Mitä fossiilisia polttoaineita on käytössä?

[Mitä fossiilisia polttoaineita on käytössä]? Öljy, kaasu, hiili

Tieto siitä, mitä fossiilisia polttoaineita on käytössä, auttaa ymmärtämään globaalia energiamurrosta ja ympäristövaikutuksia. Näiden uusiutumattomien luonnonvarojen tunteminen on välttämätöntä energian huoltovarmuuden ja lainsäädännön muutosten ennakoimiseksi. Oikean tiedon avulla vältät virheelliset päätökset energiainvestoinneissa ja tunnistat siirtymäkauden tuomat riskit. Tutustu yleisimpiin energianlähteisiin ja niiden käyttöön.

Mitä fossiilisia polttoaineita on käytössä?

Käytössä olevia fossiilisia polttoaineita ovat ensisijaisesti raakaöljy ja siitä jalostetut tuotteet (kuten bensiini ja diesel), maakaasu sekä kivihiili. Nämä energianlähteet ovat muodostuneet miljoonien vuosien aikana muinaisten eliöiden jäänteistä, ja ne kattavat edelleen noin 80 % maailman ensisijaisesta energiankulutuksesta ^[1]. Suomessa keskusteluun nousee usein myös turve, jota käytetään polttoaineena, vaikka sen uusiutumisprosessi on erittäin hidas.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö riippuu vahvasti käyttötarkoituksesta: öljy hallitsee liikennettä, kivihiili teollisuutta ja maakaasu sähkön sekä lämmön tuotantoa. Vaikka siirtymä puhtaampiin vaihtoehtoihin on käynnissä, näiden resurssien rooli globaalissa infrastuktuurissa on edelleen merkittävä. Mutta on yksi erityinen polttoaine, jonka asema Suomessa on poikkeuksellinen ja herättää jatkuvaa väittelyä - palaan tähän turvetta käsittelevässä osiossa.

Öljy ja sen jalosteet liikenteen voimanlähteenä

Raakaöljy on maailman käytetyin fossiilinen polttoaine, ja se on lähes kaiken nykyisen liikenteen perusta. Jalostusprosessissa öljystä saadaan bensiiniä, dieseliä, lentopetrolia ja raskasta polttoöljyä. Öljyn energiatiheys on erittäin korkea, mikä tekee siitä vaikeasti korvattavan erityisesti raskaan liikenteen ja ilmailun tarpeisiin.

Maailmanlaajuinen öljynkysyntä on saavuttamassa huippunsa, mutta se pysyy korkeana vielä vuosia. Vuonna 2026 öljyn kulutuksen arvioidaan asettuvan noin 103-104 miljoonaan tynnyriin päivässä. ^[2] Muistan, kun aloitin energia-alalla kymmenen vuotta sitten - silloin puhuttiin jo öljyn nopeasta loppumisesta. Todellisuus on ollut toinen: teknologia on mahdollistanut uusien esiintymien hyödyntämisen, mutta samalla ympäristöpaineet ovat kasvaneet ennennäkemättömän suuriksi.

Kivihiili ja maakaasu energiantuotannossa

Kivihiili öljy ja maakaasu ovat globaalit energianlähteet. Kivihiili on perinteisesti ollut sähköntuotannon selkäranka, mutta sen käyttö on laskenut Euroopassa jyrkästi päästöoikeuksien hintojen nousun vuoksi. Se on kuitenkin edelleen halvin energianlähde monissa kehittyvissä talouksissa. Maakaasu puolestaan nähdään usein siirtymäkauden polttoaineena, sillä sen hiilidioksidipäästöt ovat noin 40-50 % pienemmät kuin kivihiilen tuotettua energiayksikköä kohden. ^[3]

Kivihiilen poltto on Suomessa kiellettyä energiantuotannossa toukokuusta 2029 alkaen. Tämä on johtanut nopeaan alasajoon: kivihiilen käyttö Suomen energiantuotannossa on laskenut yli 70 % viimeisen kymmenen vuoden aikana ^[4]. Olen nähnyt tämän muutoksen konkreettisesti vieraillessani vanhoilla hiilivoimalaitoksilla, joita puretaan parhaillaan datakeskusten ja sähkökattiloiden tieltä. Muutos on nopea.

Turve - Suomen erityistapaus

Turve on Suomessa käytetty polttoaine, joka muodostuu suokasvillisuuden hitaasta hajoamisesta. Vaikka turve uusiutuu, se tapahtuu niin hitaasti, että se luokitellaan kansainvälisesti fossiilisten polttoaineiden kaltaiseksi hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi. Turpeen polton ominaispäästöt ovat jopa kivihiiltä suuremmat, mikä on tehnyt siitä taloudellisesti haastavaa korkeiden päästökauppahintojen ympäristössä.

Tässä on se aiemmin mainitsemani hämmentävä seikka: turpeen energiakäyttö on puolittunut Suomessa ennätysajassa, mutta se on edelleen tärkeä huoltovarmuuspolttoaine. Turve on kotimainen resurssi, jota voidaan varastoida helposti kriisien varalle. Silti sen osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on pudonnut jo alle 3 prosentin tasolle,^[5] kun se vielä vuosikymmen sitten oli huomattavasti merkittävämpi tekijä.

Fossiilisten polttoaineiden päästövertailu

Maakaasu (Puhtain fossiilinen)

- Noin 200 g

- Vähiten rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä

- Sähkö, lämpö, teollisuus, lannoitteet

Öljy ja jalosteet

- Noin 260-280 g

- Riski öljyonnettomuuksille vesistöissä

- Liikenne, lämmitys, muoviteollisuus

Kivihiili

- Noin 340-360 g

- Merkittävät elohopea- ja hiukkaspäästöt

- Sähköntuotanto, terästeollisuus

Turve (Suurin päästöintensiteetti)

- Noin 380-400 g

- Vaikutukset suoluonnon monimuotoisuuteen

- Lähinnä aluelämpö ja sähkö Suomessa

Helen Oy ja Salmisaaren muutos

Helsingin energialaitos Helen Oy käytti vuosikymmeniä kivihiiltä Salmisaaren voimalaitoksella kaupungin lämmittämiseen. Vuonna 2024 yhtiö kohtasi valtavan haasteen: hiilen poltosta oli luovuttava suunniteltua nopeammin päästökaupan kustannusten ja ympäristövaatimusten vuoksi.

Ensimmäinen yritys korvata hiili pelkällä biomassalla osoittautui vaikeaksi polttoaineen saatavuuden ja logistiikan vuoksi. Työntekijät olivat huolissaan huoltovarmuudesta kovilla pakkasilla, ja projektin alkuvaiheessa pelättiin kaukolämmön hinnan karkaamista käsistä.

Läpimurto tapahtui, kun Helen päätti investoida massiivisiin sähkökattiloihin ja teollisen kokoluokan lämpöpumppuihin, jotka hyödyntävät hukkalämpöä. Tiimi oivalsi, ettei hiiltä tarvitse korvata yhdellä polttoaineella, vaan monipuolisella sähköistetyllä järjestelmällä.

Salmisaaren hiilenpoltto päättyi virallisesti huhtikuussa 2025. Muutoksen myötä Helsingin hiilidioksidipäästöt laskivat merkittävästi, ja hanke osoitti, että kivihiilestä luopuminen on mahdollista jopa suuressa mittakaavassa alle viidessä vuodessa.