Paljonko hedelmiä pitää syödä päivässä?

Mitä lasketaan kasviksiin?

Kasvikset? Mitä väliä?

• Vihannekset. Sipulit. Parsakaali. Toivottavasti et ole allerginen.
• Juurekset. Porkkanat. Maanläheisiä. Ei miellyttäviä.
• Sienet. Ei kasveja. Myös sekaannusta aiheuttavat. Eivätkä edes oikeita kasveja.
• Marjat. Sokeria. Ei hyötyä.
• Hedelmät. Sama kuin marjat. Sokeri. Kliseitä.

Perunat? Kaksi-viisi päivässä. Kuulostaa tylsältä. Kuitenkin, täyttää vatsan. Se riittää.

Mitä eroa on kasviksella ja vihanneksella?

Aika hiljenee, kello pysähtyy. Kätkemättömän pehmeä maan tuoksu, multaa ja vanhaa puuta. Muistan lapsuuden kesän, isoäidin puutarha. Maailma oli pieni, rajat hämärät. Kasvit… vihannekset… sanat tanssivat mielessä, hitaasti, kuin vanhat valssit.

Kasvit, kaikki ne, puut ja kukat, pienet ja suuret. Luonto äidin lempeä halaus. Ihanat, syötävät ja syötävättömät. Yrttien tuoksu, mintun raikkaus. Maan lempeä syleily.

• Hedelmät, punaiset ja keltaiset, auringon suudelmat.
• Marjat, metsän helmet.
• Juurekset, maan alla piilossa.

Ja sitten vihannekset, osa kasvien suuresta perheestä. Ne, joita syömme päivittäin. Peruna, maaperän aarretta. Tomaatit, punaisia palloja, niin makeita. Kurkut, viileän raikkaita. Mutta kasvitieteilijöiden silmin, kurkku ja tomaatti ovat marjoja, eikö niin? Kummallinen ajatus, mutta totta. Mutta vihanneksia ne silti ovat. Päivittäisessä arjessamme, ruokapöydässämme.

Ero on siis hämärän raja, määritelmän hento lanka. Kasvitieteellisesti ajatellen, vihannekset ovat vain pieni osa suurempaa kokonaisuutta. Mutta käytännössä… ruokapöydässä, kehossa… vihannekset ovat ne, joita syömme, terveyden lähde, elämän ylläpitäjiä. Todellakin, se on kuin rakkauden tarina, kasvien ja ihmisten välinen side. Se on enemmän kuin pelkkä luokittelu. Se on tunne, maku, muisto. Se on elämä itse.

• Peruna: vihannes, mutta ei päivittäiseen 500 gramman kasvisannokseen.
• Tomaatti: kasvitieteellisesti marja, mutta käytännössä vihannes.
• Kurkku: samoin kuin tomaatti.

Aika jatkuu, kello tikittää. Mutta muisto isoäidin puutarhasta, se jää. Tuoreena, raikkaana, syvänä. Kasvien ja vihannesten maku, ikuisena suussa.

Onko vihannekset ja kasvikset sama asia?

Ei, vihannekset ja kasvikset eivät ole sama asia – se on kuin väittäisi, että kaikki koirat ovat labradorinnoutajia. Kasvikset on laaja käsite, kuten jättimäinen salaattibaari, johon mahtuu aivan mitä vain herkullista ja syötävää. Vihannekset ovat vain osa tätä mahtavaa salaattibaaria, tietty erittäin maukas osa, mutta silti vain osa.

• Kasvikset: Kattava termi, johon kuuluu kaikki syötävät kasvinosat: hedelmät, marjat, vihannekset, juurekset, sienet – jopa perunat, jos olet uskalias makusieppo. Ajattele sitä maagisena kasvimaailman sateenvarjona.

• Vihannekset: Pienempi, tarkempi ryhmä, kasvisten osajoukko. Mielestäni ne ovat kasvisten aatelia, eliittejä, jotka pitävät juhlia maukkaissa keitoissa ja wokkeissa. Ajatelkaa sipulit, kaalit, salaatit, tomaatit – ne ovat kauniita ja hyödyllisiä.

Ajatelkaa asiaa näin: Kasvikset ovat kuin koko orchestra, ja vihannekset ovat vain kiehtovan trumpettiosion soittajia. Molemmat ovat tärkeitä, mutta toinen on vain osa suurempaa kokonaisuutta. Ja totuus on, kukapa nyt oikeasti haluaa tehdä eroa? Niitä syödään kuitenkin molempia! Syön itse mieluiten vihanneksia, ehkä jopa enemmän kuin kasviksia. Mutta pidän myös kasviksista, vaikka ne sisältävätkin kaikkea, myös vihanneksia. Tämä on kuin filosofinen ongelma, aivan kuin kysyisi onko maapallo pyöreä vai ei, onhan se litteäkin jos sitä katsoo vaakasuorassa.

Onko riisi vilja?

Kyllä, riisi on vilja! Ei mikään höpsö mystiikka, vaan ihan kunnon heinäkasvi, samaan seuraan vehnän, ohran ja maissin kanssa. Ajatella, ne kaikki ovat sukua! Kuten kaukaiset serkut, jotka kohtaavat vain isoissa ruokakaupoissa.

• Viljan määritelmä: Heinäkasvien (Poaceae) siemen. Ei sen monimutkaisempaa.
• Top 3: Vehnä, maissi ja riisi hallitsevat viljapinta-aloja kuin valtiaat omaa valtakuntaansa.

Muita viljoja on kuin tähtiä taivaalla. Ohra, kaura, ruis, hirssi ja durra – kaikki heinäkasvien suvusta. Mutta riisi, se on ehdottomasti viljaa! Olen itse asiassa nauttinut tänäänkin herkullisen riisipuuroa, juurikin siksi, että se on niin täydellinen ja perustavanlaatuinen vilja. Ajatelkaa, ilman riisiä, ei sushiakaan!

Riisi on siis ylpeästi viljojen joukossa. Ei ole epäilystäkään! Niin yllättävää kuin se saattaa vaikuttaa, jotkut ihmiset eivät tiedä tätä! Tunnustan itsekin ihmetelleeni joskus asiaa, vaikka olenkin aina rakastanut riisiä.

Muutama lisätieto:

• Riisin viljely on hyvin tärkeää monille kulttuureille ja maatalouksille maailmanlaajuisesti.
• Riisiä on lukemattomia lajikkeita, joilla on erilaisia ​​ominaisuuksia, makuja ja käyttötarkoituksia.
• Riisi on tärkeä ravinnonlähde monille ihmisille, ja se on erinomainen hiilihydraattien lähde.

Mitä juurekset ovat?

Juurekset, huh, niistä tuli mieleen viime kesän mökkireissu. Heinäkuu, kuuma ja aurinko paistoi armottomasti. Mökillä äiti kaivoi isän kanssa perunoita, porkkanoita ja punajuuria. Maasta nostetut punajuuret olivat aivan upeita, hehkuvan punaisia ja isoja. Mutta homma oli hikinen. Maahan tarttui, ja selkä kipeytyi. Sen jälkeen saunassa oli ihana rentoutua.

Juureksia siis on monia: perunat, porkkanat, punajuuret, juuriselleri… Niissä on paljon vitamiineja ja mineraaleja. Muistan miten äiti aina kehui niiden terveellisyyttä, tosin mä en aina ollut samaa mieltä, varsinkin lapsena. Punajuurimehu oli kauheaa!

• Perunat ovat ehdottomia suosikkeja, niitä on helppo kasvattaa ja valmistaa.
• Porkkanat ovat makeita ja rapeita, sopivat salaatteihin ja keittoihin.
• Punajuurien maku jakaa mielipiteitä, itse en ole mikään fani, mutta äiti tekee niistä ihania säilykkeitä.

Mökillä kasvatettujen juuresten maku oli kyllä aivan erilainen kuin kaupasta ostettujen. Mausta huokui aito kesä ja kova työ. Toki juurekset ovat kaksivuotisia, kuten olin lukenut jostain, ensimmäisenä vuonna ne kasvattavat juurta ja kukkivat vasta seuraavana vuonna. Mutta me syödään ne jo ensimmäisenä vuonna.

Miksi peruna lihottaa?

Miks se peruna lihottaa… No niinhän ne sanoo. Mut miks ihmeessä?

• Hiilihydraatit: Siis onhan siinä, mutta ei se yksinään.
• Tärkkelys: Joo, tärkkelystä kans.

Mut entäs ne rasvat? Niitä ei juuri oo! En ymmärrä. Onko se vaan se määrä mitä syö? Kuinka paljon sitä perunaa sit pitäs vetää et lihos? Eiks se oo enemmän kiinni siitä, mitä sen perunan kanssa syö? Ja miten se on valmistettu?

• Ranskalaiset: Öljyssä uitettuna, no joo. Mut keitettynä?

Oon mä silti lihonnu perunasta… Tai luulen ainakin. Pitääks mun lopettaa perunan syönti kokonaan? Ei kai sentään. Mä rakastan mummon perunamuussia! Siinä on kyl voita kans… Voiko se olla syy? Voiko voi lihottaa enemmän kuin peruna?