Mikä on verenkierto?

Mikä on verenkierto: 5 litraa verta minuutissa

Elimistön mikä on verenkierto -käsitteen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan kehon kykyä ylläpitää elintoimintoja kaikissa tilanteissa. Tämän järjestelmän toimintahäiriöt aiheuttavat vakavia riskejä terveydelle ja yleiselle hyvinvoinnille. Perehtymällä elintärkeän kuljetusjärjestelmän rakenteeseen ja tehtäviin vältät väärinkäsityksiä oman kehosi toiminnasta. Tutustu tarkemmin sydämen ja suoniston yhteistoimintaan sekä niiden elintärkeään merkitykseen.

Mikä on verenkierto? Lyhyesti ja ytimekkäästi

Verenkierto on elintärkeä kuljetusjärjestelmä, jossa sydän pumppaa verta verisuonistoa pitkin ympäri kehoa. Sen päätehtävä on kuljettaa soluille happea ja ravintoaineita sekä poistaa kuona-aineita, kuten hiilidioksidia. Tämä suljettu järjestelmä pitää yllä koko elimistön tasapainotilaa.

Verenkierron perusrakenne

Verenkierto koostuu kolmesta pääosasta: sydämestä, verisuonista ja verestä. Sydän toimii pumppuna, verisuonet ovat kuljetusreittejä ja veri on kuljetettava aine. Aikuisen ihmisen sydän pumppaa levossa noin 5 litraa verta minuutissa – tämä on käytännössä koko kehon verimäärä. Yhdellä lyönnillä verta pumpataan noin 70 millilitraa.

Mistä verenkierto koostuu? Verisuonet ja veri

Verisuonet jakautuvat kolmeen päätyyppiin: valtimoihin, laskimoihin ja hiussuoniin. Ne muodostavat täysin suljetun putkiston, jonka sisällä veri aina pysyy. Joskus tämän hahmottaminen voi olla hankalaa, mutta kun sen oivaltaa, kokonaiskuva selkenee.

Valtimot vievät verta poispäin sydämestä. Niissä veri on hapekasta ja virtaus on sykkeellistä ja kovassa paineessa. Laskimot puolestaan tuovat verta takaisin sydäntä kohti. Niissä veri on jo luovuttanut happensa kudoksille, ja virtaus on tasaista ja matalapaineista. Laskimoissa on lisäksi läpät, jotka estävät verta virtaamasta takaisinpäin. Hiussuonet ovat äärimmäisen ohuita suonia, jotka yhdistävät valtimot ja laskimot. Juuri niiden ohuiden seinämien läpi happi ja ravintoaineet siirtyvät kudoksiin ja kuona-aineet takaisin vereen.

Iso verenkierto ja pieni verenkierto – mikä ero niillä on?

Tässä on se kohta, joka usein mietityttää. Verenkierto jakautuu kahteen eri kehään: iso ja pieni verenkierto. Ne toimivat samanaikaisesti, mutta niillä on täysin eri tehtävät. Ajattele sydäntä keskusasemana, josta lähtee kaksi eri rataa.

Pieni verenkierto: Matka keuhkoihin

Pieni verenkierto alkaa sydämen oikeasta kammiosta. Sieltä pumpataan hiilidioksidipitoista eli hapetonta verta keuhkovaltimoa pitkin keuhkoihin. Keuhkojen hiussuonissa veri luovuttaa hiilidioksidin ja ottaa tilalle happea. Tämä juuri hapettunut veri palaa sitten keuhkolaskimoa pitkin takaisin sydämen vasempaan eteiseen. Matka on siis: sydän -> keuhkot -> takaisin sydämeen.

Iso verenkierto: Matka ympäri kehoa

Iso verenkierto käynnistyy siitä, mihin pieni loppui. Hapekas veri pumpataan sydämen vasemmasta kammiosta kovalla paineella aorttaan, joka on kehon suurin valtimo. Aortasta veri jatkaa valtimoita pitkin pienempiin ja pienempiin suoniin aina kudosten hiussuoniin asti. Siellä happi ja ravinto luovutetaan soluille. Tämän jälkeen happi köyhtynyt ja hiilidioksidipitoinen veri palaa laskimoita pitkin takaisin sydämen oikeaan eteiseen. Matka on siis: sydän -> koko elimistö -> takaisin sydämeen.

Sydämen rooli ja verenkiertoelimistön tehtävät

Sydän on nelilokeroinen pumppu, joka takaa veren yksisuuntaisen virtauksen. Läpät estävät verta virtaamasta väärään suuntaan. Vasemman kammion seinämä on paksumpi kuin oikean, koska sen täytyy pumpata veri kovemmalla paineella koko elimistön läpi.

Tämä jatkuva kierto on elinehto. Sen verenkierron tehtävät ovat: Hapen kuljetus: Keuhkoista happi kulkeutuu kaikkialle elimistöön. Ravintoaineiden kuljetus: Ruoansulatuskanavasta imeytyneet ravintoaineet jaetaan soluille. Kuona-aineiden poisto: Solujen aineenvaihdunnassa syntynyt hiilidioksidi ja muut kuona-aineet kuljetetaan pois (pääasiassa keuhkoihin ja munuaisiin). Hormonien kuljetus: Viestiaineet kulkevat veren mukana kohde-elimiinsä. Lämmön säätely: Verenkierto tasoittaa kehon lämpötilaeroja.

Yleisiä huolenaiheita: milloin verenkierto ei toimi normaalisti?

Verenkierron heikkeneminen on aina vakava asia, sillä se estää kudosten hapensaannin. Lievemmätkin häiriöt voivat kuitenkin tuntua arjessa. Esimerkiksi verenkierron säätelyhäiriössä veri ei jakaudu tasaisesti lihaksiin rasituksen aikana. Tällöin voi hengästyä normaalia pienemmässä rasituksessa, ja syke nousee nopeammin kuin kunto antaisi myöten.

On tärkeää muistaa, että tämän artikkelin tarkoitus on valistaa, ei diagnosoida. Jos sinulla on huolia omasta terveydestäsi tai epäilet verenkiertohäiriötä, ainoa oikea osoite on lääkäri.

Valtimot vs. Laskimot: Tärkeimmät erot

Valtimot (Arteriat)

- Sykkivää ja kovassa paineessa.

- Paksut, lihaksikkaat seinämät.

- Vie veren poispäin sydämestä.

- Kuljettavat pääasiassa hapekasta verta (poikkeuksena keuhkovaltimo).

Laskimot (Veenit)

- Tasaista ja matalapaineista.

- Ohuemmat seinämät ja läpät, jotka estävät takaisinvirtauksen.

- Tuovat veren takaisin sydäntä kohti.

- Kuljettavat pääasiassa vähähappista verta (poikkeuksena keuhkolaskimo).

Matin matka: Miten verenkierto auttaa palautumaan

Matti, 45-vuotias toimistotyöntekijä Turusta, innostui juoksemaan ensimmäistä kertaa vuosiin. Ensimmäisen lenkin jälkeen hänen jalkansa olivat aivan puhki ja seuraavana päivänä kävely sattui.

Matti oli huolissaan, että hänen kuntonsa on täysin kadonnut tai että hänellä on jokin verenkiertohäiriö, kun jalat tuntuvat niin kipeiltä. Hän ei ymmärtänyt, mitä kehossa oikein tapahtuu.

Matin harmiksi paikallinen juoksuvalmentaja selitti, että juuri tehostunut verenkierto korjaa lihaksia. Kipeys johtuu mikrovaurioista, ja veri kuljettaa niihin parantavia aineita ja happea. Samalla se huuhtoo pois maitohappoa. Kipu on siis merkki siitä, että korjausprosessi on käynnissä.

Kun Matti ymmärsi tämän, hän alkoi suhtautua lihasarkuuteen eri tavalla. Kolmen viikon säännöllisen lenkkeilyn jälkeen hänen kuntonsa nousi huomattavasti, ja hän oppi kuuntelemaan kehonsa viestejä: paha kipu oli varoitus, mutta tavallinen lihasarkuus oli merkki siitä, että verenkierto teki työtään.