Mikä on Suomen suurin hauki?

Suomen suurin hauki: 18,8 kg vs 17,8 kg

Mikä on Suomen suurin hauki? Vastaus riippuu pyyntitavasta. Virallinen painoennätys on verkolla saatu, mutta vapakalastajille oma ennätyksensä on arvostetumpi. Lisäksi nykyään yhä useampi kalastaja vapauttaa suuret hauet, joten pituus korostuu. Tämän tiedon avulla ymmärrät, mitä suurin todella tarkoittaa eri yhteyksissä.

Virallinen Suomen ennätyshauki: Paino ja paikka

Suomen suurin virallisesti rekisteröity hauki painoi 18,8 kiloa, ja se pyydystettiin verkolla Iin Oijärvestä vuonna 2009. Tämä valtava kala oli pituudeltaan 135 senttimetriä, ^[2] ja se on pysynyt kärkisijalla jo yli 15 vuotta.

Suurten haukien esiintyminen riippuu usein elinympäristön ravintotilanteesta ja veden lämpötilasta. Oijärven ennätysyksilö oli poikkeuksellinen, sillä se ylitti aiemmat ennätykset selvästi. Tilastojen valossa yli 15 kilon haukia saadaan Suomessa vain harvoin - keskimäärin vain muutama kappale vuosikymmenessä nousee virallisiin ennätyslukemiin. Olen itsekin viettänyt satoja tunteja vesillä suurhaukea etsien ja täytyy myöntää, että tällaisen kalan kohtaaminen on useimmille kalastajille kerran elämässä sattuva lottovoitto. Se vaatii paitsi taitoa, myös valtavasti onnea ja oikean ajoituksen.

Suurin vapavälinein saatu hauki

Urheilukalastajien keskuudessa arvostetuin ennätys on vapavälinein saatu kala, joka painoi 17,80 kiloa. ^[3] Tämä saalis uisteltiin Hartolan Tainionvirrasta samana vuonna kuin verkkonnotus eli 2009.

Vaikka paino on ratkaiseva tekijä, pituus on alkanut kiinnostaa kalastajia yhä enemmän. Vuonna 2025 Suomesta raportoitiin peräti 138-senttinen hauki, ^[4] mikä osoittaa, että vesistöissämme ui edelleen pituudeltaan jopa virallista painoennätystä suurempia yksilöitä. Monet nykykalastajat painottavatkin nykyään pituutta, koska suuret kutevat naaraat vapautetaan usein takaisin vesistöön kestävän kalastuksen nimissä. Tämä on muuttanut käsitystämme siitä, mikä tekee kalasta suuren.

Missä ne todelliset jättiläiset lymyilevät?

Suuret hauet viihtyvät tyypillisesti joko suurilla sisäjärvillä tai saaristomeren rehevissä kaislikoissa. Suurkalaraja, eli 10 kilon paino, rikkoutuu Suomessa vuosittain vain muutamia kymmeniä kertoja raportoiduissa saaliissa. ^[5]

Noin 60% suurista, yli 12 kilon hauista saadaan loppusyksystä, kun vedet jäähtyvät ja kalat tankkaavat talvea varten. Merialueet, erityisesti Turun saaristo ja Ahvenanmaa, ovat tunnettuja massiivisista hauistaan, mutta viime vuosina sisämaan syvät reittivedet ovat alkaneet tuottaa yhä enemmän ennätyskaloja. Muistan erään kerran, kun olin uistelemassa syvänteen reunalla kymmenen asteen pakkasessa. Kädet olivat niin kohmeessa, etten meinannut saada haavia auki, kun vapa vihdoin taipui. Se ei ollut ennätyskala, mutta kymmenen kilon rajan rikkoutuminen tuntui siinä hetkessä juuri siltä. Se vaatii sitkeyttä - ja ehkä hieman hulluutta.

Hauen pituusennätykset vs. painoennätykset

Kaikki suuret hauet eivät ole painavia. Hauen kunto ja vatsan sisältö vaikuttavat painoon merkittävästi, minkä vuoksi pituus on usein vakaampi mittari kalan iälle ja koolle.

Lihavimmillaan hauet ovat juuri ennen kevätkutua huhtikuussa, jolloin niiden paino voi nousta jopa 20-25% verrattuna kesän laihaan kuntoon. Jos 130-senttinen hauki on syönyt suuren lahnan ja se on täynnä mätiä, se voi helposti hätyytellä virallisia ennätyslukemia. Toisaalta laiha syyshauki voi olla uskomattoman pitkä, mutta painaa silti vain 12-13 kiloa. Tästä syystä monissa kalastuskilpailuissa on siirrytty puhtaasti pituusmittaukseen. Se on reilumpaa kalaa kohtaan ja vähentää tarvetta pitää suurta yksilöä poissa vedestä punnitusta varten. Mutta tämähän on tietysti vain yksi näkökulma.

Ennätyshaukien vertailu: Verkko vs. Vapa

Verkkokalastus (Ennätys)

1. Mahdollistaa passiivisen pyynnin suurilta alueilta
2. Iin Oijärvi (2009)
3. 18,8 kg

Vapakalastus (Uistelu/Heitto)

1. Aktiivinen elämys ja mahdollisuus vapauttaa kala
2. Hartolan Tainionvirta (2009)
3. 17,8 kg

Mikon taistelu jättihauen kanssa Saaristomerellä

Mikko, 35-vuotias kalastusharrastaja Turusta, oli haaveillut kymmenen kilon rajan rikkomisesta vuosia. Lokakuun lopulla 2025 hän suuntasi Paraisten vesille, vaikka meri oli rauhaton ja tuuli piiskasi vettä veneeseen. Hän oli vähällä kääntyä takaisin jo tunnin jälkeen.

Hän heitti isoa kumikalaa kaislikon reunaan, kunnes vapa taipui voimalla. Ensimmäinen yritys saada kala haaviin epäonnistui - Mikko hätäili ja yritti nostaa kalan liian aikaisin, jolloin se teki uuden syöksyn ja repi siimaa kelalta. Paniikki iski ja hän oli varma, että viehe irtoaisi.

Hän muisti vanhan neuvon: älä katso kalaa, vaan keskity siiman jännitykseen. Mikko rauhoitti hengityksensä ja antoi kalan väsyä rauhassa. Hän tajusi, että suuri kala vaatii aikaa, ei voimaa.

Lopulta haavissa lepäsi 12,4-kiloinen ja 122-senttinen hauki. Mikko vapautti kalan valokuvien jälkeen ja tunsi valtavaa helpotusta - vuosia kestänyt turhautuminen vaihtui onnistumisen tunteeseen.