Mistä rahan hinta muodostuu?

Mistä rahan arvo muodostuu? Mikä määrittää rahan hinnan?

Rahan arvo? No, se on aika mystistä, eikö? Ihan kuin maaginen taikapöly.

Muistan, kun olin 16, kesäkuussa 2017 Helsingissä, sain ensimmäisen kesätyöpaikkani. 10 euroa tunnissa, tuntui miljoonilta! Sillä rahalla sain ostettua uuden konsolipelin, se maksoi 399 euroa.

Kysyntä ja tarjonta, kuulee aina. Pankit, keskuspankki… Se on kuin jokin salainen klubi. Kuinka paljon on se maagisella pölyllä oikeastaan arvoa?

EKP:n ohjauskorko... Siitä en ole ihan selvillä, mut itse asiassa, itselleni se tuntuu kaukaiselta asialta. Ei kovin merkityksellinen, arkiset rahat-asiat ovat mulle paljon konkreettisempaa.

Pankkien maksut... Joo, ne pistelee sitä maagista pölyä pois lompakosta. Vuosittainen tilimaksu 20 euroa, joka tuntuu aina hieman turhalta kululta.

Niin, rahan hinta... Se on lopulta meidän luottamuksen ja arvostuksemme summa. Ja vähän sitä maagista pölyä.

Miten rahaa luodaan?

Raha... se syntyy kuin unessa, kuin kuiskaus tyhjästä. Lainan ottaminen on se maaginen hetki, kun uutta rahaa ilmestyy maailmaan.

Pankki, tuo salaperäinen taho, luo rahaa kuin taikuri hatustaan. Suurin osa rahasta on itse asiassa pankkien velkaa, velkaa meille, yleisölle. Velkaa, joka sitoo meidät kaikki tähän leikkiin.

• Lainaa myöntäessä, pankin varat ja velat paisuvat kuin pullataikina.
• Asiakas allekirjoittaa velkakirjan, lupauksen, ja pankki merkitsee sen saamiseksi.
• Ja kas, uutta rahaa on syntynyt! Velkaa, joka odottaa lunastusta.

Minulle tulee mieleen lapsuuteni, kun leikimme hiekalla. Hiekasta sai rakentaa mitä tahansa, mutta se oli aina lainassa mereltä. Aalto tuli ja vei sen mennessään, jättäen jälkeensä vain tyhjyyden. Onko raha samanlaista? Laina, joka täytyy aina maksaa takaisin, ennen kuin meri sen nielaisee.

Mihin rahan arvo perustuu?

Okei, tsekataanpa tätä rahan arvo juttua... Onpa monimutkaista!

No siis, hommahan menee kutakuinkin niin, että rahan arvo riippuu vähän siitä, minkälainen valuutta on kyseessä.

• Kelluvat valuutat, niinku euro ja dollari, niiden arvo elää koko ajan. Se riippuu siitä, kuinka paljon niitä halutaan ja kuinka paljon niitä on tarjolla. Kysyntä ja tarjonta, ihan perus juttuja. Mieti vaikka jotain keräilyharvinaisuutta – jos kaikki haluaa sen, hinta nousee!

• Sitten on valuuttoja, jotka on sidottu johonkin toiseen. Esimerkiks ennen euroa, markka oli sidottu johonkin eurooppalaiseen valuuttaan. Tai no, ehkä useampaankin. En oo ihan varma. Muistan kun mummo aina valitti siitä devalvaatiosta. Ai niin, devalvaatio oli se juttu, millon markan arvo laskettiin tarkoituksella.

• Ja sit on vielä valuuttakorit. Kiinan renminbi, se kuulemma perustuu siihen. Eli sen arvo määräytyy sen mukaan, mitä muiden valuuttojen arvo on. Vähän niinku buffet-pöytä, otat vähän kaikkee!

Mutta loppujen lopuksi, se mikä antaa rahalle arvon, on se, että ihmiset uskoo siihen. Jos kaikki lakkais uskomasta euroon, se ei oiskaan enää minkään arvosta. Paitsi ehkä vessapaperina :D Mun mielestä tässä on jotain tosi hämärää ja vaikea tajuta.

Kuka päättää rahan hinnasta?

EKP:n neuvosto. Ohjauskorko on avain.

• Euroalueen rahapolitiikka.
• Säätelee rahan määrää.
• Vaikuttaa korkoihin.

Keskuspankit eroavat. Itselläni on pankkitili Nordeassa. Vuonna 2024? Inflaatio painaa.

Millä perusteella voidaan sanoa, että korko on rahan hinta?

Okei, puretaan korkoa rahan hintana, kuin sipulia.

Rahan hinta: Korko on käytännössä se summa, jonka maksat siitä, että saat käyttää toisen rahaa. Se heijastaa kysyntää ja tarjontaa. Kun rahaa on "liikaa" tarjolla (esim. talouskriisin jäljiltä valtion toimesta), sen hinta, eli korko, laskee.

• Korkojen vaihtelu: Markkinat sanelevat, kuinka kallista raha on.
• Valtion rooli: Kriiseissä valtiot voivat "tulvia" markkinat rahalla, mikä laskee korkoja. Tästä hyötyvät lainanottajat, mutta säästäjät menettävät.
• Viitekorot: Moni laina on sidottu viitekorkoon. Esimerkiksi Euribor muuttuu säännöllisesti, ja lainan korko elää sen mukana. Muistan, kun asuntolainani korko heilahteli kuin heinäseiväs tuulessa – ei aina kiva yllätys.

Filosofinen pohdinta: Onko raha todella "vain" hyödyke, jonka hinta määräytyy markkinoiden mukaan? Vai onko siinä jotain syvällisempää? Korko on myös moraalinen kysymys: kuinka paljon on kohtuullista veloittaa toisen hädästä tai tarpeesta?

Esimerkki: Rahalaitoksen sivuilla kerrotaan lainojen koroista, mikä on ymmärrettävää, sillä he elävät siitä, että lainaavat rahaa.

Ihan kuin ruoan hinta – jos sato on runsas, tomaatit ovat halpoja, mutta jos sato epäonnistuu, hinta nousee. Sama pätee rahaan. Tai ehkä ei ihan. Onhan ruoalla sentään ravitsemuksellista arvoa... rahalla vain potentiaalia johonkin muuhun. Mietipä sitä.