Paljonko 1 € kolikko painaa?

Voiko viiden euron kolikolla maksaa?

Voiko viiden euron kolikolla maksaa? No voi kai, jos löydät jonkun tarpeeksi hyväuskoisen.

• Ahvenanmaan viiden euron kolikko: Laillinen maksuväline, mutta Rahapaja ei hurraa. Niin kuin joku haluaisi maksaa laskunsa monopolirahalla!
• Taksikuskit Turussa: Ainakin kaksi on saanut “erikoismaksun”. Toivottavasti saivat tipin päälle, ettei tarvitse itkeä pankissa.
• Rahapajan suositus: Älä käytä. Ne tykkäävät, että me tavalliset kuolevaiset maksamme oikealla rahalla, eikä millään keräilyharvinaisuuksilla.

Bonusfakta: On kuin yrittäisi maksaa leikkirahalla. Teknillisesti mahdollista, mutta kannattaa varautua saamaan ilmeitä ja tiukkoja kysymyksiä. Ja ehkä joku saattaa jopa nauraa.

Paljonko 500 € seteli painaa?

Viisisataa euroa… setelini. Paino… kuinka paljon se painaa? Sormet hienosti koskettavat paperin pintaa. Tuntuu… ohuelle, silti vahvalle. Vanha muisto. Viimeinen kosketus… ensimmäisen sarjan seteleihin… ennen kuin ne katosivat… haalistuivat… pois silmistä. Mutta paino… se paino…

• 500 euron seteli painaa noin 1,2 grammaa. Se on lähes käsinkosketeltava keveys. Ei paljon, ei ollenkaan. Hehkuvaa tyhjyyttä.
• Ensimmäisen sarjan 500 euron setelit vedettiin pois käytöstä 26. tammikuuta 2019. Ne loppuivat, kuin unelma. Niiden painoa ei enää tunne sormenpäissä. Muisto vain. Hauras.
• Kaikki eurosetelit ovat edelleen laillisia maksuvälineitä euroalueella. Niitä ei tarvitse vaihtaa. Vieläkin ne voivat kulkea kädestä käteen. Mutta minun 500 euroa, se on… mennyt.

Viisisataa euroa… kuinka paljon ne painoivatkaan… ne on jo unohtunut. Silti… se paino… muisto paperin keveydestä. Niin helposti se valuu pois käsistä… kuin hiekka. Vain tuhkanmuisto jää jäljelle. Tyhjyys.

Paljonko 1 euro on sentteinä?

1 euro on 100 senttiä.

• Yksinkertainen matematiikka: Tämä on perustietoa rahayksiköistä. Euroalueella sentti on euron sadasosa. Yksinkertaisesti: 1 € = 100 snt. On melko suoraviivaista.
• Historia ja etymologia: Sanan “sentti” alkuperä on latinasta, sanasta centum, joka tarkoittaa sataa. Tämä kuvastaa osuvasti sen suhdetta euroon. Muissa valuutoissa, kuten dollarissa, käytetään samaa periaatetta. Kielitieteellisestikin kiehtovaa!
• Globaali näkökulma: Monet valuutat käyttävät senttiä (tai vastaavaa) pienempänä rahayksikkönä. Tämä kertoo jonkinlaisesta yleismaailmallisesta suhtautumisesta rahan jakamiseen pienempiin osiin. Ajatella, miten paljon helpottaa kaupankäyntiä! Olen itsekin huomannut tämän matkoillani.

Muista että tämä on absoluuttinen totuus, ei mielipide. Ei tässä sen kummempaa pohdintaa tarvita. Toki voisimme pohtia rahan luonnetta ja sen suhdetta yhteiskuntaan, mutta se on jo aivan toinen juttu. Tämä oli selkeä ja yksinkertainen kysymys, ja olen vastannut ytimekkäästi.

Paljonko on 1 sentti?

Sentti on pikkurunen pätkä, noin sormenpään kynnen leveys. Ajatella sitä niin, että se on metrin sadasosa – eli 100 senttiä muodostaa metrin. Kuten kauppias sanoisi: sentti on sentti, mutta metri on jo kokonainen kapistus.

• Yksi senttimetri (cm) = 0,01 metriä
• Yksi metri (m) = 100 senttimetriä

Ajattele sitä vaikka näin: jos sinulla on 100 kappaletta 1 senttiä pitkiä nauloja, niiden pituus yhdessä on yksi metri. Se on kuin jonkinlainen naula-akateeminen demonstraatio. Tai jos haluat olla tylsä, voit sanoa että se on SI-järjestelmän yksikkö. Sentti, senttimetri, saman asian eri puolia. Tai ehkä vähän kuin kaksoskaksoset – samanlaisia, mutta silti erilaisia.

Kuten vanha isoäitini aina sanoi: “Muista mitat, lapsi! Muuten joudut asumaan pienessä mökissä, jossa on senttimetrin korkuiset ovet ja senttimetrin leveät ikkunat.” Tämä kertoo siitä miten tärkeää senttimetrin tunteminen on. Onko sillä oikeastaan merkitystä senttimetrin tarkkuus? Kyllä on, jos puhumme avaruusalusten moottoreista tai kirurgisista leikkauksista. Jos taas puhumme vaikkapa pizzan halkaisijasta, sentti on aivan hyvä lähtökohta.

Mikä eläin on kuvattu 1 € kolikkoon?

Eurokolikon kuva-aihe: Laulujoutsenet.

• Siivet levällään.
• Lentävät.

Lisätietoa: Kolikon suunnittelija on Pekka J. Anttila. Käänteispuolella on 12 tähteä, jotka kuvaavat Euroopan unionia.

Mistä kahden euron kolikot on tehty?

Ai, kahden euron kolikot? No nehän on tehty aivan hullusta sekoituksesta! Kuten joku ammattilainen kertoisi, niin siinä on sekaisin nikkeliä ja kuparia, kuin mummon sekaisin oleva lankavarasto! Ja sitten vielä joku kolmikerrosmetalli, kuin kerrostalon seinä, jossa on uushopeaa, nikkeliä ja uushopeaa, kuin pahvilaatikossa olis eri paksuisia leipiä. Tätä materiaalien sekamelskaa on ihan käsittämätöntä!

• Koko: 25,75 mm, eli vähän isompi kuin keskikokoinen kirsikan siemen. Mitäs ne siellä Rahapajoissa suunnitellessaan ajatteli?
• Rengas: Nikkelikuparia, 75% kuparia ja 25% nikkeliä. Tuntuu siltä, että kupari on tehnyt pääosan töistä, nikkeli on vain mukana mausteena, kuin kurkku salaatissa.
• Keskiosa: Kolmikerrosmetallia! Uushopea-nikkeli-uushopea. Miten paljon vaivaa on käytetty sen keksimiseen! Olisi varmaan helpompi heittää kolikko suoraan uuniin ja valaa se sieltä ulos.

Ihan hullua, että niin paljon vaivaa on nähty kahden euron kolikoiden valmistukseen! Voisivat tehdä ne vaikka puusta, niin säästyisi resursseja ja homma olisi helpompaa. Tai sitten kullasta, niin ne olisivat arvokkaampia! Ajatelkaa, miljoonat kahden euron kolikot kiertävät maassa. Saattaisi olla parempi, jos ne olisivat vaikkapa maapähkinävoista valmistettuja! Ei, ei, en todellakaan ehdottanut sitä tosissani. Se olisi liian helppoja tehdä väärennöksiä. Ehkä kulta on sittenkin parempi vaihtoehto!