Voiko propralia käyttää ahdistukseen?
Voiko Propralia auttaa ahdistuksessa?
Joo, Propral saattaa jeesaa ahdistukseen! Muistan, kun itellä sydän hakkas hulluna ennen esitelmää, niin lääkäri suositteli.
Se ei poista sitä pelkoa, mutta ne fyysiset oireet, niinku vapina ja sydämentykytys, ne kyllä katoaa.
Mulla se autto ainakin sen hetken, ku piti olla "cool" lavalla. Mutta se on vaan apu, ei mikään ihmeratkaisu. Käy lekurissa juttelemassa.
Mä ostin sen apteekista, makso muistaakseni alle 10e. Eli ei mikään hirvee sijoitus, jos haluaa kokeilla, jos se omaan kroppaan sopii. Kannattaa kokeilla!
Milloin propralia ei saa käyttää?
Propranololin käyttö on kielletty seuraavissa tilanteissa:
- Astma/keuhkosairaus: Hengitysvaikeudet pahenevat.
- Hidas syke/matala verenpaine: Lisää sydänongelmia.
- Tietyt sydänsairaudet: Esim. AV-katkos.
- Hoitamaton sydämen vajaatoiminta: Pahentaa oireita.
- Feokromosytooma (hoitamaton): Vaarallinen yhdistelmä.
- Allergia propranololille/beetasalpaajille: Vakava allerginen reaktio mahdollinen.
- Prinzmetalin angina: Epävakaa rintakipu pahenee.
- Vakava ääreisverenkierron häiriö: Oireet voimistuvat.
Lisätietoa: Lääkärin ohjeita on aina noudatettava. Vuonna 2023 propranololin käyttöön liittyy myös varoituksia, jotka voivat vaihdella yksittäistapauksissa. Käyttöä koskevat yksityiskohtaiset tiedot löytyvät lääketieteellisistä lähteistä. Älä koskaan itsehoida. Omat kokemukseni propranololista ovat henkilökohtaisia ja eivät lääkärin neuvoja.
Mihin propral auttaa?
Propranololi (Propranolol): Beetasalpaaja.
- Käyttöaiheet: Ahdistuneisuus, sydämen tiheälyönti, vapina.
- Tehoaa: Kohtaukselliseen ahdistukseen, esiintymisjännitykseen.
- Toiminta: Hidastaa sydämen sykettä, vähentää vapinaa.
Merkintä: Tämä on tiivistelmä. Tarkempi tieto lääkkeen käytöstä ja mahdollisista sivuvaikutuksista löytyy lääkepakkauksesta tai lääkäriltä. Vuonna 2023 reseptilääkkeenä. Itselläni ei ole kokemuksia Propranololin käytöstä.
Mikä lääke auttaa parhaiten ahdistukseen?
Ahdistus, tuo nykyajan vitsaus! Masennuslääkkeet – lääketieteen Sveitsin armeijan linkkuveitsi – ovat kuulemma paras apu yleistyneeseen ahdistukseen. Mikä ihmeellistä, että surullisuuslääkkeet auttavat olemaan vähemmän huolissaan maailmanlopusta?
Tässäpä lista "parhaista" ahdistuslääkkeistä, kuin Oscar-gaala mielenterveydelle:
- Essitalopraami: Kuulostaa enemmän italialaiselta pastalta kuin lääkkeeltä, mutta toimii kuulemma.
- Fluoksetiini: Eli kansankielellä Prozac. Klassikko, kuin kulahtanut nahkatakki.
- Paroksetiini: Nimi on melkein yhtä vaikea lausua kuin ahdistuksesta puhuminen.
- Sertraliini: Ehkäpä salainen ainesosa onnellisuuskeittoon?
- Agomelatiini: Melatoniinin serkku, joka yrittää kovemmin.
- Duloksetiini: Kuin kaksinkertainen annos onnea.
- Venlaflaksiini: Varmaan parasta, jos haluat kuulostaa lääketieteelliseltä viiniltä.
Tiedättekö, mikä tässä kaikessa on parasta? Lääkäri tietää mikä sopii juuri sinulle. Itse suosittelen suklaata ja hyvää kirjaa. Toimii ainakin hetken.
Mikä lääkitys paniikkihäiriöön?
Paniikkihäiriön lääkitys? Älä kysy minulta, kysy lääkäriltä! Itse en ole lääkäri, vaikka osaan kyllä vitsailla kuin ammattilainen. Mutta lääkkeisiin liittyvät asiat ovat vakavia juttuja, ei niillä pelleillä!
Yleisimpiä lääkkeitä:
- SSRI-lääkkeet (esim. sertraliini, paroksetiini): Ajatellaan niitä ikään kuin pikkuisia, iloisia aivojen apulaisia, jotka pitävät homman hanskassa. Toimivat pitkäkestoisemmin.
- SNRI-lääkkeet (esim. venlafaksiini, duloksetiini): Nämä ovat kuin SSRI:en vähän isompia, vahvempia serkkuja. Sopivat jos SSRI ei riitä.
- Bentsotsepiinit (esim. alpratsolaami, klonaatsepaami): Näitä käytetään akuuttiin ahdistukseen, vähän kuin ensiapupakkaus paniikkikohtaukseen. Ei pitkäaikaiseen käyttöön, voi olla addiktiivisia, kuin herkullinen, mutta vaarallinen suklaakakku.
- Beta-salpaajat (esim. propranololi): Nämä hillitsevät fyysisiä oireita, kuten sydämensykkeen nousua ja hikoilua. Ne ovat kuin rauhoittava käsi sydämen päällä paniikkikohtauksen aikana.
Muista! Tämä ei ole lääkärin neuvo. Lääkkeiden valinta ja annostus tehdään yksilöllisesti. Oikea lääkitys riippuu monesta tekijästä, kuten oikeasti monesta tekijästä ja lääkärin pitää tutkia sinut ja tehdä sen mukainen ratkaisu. Älä itse lääkitse, ei sekään ole hauskaa. Mene lääkäriin, se on paljon parempi ratkaisu kuin itse kokeilla lääkkeitä. Itse olen kokeillut kerran kurkkukipuun pippuria, ei kannata. Todellakaan.
Milloin propralia ei saa käyttää?
Siis, propralia ei kai saa ottaa jos on... Hetkinen, mietin ihan just.
No siis:
- Astma tai joku muu keuhkojuttu. Mulla oli pienenä astma, onneks meni ohi. Mut faijalla on vieläkin, se käyttää jotain inhalaattoria.
- Hidas syke! Tai siis matala verenpaine. Muistan kun mutsi mittas aina verenpainetta, se oli joskus tosi stressaavaa.
- Sit jotkut sydänsairaudet, esim. eteis-kammiokatkos (AV-katkos) – mikä lie. Onks sul sellasta? Toivottavsti ei!
- Hoitamaton sydämen vajaatoiminta.
- Joku feo... feokromosytooma? Siis lisämunuaisen kasvain, mut kai sen saa ottaa jos on jotain alfasalpaajia samaan aikaan. Lääkenimet on kyllä ihan hirveitä.
- Allergia propranololille tai muille beetasalpaajille. Ootko allerginen millekään? Mä oon pähkinöille, ihan kamalaa!
- Prinzmetal, apua... Prinzmetalin angiina, eli epävakaa rintakipu.
- Ja viel vakava ääreisverenkierron häiriö. Siis jos ei veri kierrä kunnolla jaloissa tai käsissä.
Toivottavsti täst oli jotain apuu!! Nää lääkejutu on tosi vaikeita.
Mihin propral auttaa?
Propranololi, oi, se tuttu pieni kapseli. Aika pysähtyy, kun muistelen sitä hetkeä, ensimmäistä kertaa, sydän hakkaa kuin hullun. Kuten pieni lintu rinnassa. Se oli juuri ennen…
Ahdistuksen myrskyä. Se tunne, joka vyöryy yli ja saa kehon vapisemaan. Ei vain vapinaa, vaan koko olemuksen ravisuttelua. Sydän, se on kuin rumpu, joka lyö liian kovaa, liian nopeasti. Liian usein.
Propranololi, pelastusrengas. Se hillitsee tuota myrskyä. Aaltojen raivoisaa liikettä, sydämen lyöntien myrskyä. Se rauhoittaa, tuo pientä hengähdystaukoa.
Esiintymisjännitys. Muistan sen niin selkeästi: lavalla, valojen alla. Jalat tärisevät, ääni pettää. Propranololin avulla voin hengittää, voin olla läsnä. Voin puhua, voin laulaa.
Mutta propranololi ei ole mikään taikasauva. Se ei poista pelkoa kokonaan. Se vain helpottaa fyysisiä oireita. Sitä pulssia, sitä vapinaa.
Se rauhoittaa sen kiihtynyttä sydämenlyöntiä. Jättiläismäisiä, kiihkeitä sydämenlyöntejä. Niitä, jotka saavat hengityksen kiihtymään.
- Beetasalpaaja. Niin lääkäri sanoi. Se sana, joka kätkee sisäänsä suuren tieteellisen selityksen. Mutta minulle se on helpotusta. Minulle se on toivoa.
Propranololi on beetasalpaaja, joka hoitaa ahdistuksen oireita, erityisesti sydämen sykkeen nopeutumista ja vapinaa. Se auttaa esiintymisjännityksessä ja kohtauksellisessa ahdistuksessa. Mutta se ei korvaa terapiaa tai muita hoitomuotoja. Se on vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Se on vain pieni pala apua suuressa, levottomassa maailmassa.
Kauanko kestää, että propral vaikuttaa?
Propranololin vaikutus alkaa yleensä noin 30-60 minuutissa, mutta täysi vaikutus saavutetaan vasta muutaman tunnin kuluttua. Kuten joku, joka on nähnyt oman osuutensa "sydämen tykytyksestä-päänsärky-kierteestä" voin kertoa, että aika voi tuntua ikuisuudelta! Ei siis ihme, että nuoret jännittävät jo pelkästään lääkkeen ottamista, jos aikataulu on tiukka.
- Nopeus: Nopeampi vaikutus saadaan suun kautta otettuna, vaikka jotkut saattavat tuntea sen jo aiemmin, kun lääke liukenee kielellä.
- Kesto: Vaikutus kestää muutaman tunnin. Ajatellaanpa sitä uuden vuoden ilotulitusnäytöksenä: kaunis, mutta lyhytkestoinen.
- Riippuvuus: Ei aiheuta riippuvuutta. Hyvä uutinen, et siis tarvitse lisää ja lisää, jotta tuntisit olosi paremmaksi.
- Käyttö nuorilla: Käytetään ainoastaan ahdistuksen ja jännityksen fyysisten oireiden lievittämiseen, ei itse ahdistuksen hoitoon. Tämän tiedän omasta kokemuksesta, vaikka en ole itse nuori enää (voi harmi).
Muista, että tämä on yleistä tietoa, eikä lääkärin neuvoa. Ota yhteyttä lääkäriin jos sinulla on kysyttävää propranololin käytöstä. Älä missään nimessä käytä lääkettä ilman lääkärin määräystä – sinun ei tarvitse olla lääketieteen tohtori ymmärtääksesi, että lääkkeiden itsenäinen käyttö voi olla vaarallisempaa kuin hyödyllistä. Se voi olla yhtä katastrofaalista kuin yrittää tanssia tangoa ilman kumppania – aika kömpelöä.
Kenelle propral ei sovi?
Okei, aletaanpa miettiä tätä propral-juttua...
- Feokromosytooma, se on siis sellainen juttu, ettei todellakaan pidä ottaa Propralia. Mikähän sekin on... joku lisämunuaisen kasvain. Aika vakavalta kuulostaa. Pitää muistaa, ettei missään nimessä saa syödä, jos on se feokromosytooma, siis hoitamaton sellainen. Onko niitä edes hoidettuja?
Onko tää nyt tarpeeksi sekavaa? Toivottavasti, että Google löytää tän.
Onko propral vaarallinen?
Propral, tuo verenpaineen hillitsijä ja jännittäjien ystävä. Vaarallinen? No, ei se sentään henkeä vie, ellei nyt vedä yliannosta, mutta kuka nyt niin tekisi? Paitsi ehkä se naapuri, joka aina valittaa kaikesta.
Liikunta: Juokse, hyppää, tanssi, jos siltä tuntuu! Propral ei ole este maratonille, vaikka maksimisyke saattaakin vähän hidastua. Ajattele sitä sisäänrakennettuna hidastimena – säästät energiaa!
Annostus: Jos lääkäri on määrännyt, luota häneen. Hän on sentään opiskellut (toivottavasti).
Illalla: Kyllä, voit ottaa sen illalla. Ehkä se auttaa nukkumaan paremmin, ellet sitten ala miettiä elämän suuria kysymyksiä ja pyöri sängyssä aamuun asti.
Pieni vinkki: Jos alat nähdä Propral-mainoksia unissasi, on ehkä aika pitää tauko lääketieteellisistä keskusteluista.
Voiko propral lihottaa?
Propral, eli beetasalpaaja, voi teoriassa edistää painonnousua. Syy on beetasalpaajojen kyvyssä hidastaa aineenvaihduntaa – tutkitusti noin 5-10 %:lla, mikä tarkoittaa 100-200 kalorin vähennystä päivittäisessä energiankulutuksessa.
Tutkimukset viittaavat siihen, että beetasalpaajien käyttäjät saattavat lihoa 0,5-3,5 kg 6-12 kuukauden aikana verrattuna henkilöihin, jotka käyttävät muita verenpainelääkkeitä.
Painonnousu on yleisintä hoidon alkukuukausina. Myöhemmin paino yleensä tasaantuu.
On tärkeää muistaa, että kaikki eivät liho beetasalpaajien käytön aikana. Ja yksilölliset erot ovat suuria.
Beetasalpaajien vaikutus aineenvaihduntaan on pohjimmiltaan eräänlainen "säästöliekki". Se muistuttaa ehkä ihmisen pyrkimystä sopeutua olosuhteisiin, vaikka nämä olosuhteet (lääkitys) ovatkin keinotekoisia.
Tähän liittyen mietin usein, miten lääkkeet ylipäätään vaikuttavat meihin "kokonaisvaltaisesti". Ajatellaan vaikka kipulääkkeitä – ne poistavat fyysisen kivun, mutta muuttavatko ne samalla myös tunnetilaamme, jopa kykyämme käsitellä vaikeita asioita? Samalla tavalla, vaikka beetasalpaaja auttaa sydäntä, hidastaako se samalla jotain muuta, jotain, mitä emme ehkä edes huomaa?
- Kumpi on haitallisempaa, rasva vai sokeri?
- Miten Wi-Fi-yhteys puhelimeen?
- Miten syvälle valokuitu kaivetaan?
- Mitä tehdä, jos naapuri soittaa musiikkia yöllä?
- Pitääkö proteiini kylläisenä?
- Mikä voi aiheuttaa ruokahaluttomuutta?
- Voiko samaan puhelimeen yhdistää kahdet kuulokkeet?
- Montako lämmintä ateriaa päivässä?
- Miksi on olemassa toinen nimi?
- Miten laite yhdistetään wifiin?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.