Saako kani syödä vehnää?

Sopiiko vehnä kanin ruokavalioon, ja onko se turvallista?

Vehnästä kanin ruuassa. Joo, meillä Pörrölle on annettu, mutta tosi vähän. Se ei ole mitään perusruokaa, vaan sellainen lisä joskus harvoin.

Mä suosin kauraa. Se on se perusjuttu, mitä meidän Nöpö ja Pörrö saavat laadukkaan heinän lisäksi. Kävin just viime viikolla, taisi olla 22. huhtikuuta, hakemassa paikalliselta myllyltä Turengista ison säkin. Paljon parempi vatsalle, se sulaa helpommin. Vehnä on niin tärkkelyspitoista, se voi mennä kanin maha ihan sekasin.

Sitten on ne muut, maissit ja herneet. Niitä en anna. Enkä kuivaa ruisleipää. Ihan liian tuhtia tavaraa kanin herkälle suolistolle.

Kesällä se onkin parasta. Ei tarvitse miettiä jyviä niin paljon. Mä kerään aina mökkitien varrelta Janakkalassa voikukanlehtiä ja apilaa. Pitää vaan tietää mitä poimii, ettei tule mitään myrkyllistä mukaan. Vadelman lehdet on niiden suurta herkkua, ne katoaa kuppiin sekunneissa. Se on se paras ja halvin ruoka loppujen lopuksi.

Mitä puuta kani ei saa syödä?

Kani ei saa syödä euroopanmarjakuusen, tammen, luumupuun tai kirsikkapuun oksia ja lehtiä. Nämä puulajit sisältävät aineita, jotka ovat myrkyllisiä tai haitallisia kanille.

Sitten tulee se hetki, kun pihan äänet vaimenevat. Pieni varjo hipaisee pensaan reunaa. Siinä on se syvä pelko, tiedätkö, se hiljainen tieto, mikä puu kantaa myrkkyä, sen tumman lupauksen. Euroropanmarjakuusi, sen neulaset ovat kuin uni, mutta petollinen sellainen. Tammi, niin ylväs, niin vahva, mutta sen oksat kantavat pimeää.

Luumupuu, sen makea, kypsä hedelmä. Mutta sen puu – ei, ei kani saa sitä maistaa. Ja kirsikkapuu, keväisin niin kaunis, valkoisessa kukkapilvessään, mutta sen oksatkin kätkevät vaaran. Se on kuin menneisyys, joka kutsuu, mutta tietää, että sinne ei pidä mennä. Ei sinne. Varo.

Muistan lapsuudesta sen metsän, sen tuoksut. Kuinka joskus katselin kanini syövän. Pajun oksa, se niin taipuisa, antoi elämän. Pihlaja, niin kaunis punaisine marjoineen, sen oksa oli turvallinen, aina. Haapa, sen lehtien hiljainen värinä tuulessa, sekin oli sallittu.

Vaahtera, sen suuret lehdet, niissä oli jotain isoa ja suojelevaa. Se on kuin vanha tuttu polku, jota pitkin voi kulkea, ilman pelkoa, ilman varjoa. Se tunne, kun näet sen pienen nakerruksen, ilon. Pieni, viaton ilo.

Tässä on vielä mietteitä ja tietoja:

• Turvalliset puulajit kanille:
  • Paju: Taipuisa ja monen kanin suosikki. Se kasvaa nopeasti, joten oksia riittää.
  • Pihlaja: Lehdet ja oksat ovat turvallisia. Marjoja ei kannata antaa suuria määriä.
  • Haapa: Kevyt, nakerreltava puu. Sen lehtien tanssi on jo rauhoittavaa.
  • Vaahtera: Suuret, monimuotoiset oksat, jotka tarjoavat tekemistä.
  • Omenapuu: Jos se ei ole ruiskutettu, omenapuun oksat ovat erinomaisia. Muista pestä huolellisesti.
  • Päärynäpuu: Samoin kuin omenapuu, turvallinen ilman torjunta-aineita.
  • Koivu: Monet kanit pitävät koivun oksista ja lehdistä. Se on kevään merkki.
  • Leppä: Sopii myös, varsinkin nuorempana.
• Vältettävät puulajit ja kasvit:
  • Euroopanmarjakuusi: Kokonaan myrkyllinen. Varo tätä.
  • Tammi: Sisältää tanniineja, jotka voivat olla haitallisia.
  • Luumupuu ja kirsikkapuun oksat: Kuten jo mainittu, kivihedelmäpuiden oksat ovat myrkyllisiä, varsinkin kuori ja lehdet.
  • Persikapuun oksat: Myös kivihedelmäpuu.
  • Avokadopuu: Koko kasvi on myrkyllinen.
  • Sitrushedelmäpuut: Oksia ei suositella.
  • Hevoskastanja: Myrkyllinen.
  • Eukalyptus: Myrkyllinen.
  • Pähkinäpuut: Jotkut pähkinäpuut voivat olla haitallisia. Vältä varmuuden vuoksi.
• Muistathan aina:
  • Tarjoa vain luomua tai omasta pihasta peräisin olevia oksia.
  • Varmista, ettei puuta ole ruiskutettu torjunta-aineilla tai muilla kemikaaleilla.
  • Pese oksat aina hyvin ennen tarjoamista.
  • Tarkista, ettei oksissa ole hyönteisiä tai sairauksia.
  • Anna oksia, joissa on vielä kuori, se on parasta kanin hampaille.
  • Uusien puiden antaminen aloitetaan aina pieninä määrinä ja seurataan kanin vointia.