Mistä työhyvinvointi rakentuu?

Mistä työhyvinvointi rakentuu? Ratkaisevat tekijät

Mistä työhyvinvointi rakentuu ja miten kokonaisuutta ylläpidetään arjessa? Monipuolinen kokonaisuus muodostuu useista eri tekijöistä, jotka vaikuttavat suoraan jaksamiseen ja motivaatioon. Hyvinvoinnin laiminlyönti aiheuttaa riskejä työssä jaksamiselle ja heikentää organisaation tuloksellisuutta. Tutustu tarkasti työhyvinvoinnin keskeisiin osatekijöihin varmistaaksesi terveellisen ja toimivan työympäristön.

Mistä työhyvinvointi rakentuu arjessa?

Mistä työhyvinvointi rakentuu on kysymys, johon ei löydy yhtä ainoaa vastausta, sillä se on laajempi kokonaisuus. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat muun muassa mielekkäät työtehtävät ja selkeät tavoitteet, turvallinen työympäristö, toimiva työyhteisö ja aktiivinen johtaminen sekä työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Kun nämä arjen palaset saadaan loksahtamaan kohdalleen, työntekijä jaksaa ja voi hyvin työssään.

Työelämän murros ja uudet teknologiat muokkaavat jatkuvasti käsitystämme jaksamisesta. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että suomalaisten työssäkäyvien voimavarat ja kuormitustekijät ovat pysyneet suhteellisen tasapainossa. Esimerkiksi kesällä 55 % työntekijöistä ilmoitti kokevansa työn imua vähintään useita kertoja viikossa, mikä kertoo vahvasta pohjasta. Silti samaan aikaan noin 9 % työssäkäyvistä kärsii todennäköisestä työuupumuksesta. Se on merkittävä määrä ihmisiä. Erityisesti 30-45-vuotiaiden ikäryhmässä vakava uupumusoireilu koskettaa jopa 13 % työntekijöistä. Tämä kertoo siitä, ettei hyvinvointi synny itsestään - se vaatii jatkuvaa työtä.

Muistan elävästi oman urani alkuvaiheen asiantuntijatehtävissä, kun yritin venyä jokaiseen suuntaan. Tein pitkiä päiviä, vastasin sähköposteihin iltaisin ja luulin sen olevan merkki tehokkuudesta. Lopputuloksena oli heräily aamuyöllä kello kolme sydän hakaten ja silmät kirveltäen. Se oli rankka oppitunti siitä, että pelkkä oma into ei riitä, jos rajat ja työyhteisön tuki puuttuvat. Työhyvinvointi onkin yhteispeliä.

Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen työhyvinvointi

Työhyvinvoinnin osatekijät voidaan jakaa karkeasti kolmeen toisiaan tukevaan pilariin: kehoon, mieleen ja yhteisöön. Yhden pilarin murtuminen heijastuu nopeasti muihin alueisiin.

Mielen kuormitus ja työn vaatimukset

Psyykkinen hyvinvointi vaatii tasapainoa haasteiden ja hallinnan tunteen välillä. Tietotyössä kiire ja jatkuvat keskeytykset ovat suurin kuormitustekijä. Tilastot paljastavat, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat olleet pitkään huolenaiheena, vaikka viimeisimmässä datassa onkin nähty pientä myönteistä liikehdintää aktiivisemman työkykyjohtamisen ansiosta. Kun työntekijällä on selkeät tavoitteet ja vapaus päättää omasta työstään, stressi muuttuu positiiviseksi draiviksi.

Silti huoli tulevaisuudesta painaa monen mieltä. Noin 40 % suomalaisista työntekijöistä kokee tällä hetkellä epävarmuutta tai huolta oman työnsä tulevaisuudesta. Tällainen pitkäkestoinen, taustalla vellova stressi syö henkisiä voimavaroja salakavalasti. Se heikentää kykyä palautua, jolloin vapaa-aikakaan ei enää riitä lataamaan akkuja.

Fyysinen turvallisuus ja ergonomia

Fyysinen hyvinvointi tarkoittaa perinteistä työturvallisuutta, hyvää ergonomiaa ja riittävää lepoa. Istumatyöläisen niska-hartiakivut tai teollisuuden fyysiset tapaturmat ovat suoria uhkia työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpito -kokonaisuudelle. Nykyisin digitalisaatio on läpikäynyt lähes koko työelämän, sillä jo vuosia sitten jopa 90 % palkansaajista käytti digitaalisia sovelluksia työssään. Tämä on muuttanut fyysisen kuormituksen luonnetta staattisemmaksi päätetyöskentelyksi, mikä vaatii aivan uudenlaisia mikrotaukoja ja palautumisen muotoja.

Työyhteisön tuki ja reilu kohtelu

Sosiaalinen hyvinvointi kumpuaa luottamuksesta, avoimesta viestinnästä ja siitä, että jokainen kokee olevansa arvostettu osa tiimiä. Kokemus reilusta kohtelusta on yksi tärkeimmistä työn voimavaroista. Tuoreimmat seurantatiedot kuitenkin osoittavat, että reilun kohtelun kokemus on hieman laskenut ja asettunut tasolle, jossa 79 % kokee saavansa osakseen oikeudenmukaista kohtelua. Samaan aikaan työyksinäisyys on noussut ilmiöksi, jota kokee noin 20 % työntekijöistä. Yksin jääminen tiimissä on tehokas keino sammuttaa työn imu.

Kuka vastaa työhyvinvoinnista?

Vastuunjako herättää usein keskustelua. Laki määrittää selkeät raamit: työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tämä tarkoittaa toimivaa työterveyshuoltoa, turvallisia välineitä ja riskien ennaltaehkäisyä. Johtaminen onkin avainasemassa, sillä esihenkilöiden toiminta heijastuu suoraan arjen ilmapiiriin.

Mutta pelkkä ylhäältä tuleva ohjaus ei riitä. Työntekijällä on itsellään vastuu omasta elämänhallinnastaan, riittävästä unesta ja rajojen asettamisesta. Jos vapaa-aika kuluu pelkässä suorittamisessa, ei paraskaan ergonomiatuoli pelasta uupumukselta. Kyse on molemminpuolisesta sopimuksesta.

Luuletko, että joustavat työajat ratkaisevat kaiken? Toisinaan käy päinvastoin. Kun rajat työn ja vapaa-ajan välillä hämärtyvät, moni alkaa huomaamattaan tehdä töitä entistä enemmän. Olen itsekin sortunut tähän - vapaus valita työajat johti aluksi siihen, että naputtelin raportteja vielä iltakymmeneltä. Vasta kun sovimme tiimin kanssa selkeistä viestintäsäännöistä ja siitä, milloin saa olla tavoittamattomissa, joustavuus alkoi todella tukea jaksamista.

Työhyvinvoinnin kehittämisen eri painopisteet

Työhyvinvointia voidaan rakentaa ja tukea organisaatiossa eri tasoilla. Parhaat tulokset saavutetaan, kun kaikkia näitä osa-alueita kehitetään tasapainoisesti.

Yksilötason tukeminen

- Koulutukset, liikuntasetelit, ergonomiatarkastukset ja tuki ajanhallintaan.

- Työntekijän henkilökohtainen jaksaminen, elämäntavat ja ammatillinen osaaminen.

- Parantaa yksilön suoraa suorituskykyä, mutta ei korjaa rakenteellisia ongelmia.

Työyhteisön kehittäminen ⭐

- Säännölliset palaverit, selkeä roolitus, hybridityön sopimukset ja matala kynnys pyytää apua.

- Tiimin sisäinen vuorovaikutus, ilmapiiri, yhteiset pelisäännöt ja reiluus.

- Luo psykologista turvallisuutta, joka kantaa myös raskaampien työjaksojen yli.

Strateginen johtaminen

- Työhyvinvointiohjelmat, sairauspoissaolodatan analysointi ja ennakoivat sote-kumppanuudet.

- Yrityksen prosessit, resursointi, arvot ja pitkän aikavälin työkykyjohtaminen.

- Tuottaa suurimmat taloudelliset säästöt vähentämällä pitkiä sairauspoissaoloja.

Matin matka uupumuksen partaalta hallittuun arkeen

Matti, 42-vuotias projektipäällikkö tamperelaisessa IT-yrityksessä, huomasi kuormituksensa kasvavan sietämättömäksi jatkuvien projektimuutosten ja resurssipulan vuoksi. Hän yritti ratkaista tilanteen venyttämällä päiviään, mutta huomasi pian olevansa jatkuvasti väsynyt ja ärtynyt.

Ensimmäinen yritys korjata tilanne oli puhtaasti omaehtoinen: Matti päätti aloittaa intensiivisen crossfit-harrastuksen purkaakseen stressiä. Tämä kuitenkin lisäsi kehon fyysistä kuormitusta entisestään, unilaatu heikkeni ja hän joutui jäämään lyhyelle sairauslomalle.

Käännekohta tapahtui kehityskeskustelussa esihenkilön kanssa. Matti tajusi, ettei tilanne korjaannu vapaa-ajan suorittamisella, vaan itse työtä on muutettava. He kävivät läpi Matin työpöydän ja rajasivat käynnissä olevien projektien määrää.

Yritys otti käyttöön uuden mallin, jossa sähköpostiviestintä rauhoitettiin kello 17 jälkeen ja palavereille varattiin selkeät raamit. Kolmen kuukauden seurannassa Matin kokema stressitaso laski merkittävästi ja tiimin projektien läpivientinopeus parani asiantuntijoiden jaksamisen myötä.