Onko Suomessa makeaa vettä?

Onko Suomessa makeaa vettä: 3 prosentin kokonaisvesivarat

Pohdittaessa kysymystä siitä, onko Suomessa makeaa vettä, korostuu globaalien vesivarojen säästämisen tärkeys. Planeettatason resurssien rajallisuus herättää kasvavaa huolta puhtaan veden riittävyydestä tulevaisuudessa. Kulutustottumusten muuttaminen ja resurssien huolellinen hallinta auttavat välttämään vakavia kriisejä. Tutustu tarkempiin ennusteisiin vesipulan ehkäisemiseksi.

Onko Suomessa makeaa vettä ja riittääkö se tulevaisuudessa?

Suomessa on riittävästi makeaa vettä, mutta globaalien haasteiden vuoksi vedenkäyttö Suomessa vaatii jatkuvaa huolellisuutta. Vaikka kotimaiset vesivaramme ovat erinomaisella tasolla, puhtaan veden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti kiihtyvää tahtia.

Maapallon kokonaisvesivaroista makeaa vettä on poikkeuksellisen vähän, vain noin 3 prosenttia.^[1] Tästä syystä Suomen kaltaisten vesirikkaiden maiden vastuu korostuu, kun puhtaan veden riittävyys herättää yhä enemmän huolta. Muistetaan sekin kriittinen tekijä, johon pureudumme tarkemmin tuonnempana vedenkulutuksen tulevaisuutta käsittelevässä osiossa.

Suomen vesivarat verrattuna muuhun maailmaan

Mietittäessä teemaa onko Suomessa makeaa vettä, vastaus on selkeä. Maamme tilanne on kansainvälisessä vertailussa huippuluokkaa, sillä uusiutuvat vesivaramme ovat asukasta kohti laskettuna erittäin laajat. Siinä missä monet maat kärsivät vakavista ja pysyvistä kuivuusjaksoista, Suomen pohja- ja pintavesivarat uusiutuvat säännöllisten sateiden ansiosta luonnostaan.

Kotimaiset Suomen vesivarat ovat saastuneet vain paikoitellen, ja yleinen tilanne on merkittävästi parempi kuin useimmissa muissa maissa. Teollisuuden ja asutuksen päästöjä valvotaan tiukasti, minkä ansiosta järvien ja jokien tila on pysynyt hyvänä. Olin aluksi hieman skeptinen sen suhteen, ymmärretäänkö veden puhtauden eteen tehtävää työtä tarpeeksi. Kun kuitenkin tutustuin tarkemmin pintavesien suojeluhankkeisiin, tajusin, miten valtava merkitys pitkäjänteisellä ympäristötyöllä on luonnonvarojemme säilymiselle.

Maailmanlaajuinen vedenkäyttö kasvaa kovaa vauhtia

Vaikka paikallinen tilanteemme on vakaa, globaali vedenkäyttö kasvaa koko ajan väestönkasvun ja elintason nousun seurauksena. Tämä kehitys heijastuu välillisesti myös Suomeen esimerkiksi tuontituotteiden piiloveden kulutuksen kautta.

Kansainvälisten ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä puhdasta vettä tarvittaisiin peräti 40 prosenttia enemmän kuin sitä on nykytiedon mukaan saatavilla.^[2] Tämä synkkä arvio tarkoittaa, että jos kulutustottumukset eivät muutu, satoja miljoonia ihmisiä uhkaa vakava vesipula. Ongelma koskettaa - ja tämä saattaa yllättää monet - myös teollisuusmaita, joissa energiantuotanto ja maatalous vaativat jatkuvasti enemmän resursseja. Puhdas vesi ei ole ehtymätön varanto edes planeettatasolla.

Miten Suomen makea vesi jakautuu?

Suomalainen vesijohtovesi on tunnetusti maailman puhtaimpaa, ja sen alkuperä jakautuu tasaisesti luonnon eri varastojen kesken. Laadukas makean veden saatavuus Suomessa on turvattu, ja suuri osa talousvedestä saadaan suoraan maaperästä, joka toimii erinomaisena luonnollisena suodattimena.

Yhdyskuntien käyttämästä vedestä noin 50 prosenttia on pohjavettä ja noin 35 prosenttia pintavettä.^[3] Loput tarpeesta katetaan tekopohjavedellä sekä muilla menetelmillä. Pohjavesien hyödyntäminen takaa sen, että vesi pysyy viileänä ja hyvälaatuisena ilman raskaiden kemiallisten käsittelyprosessien tarvetta.

Makean veden lähteet Suomessa

Pohjavesi

1. Erittäin puhdasta ja tasalaatuista, sillä maakerrokset suodattavat epäpuhtaudet tehokkaasti
2. Minimaalinen - usein pelkkä pH-arvon säätö tai desinfiointi riittää ennen verkostoon johtamista
3. Suojassa pintavalunnan tuomilta välittömiltä saasteilta, mutta herkkä pitkäaikaiselle kemikaalikuormitukselle

Pintavesi

1. Vaihteleva - laatu riippuu suoraan ottojärven tai -joen tilasta sekä vuodenaikojen vaihtelusta
2. Monivaiheinen - vaatii aina kemiallisen saostuksen, suodatuksen ja huolellisen desinfioinnin
3. Altis säänmuutoksille, hulevesille sekä maatalouden ja asutuksen aiheuttamalle ravinnekuormitukselle

Veden säästämisen haasteet teollisuudessa: Matin kokemukset

Matti, 42-vuotias tuotantopäällikkö elintarviketehtaassa Lahdessa, sai tehtäväkseen vähentää tehtaan pesuveden kulutusta osana uutta ympäristöohjelmaa. Tehdas käytti valtavia määriä puhdasta pohjavettä laitteistojen päivittäiseen puhdistukseen.

Ensimmäinen yritys leikata vedenkulutusta pelkästään virtausta pienentämällä epäonnistui surkeasti. Pesuajat pitenivät, tuotantolinjoille jäi jäämiä ja työntekijät turhautuivat laitteiden hitauteen.

Matti tajusi, ettei pelkkä mekaaninen säästäminen toimi ilman prosessin muuttamista. Hän päätti investoida suljetun kierron pesujärjestelmään, joka kierrättää ja suodattaa saman veden useampaan kertaan.

Käyttöönotto vaati kaksi viikkoa tiukkaa hienosäätöä, mutta lopulta tehtaan puhtaan veden tarve väheni lähes 35 prosenttia ja Matti oppi, että kestävä säästäminen vaatii älykkäitä järjestelmiä.