Mikä on Suomen suosituin kala?

Mikä on Suomen suosituin kala? Ahven vai lohi?

Mikä on Suomen suosituin kala? Monelle suomalaiselle ensimmäinen kalakokemus on ahven, mutta ruokakaupassa lohi on kuningas. Saaliissa ja ruokapöydässä suosituin kala on eri. Ahven on helppo saada omalta laiturilta, mutta kaupoissa norjalainen lohi vie voiton. Tämä tieto auttaa ymmärtämään suomalaisten kalansyöntitottumuksia ja välttämään sekaannuksia keskusteluissa.

Ahven - Suomen rakastettu kansalliskala ja yleisin saalis

Ahven on kiistatta Suomen suosituin kala, kun mitataan vapaa-ajankalastajien saaliita ja lajin tunnettuutta. Se on kansalliskalamme, joka löytyy lähes jokaisesta sisävesistöstä ja rannikkoalueelta. Se on kaikkialla. Mutta tiesitkö, että suosituimman kalan titteli riippuu täysin siitä, katsotaanko tilastoja ruokakaupan kassalla vai laiturinnokassa? Eräs yllättävä fakta tuontikalan hallitsevasta asemasta saattaa muuttaa käsityksesi suomalaisesta kalakulttuurista - palaan tähän tarkemmin artikkelin loppupuolella.

Vapaa-ajankalastajat nostavat vesistöistämme noin 8 miljoonaa kiloa ahventa joka vuosi. ^[1] Tämä vastaa lähes 40 prosenttia kaikesta harrastajakalastajien saamasta luonnonkalasaaliista. Ahvenen suosio perustuu sen helppoon tavoitettavuuteen; kuka tahansa voi napata sen mato-ongella tai jigillä melkein miltä tahansa mökkilaiturilta. Se on monelle meistä se ensimmäinen kosketus kalastukseen. Muistan vieläkin elävästi oman ensimmäisen ahveneni - se tuntui jättiläiseltä, vaikka painoi tuskin sataa grammaa. Se tunne jäi elämään.

Ruokapöydän todellisuus: Mitä kalaa suomalaiset oikeasti syövät?

Vaikka ahven hallitsee järviä, ruokapöydässä tilanne on täysin toinen. Kun puhutaan kulutuksesta, suosituin kala on Norjasta tuotu lohi. Tämä saattaa tuntua hieman surulliselta maassa, jossa on tuhansia järviä, mutta hinta ja saatavuus ohjaavat valintoja. Suomalaiset syövät kalaa keskimäärin noin 14 kiloa henkilöä kohden vuodessa, mutta tästä määrästä vain murto-osa on kotimaista luonnonkalaa. Itse asiassa runsaat kaksi kolmasosaa kaikesta Suomessa kulutetusta kalasta on tuontitavaraa. ^[4]

Kotimaisista ruokakaloista kirjolohi on ylivoimainen ykkönen. Se on kasvatettu kala, joka on onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa suomalaisten arkiruokana. Kirjolohen suosio on kasvanut tasaisesti, ja nykyisin sitä kulutetaan noin 1.6 kiloa per henkilö vuodessa. ^[5] Olen itsekin usein sortunut valitsemaan kaupan tiskiltä valmiin lohifileen pelkän mukavuuden vuoksi. Se on helppoa. Mutta samalla jäämme paitsi monista upeista kotimaisista mauista, kuten särjestä tai lahnasta, jotka vaativat hieman enemmän vaivaa.

Kalastuksen haasteet ja harrastajien oivallukset

Kalastus ei ole aina pelkkää onnistumista. Moni aloittelija - itseni mukaan lukien - tekee alkuun sen virheen, että yrittää tavoittaa vaikeita lajeja, kuten kuhaa, väärillä välineillä tai väärään aikaan. Vietin kerran kokonaisen viikonlopun yrittäen jigiä kuhaa syvänteistä, mutta sain saaliiksi vain turhautumista ja pari pientä ahventa. Vasta myöhemmin tajusin, että olin täysin väärässä paikassa veden lämpötilaan nähden. Oppiminen vie aikaa.

Tämä on se kohta, jossa moni nääntyy nälkään - vertauskuvallisesti. Aloittelijat odottavat usein välittömiä tuloksia. Totuus on kuitenkin se, että kalastus vaatii kärsivällisyyttä ja kykyä lukea luontoa. Nykyään vapaa-ajankalastajien määrä on vakiintunut noin 1.6 miljoonaan suomalaiseen, ^[6] mikä tarkoittaa, että lähes joka neljäs meistä harrastaa jonkinlaista kalastusta. Se on valtava määrä osaamista ja hiljaista tietoa, joka siirtyy sukupolvelta toiselle.

Vastuullinen kalastus ja tulevaisuuden näkymät

Suosituimpien kalojen, kuten kuhan ja isojen ahventen, kalastuspaine on kasvanut teknologian kehittyessä. Kaikuluotaimet tekevät kalojen löytämisestä helpompaa kuin koskaan. Se on melkein pelottavaa. Tämän vuoksi vastuullinen kalastus, kuten pyydä ja päästä -menetelmä suurten yksilöiden kohdalla, on tullut yhä tärkeämmäksi. Jos kaikki ottavat vain isoimmat päältä, kanta kärsii nopeasti.

Nyt on aika paljastaa se yllättävä fakta, jonka mainitsin alussa: Vaikka ahven on suosituin saalis, suomalaiset kuluttavat Norjan lohta lähes neljä kertaa enemmän kuin kaikkia kotimaisia luonnonkaloja yhteensä. Tämä kertoo suuresta potentiaalista. Kotimaisen kalan käytön lisääminen ei ole vain makuasia, vaan se on myös ympäristöteko. Särki ja muut vajaasti hyödynnetyt kalat voisivat olla tulevaisuuden hittituotteita, jos vain annamme niille mahdollisuuden.

Suomen suosituimpien kalojen vertailu

Ahven (Kansalliskala)

- Löytyy lähes kaikista Suomen järvistä ja merialueilta pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta

- Mieto, vaalea ja arvostettu ruokakala, joka vaatii kuitenkin fileointitaitoa

- Suomen kansalliskala ja ylivoimaisesti yleisin vapaa-ajankalastajien saalis

Kirjolohi (Suosituin kotimainen)

- Ympärivuotinen saatavuus kaikissa ruokakaupoissa, usein edullinen hinta

- Rasvainen ja täyteläinen, sopii erinomaisesti keittoihin ja uunikalaksi

- Suomen eniten kulutettu kotimainen kalalaji (kasvatettu)

Lohi (Ruokapöydän valtias)

- Kattaa noin 35-40 prosenttia koko Suomen kalankulutuksesta

- Kansainvälisesti suosituin maku, jota käytetään sushista perinteiseen paistamiseen

- Ylivoimaisesti eniten kulutettu kala Suomessa (pääosin Norjan tuontia)

Matin kalastusmatka Kallavedellä: Odottelu muuttuu oivallukseksi

Matti, 42-vuotias ohjelmistokehittäjä Kuopiosta, päätti panostaa kalastukseen vähentääkseen istumatyön aiheuttamaa stressiä. Hän osti kalliit kaikuluotaimet ja odotti saavansa heti isoja kuhia, mutta ensimmäiset kaksi viikkoa Kallavedellä toivat vain tyhjiä reissuja ja sotkeutuneita siimoja.

Hän yritti väkisin kalastaa samoilla paikoilla kuin ammattilaiset, mutta ei ymmärtänyt kalojen liikkeitä matalapaineen aikana. Eräänä iltana Matti meinasi heittää vavat rantaan ja luovuttaa kokonaan, kun naapurilaiturin pikkupoika nosti jatkuvasti ahvenia yksinkertaisella ongella.

Matti tajusi, että hän oli liikaa teknologian vanki. Hän jätti näytöt vähemmälle ja alkoi tarkkailla lokkien liikkeitä ja veden virtauksia saarten välissä. Hän vaihtoi hienot vaaput yksinkertaiseen jigiin ja muutti taktiikkaansa rauhallisemmaksi.

Neljännellä viikolla tärppäsi: Matti sai ensimmäisen yli puolen kilon ahvenensa ja pian perään kaksi mittakuhaa. Kalastuksesta tuli hänelle meditaatiota, ja hän kertoi nukkuvansa nyt paremmin kuin vuosiin, kun iltaisin ei enää pyöri mielessä koodi vaan veden välke.