Mitä ruokaa syödään eniten?

mitä ruokaa syödään eniten: Maailman maissi vs Suomen maito

Maissi on globaalisti eniten syöty ruoka. Se kattaa noin 19,5 % ihmiskunnan energiansaannista. Suomessa eniten kulutetaan nestemäisiä maitotuotteita, viljaa ja jauhelihaa.

Yleiskatsaus: Mitä lautasiltamme todella löytyy?

Maailmanlaajuisesti eniten syödyt ruoat ovat maissi, riisi ja vehnä, kun taas suosituin yksittäinen ruokalaji on ylivoimaisesti pasta. Suomessa lautaselle päätyy eniten nestemäisiä maitotuotteita, viljaa sekä jauhelihapohjaisia arkiruokia.

Useimpien ihmisten arkiruokavalio koostuu yllättävän pienestä määrästä toistuvia ruokia. Tutustutaan ensin globaaleihin tilastoihin.

Maailman perusviljat vastaan Suomen suosikit

Globaalissa mittakaavassa kalorien saanti nojaa vahvasti muutamaan perusraaka-aineeseen. Maissi kattaa noin 19,5 % ihmiskunnan energiansaannista, jättäen riisin ja vehnän taakseen. ^[1] Pasta puolestaan on ohittanut lihan ja pizzan maailman suosituimpana ruokalajina. Se on helppoa, halpaa ja säilyvää.

Suomessa tilanne näyttää hieman erilaiselta. Keskiverto suomalainen kuluttaa vuodessa noin 133 kg nestemäisiä maitotuotteita, 86 kg viljaa, 78 kg lihaa ja 65 kg perunaa.^[2] Huomionarvoista on se, että siipikarjan kulutus on nykyään ohittanut perinteisen sianlihan. Aika yllättävää.

Moni ajattelee riisin olevan ykkönen kaikkialla. Minäkin luulin niin pitkään. Totuus kuitenkin on, että maissi on globaalisti ravintoketjumme ylivoimainen kuningas. Se on halpaa - ja sitä on kaikkialla. Sitä ei aina syödä suoraan maissintähkänä, vaan se on piilotettuna lukemattomiin elintarvikkeisiin ja toimii myös tuotantoeläinten rehuna.

Miksi jauheliha ja makaronilaatikko hallitsevat suomalaista arkea?

Arki on usein kiireistä. Tämän vuoksi suomalaisten ylivoimainen suosikki on vuodesta toiseen jauheliha. Se taipuu nopeasti makaronilaatikoksi, lasagneksi, lihapulliksi tai nopeaksi kastikkeeksi spagetin päälle.

Arjen kiireissä yksinkertaiset ja nopeat ruoat, kuten makaronilaatikko, ovat usein helpompia toteuttaa kuin monimutkaiset reseptit. Tärkeintä on löytää itselle sopiva tasapaino.

Tässä on se aiemmin mainitsemani yllättävä tosiasia. Suurin osa ihmisistä syö samoja 5 - 6 arkiruokaa viikosta toiseen, vaikka heillä olisi hyllyt täynnä keittokirjoja. Ja se on täysin okei. Rutiinit säästävät aivokapasiteettia muihin asioihin.

Suositukset ja todellisuus - missä mennään?

Ravitsemussuositusten mukaan lautasella pitäisi olla kasviksia, hedelmiä ja marjoja noin 500 - 800 grammaa päivässä.^[3]

Se on paljon. Oikeasti paljon. Moni meistä jää tuosta tavoitteesta kauas, ja se aiheuttaa usein turhaa syyllisyyttä. Tärkeintä ei ole pyrkiä täydellisyyteen heti, vaan lisätä yksi kourallinen kasviksia tutun makaronilaatikon kylkeen tai korvata puolet pastasta täysjyväversiolla. Pienet askeleet toimivat parhaiten, sillä kukaan ei muuta elämäänsä yhdessä yössä.

Maailmanlaajuiset suosikit vertailussa

Pasta (Maailman suosituin ruokalaji)

• Kuivapasta säilyy kuukausia tai jopa vuosia ilman minkäänlaista kylmäketjua.

• Vaatii vain kiehuvaa vettä ja suolaa, ja on syömävalmista yleensä alle 15 minuutissa.

• Erittäin edullinen ja helposti saatavilla lähes kaikkialla maailmassa.

Makaronilaatikko (Suomen kestosuosikki)

• Säilyy jääkaapissa erinomaisesti useita päiviä ja paranee usein lämmitettäessä.

• Vaatii hieman esivalmisteluja, mutta uuni hoitaa suurimman osan työstä.

• Ainekset ovat edullisia ja riittävät ruokkimaan isonkin perheen useaksi päiväksi.

Riisi (Aasian ja monen muun mantereen perusta)

• Raaka riisi säilyy vuosia, mikä tekee siitä erinomaisen kriisiruoan.

• Vaatii oikean veden suhdanteen, mutta on helppo valmistaa isoja määriä kerralla.

• Maailmanlaajuisesti yksi halvimmista tavoista saada kaloreita.

Maijan arkiruokakamppailu: Hifistelystä perusruokaan

Maija, 32-vuotias sairaanhoitaja Tampereelta, halusi parantaa perheensä ruokavaliota kertaheitolla. Hän päätti luopua täysin jauhelihasta ja alkoi kokata monimutkaisia linssipatoja ja kikhernepihvejä joka ilta uskoen, että se on ainoa tapa syödä terveellisesti.

Arki iski kuitenkin vasten kasvoja. Tiistai-iltana, pitkän ja raskaan vuoron jälkeen, kikhernepihvit hajosivat pannulle mössöksi. Lapset kieltäytyivät syömästä outoja makuja, ja Maija istui turhautuneena keittiön lattialla. Kalliit erikoisraaka-aineet jäivät lopulta kaappiin pölyttymään.

Maija ymmärsi pian, että jatkuva stressi ruoanlaitosta oli pahempi vihollinen kuin tavallinen, hieman tylsä kotiruoka. Hän muutti taktiikkaa: palautti makaronilaatikon listalle, mutta korvasi salaa puolet jauhelihasta soijarouheella ja lisäsi joukkoon raastettua porkkanaa.

Muutoksen myötä perheen ruokakulut tippuivat 15 % kuukaudessa, ja mikä tärkeintä, Maijan iltaan vapautui melkein tunti ylimääräistä aikaa lepoon. Tavallinen ruoka pienillä tuunauksilla pelasti arjen ja perhesovun.