötiin 27,4 kiloa ja naudanlihaa 17,7 kiloa henkeä kohti ^[1]. Tämä on merkittävä muutos, sillä vielä muutama vuosi sitten sianliha oli ykkönen.

Nyt kuitenkin tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Siipikarjanlihan kulutus on kasvanut vuosikymmenten ajan, ja vuonna 2023 se nousi ensimmäistä kertaa sianlihan ohi. Yksi suurimmista syistä on broilerin suosio. Vain 20 vuotta sitten siipikarjanlihan kulutus oli keskimäärin 16 kiloa henkeä kohti(reference:2). Tänä päivänä luvut ovat lähes tuplaantuneet.

Miksi siipikarjanliha on noussut suosituimmaksi?

Moni saattaa miettiä, miksi siipikarjasta on tullut suomalaisten suosikki. Taustalla on muutamia keskeisiä tekijöitä. Ensinnäkin siipikarjaa pidetään usein terveellisempänä vaihtoehtona punaiselle lihalle. Toiseksi sen ympäristövaikutukset ovat pienemmät verrattuna naudan- ja sianlihaan. Kolmanneksi broileri on helppo ja nopea valmistaa, mikä sopii nykypäivän kiireiseen arkeen(reference:3).

Monelle kananliha ei myöskään edes mielletä lihaksi samalla tavalla kuin punainen liha. Sitä pidetään neutraalimpana ja terveellisempänä proteiininlähteenä. Tämä ajattelutapa on vahvistanut siipikarjan asemaa entisestään. Yksi asia on varma: siipikarja ei ole enää mikään ohimenevä trendi.

Terveyssyyt ja ruokavalion muutokset

Ihmiset ovat nykyään yhä tietoisempia ruokavalionsa vaikutuksesta terveyteen. Punaisen lihan suurkulutusta on yhdistetty tiettyihin terveysriskeihin, ja siksi monet ovat vähentäneet sen käyttöä. Siipikarja, erityisesti broileri, tarjoaa vähärasvaisen proteiininlähteen, joka sopii moniin ruokavalioihin. Lisäksi kasviproteiinien suosio on lisääntynyt, mutta kana toimii usein siltana tässä muutoksessa(reference:4).

Hinta, saatavuus ja käytännöllisyys

Kanasta on tullut myös edullista ja helposti saatavilla olevaa arkiruokaa. Broilerin hinta on usein kilpailukykyinen, ja sen valmistus on nopeaa verrattuna punaiseen lihaan. Tämä käytännöllisyys on iso etu kiireisessä arjessa. Vuonna 1995 broilerin kulutus oli vain 7,5 kiloa henkeä kohti, mutta nyt luvut ovat aivan toista luokkaa(reference:5).

Miten Suomi vertautuu maailmaan?

Kun katsotaan maailmanlaajuista tilannetta, tilanne on erilainen. Maailmalla eniten kulutettu liha on edelleen sika. Sianlihan osuus globaalista lihankulutuksesta on noin 34 prosenttia, kun taas siipikarjan osuus on noin 40 prosenttia ja naudanlihan 22 prosenttia.^[2] Tämä kertoo siitä, että Suomessa on tapahtunut muutos, joka on edellä monia muita maita.

Kiina on maailman suurin lihankuluttaja, ja siellä sianliha on perinteisesti ollut suosituinta. Yhdysvalloissa puolestaan naudanliha ja siipikarja ovat hallitsevia. Maailmanlaajuisesti siipikarja on kuitenkin nopeimmin kasvava lihaluokka, ja sen ennustetaan nousevan suurimmaksi lihalajiksi tulevaisuudessa. Tämä johtuu osittain sen kohtuuhintaisuudesta ja pienemmästä ympäristöjalanjäljestä. OECD-FAO:n ennusteen mukaan siipikarjanlihan maailmanlaajuinen kulutus nousee 160 miljoonaan tonniin vuoteen 2033 mennessä ^[3].

Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa?

On todennäköistä, että siipikarjanlihan suosio vain kasvaa tulevina vuosina. Sekä Suomessa että maailmalla kuluttajat etsivät yhä enemmän terveellisiä, kohtuuhintaisia ja ympäristöystävällisiä proteiininlähteitä. Tämä trendi ei näytä pysähtymisen merkkejä. Lihan kokonaiskulutus Suomessa on kuitenkin pysynyt melko vakaana, noin 78 kilossa henkeä kohti(reference:10).

Näyttää siltä, että punaisen lihan väheneminen ja siipikarjan lisääntyminen on pysyvä muutos. On mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti siipikarja nousee maailmanlaajuisesti suosituimmaksi lihalajiksi. Ehkäpä se tapahtuu jo tällä vuosikymmenellä.

Suomi vs. Maailma: Lihan kulutuksen vertailu

Suomi (2024)

• Sika (27,4 kg/hlö)
• Siipikarja (30,7 kg/hlö)
• Nauta (17,7 kg/hlö)
• 76,2 kg/hlö

Maailma (arvio 2024)

• Siipikarja (35 % globaalista kulutuksesta)
• Sika (36 % globaalista kulutuksesta)
• Nauta (22 % globaalista kulutuksesta)
• Noin 340 miljoonaa tonnia

Helsinkiläisen Keskisen perheen ruokatottumukset

Keskisen perheessä Helsingissä huomattiin muutama vuosi sitten, että punaista lihaa tuli syötyä todella paljon. Isä Mikko, 45, innokas kotikokki, päätti yrittää vähentää perheen naudan- ja sianlihan kulutusta terveyssyistä ja ympäristön takia.

Aluksi Mikko kokeili ihan vaan jättää lihan pois, mutta perhe ei oikein tykännyt. Lihapullat ja makaronilaatikko maistuivat edelleen paremmalta kasvisversioina.

Sitten Mikko keksi korvata puolet jauhelihasta broilerin jauhelihalla. Se toimi. Kana oli maultaan neutraalimpaa ja sopi hyvin arkiruokiin. Pikkuhiljaa kana ja kalkkuna alkoivat vallata alaa.

Nykyään perheessä syödään siipikarjaa noin kolme kertaa viikossa, punaista lihaa kerran, ja kasvisruokia kahdesti. Mikko arvioi, että perheen hiilijalanjälki on pienentynyt huomattavasti, ja rahaa säästyy, kun broileri on usein edullisempaa.