Milloin Suomi oli 100 vuotta?

milloin suomi täytti 100 vuotta? Vuosi 2017 ja juhlat

milloin suomi täytti 100 vuotta on kysymys historiallisesta merkkipaalusta ja poikkeuksellisen laajasta kansallisesta juhlallisuudesta. Tämän merkittävän itsenäisyyden virstanpylvään huomioiminen syventää ymmärrystä suomalaisuuden perinnöstä sekä sen laajasta kansainvälisestä näkyvyydestä. Tutustu tarkemmin suurtapahtuman ennätysmäiseen mittakaavaan ja maailmanlaajuiseen ulottuvuuteen välttääksesi vääriä tietoja merkkivuoden toteutuksesta.

Suomi täytti 100 vuotta 6. joulukuuta 2017

Suomi juhli suomen itsenäisyys 100 vuotta virallisesti 6. joulukuuta 2017. Tämä merkittävä merkkipaalu perustuu 6. joulukuuta 1917 hyväksyttyyn itsenäisyysjulistukseen, jolloin Suomi irtautui Venäjän vallasta ja julistautui suvereeniksi valtioksi. Juhlavuosi, joka tunnettiin nimellä Suomi 100, ei kuitenkaan rajoittunut vain yhteen päivään, vaan se oli koko vuoden kestävä valtakunnallinen ja kansainvälinen ilmiö.

Juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäivänä 2017, mutta sen vaikutukset alkoivat näkyä jo vuoden 2016 puolella. Koko vuoden teemana oli Yhdessä, ja se osoittautui enemmän kuin pelkäksi sloganiksi. On kuitenkin yksi yllättävä piirre, joka selittää sen, koska suomi oli 100 vuotias – palaan tähän salaisuuteen hieman myöhemmin, kun tarkastelemme juhlavuoden järjestelyjä.

Matka itsenäistymisestä suureen juhlavuoteen

Vaikka vuoden 2017 juhlat olivat näyttävät, itsenäisyyden tie oli alkujaan kivinen. Vuonna 1917 itsenäisyysjulistus hyväksyttiin eduskunnassa äänin 100 - 88. Se oli vasta alkua prosessille, jossa Suomi haki paikkaansa maailmankartalla. Moni saattaa sekoittaa kaksi tärkeää vuosilukua: itsenäistymisen (1917) ja tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamisen (1919).

Nyt puhutaan suoraan - moni meistä nukkui historian tunneilla, kun näitä vuosilukuja kerrattiin. minä vuonna suomi täytti 100 on kysymys, jota pohdittaessa on muistettava, että vasta vuonna 1919 Suomesta tuli virallisesti tasavalta. Siksi vuonna 2019 vietettiin toista merkittävää 100-vuotisjuhlaa, joka keskittyi nimenomaan kansanvaltaisen hallintomuotomme kunnioittamiseen. Se oli tavallaan itsenäisyyden viimeinen silaus.

Suomi 100 -juhlavuoden luvut ja uskomaton laajuus

Vuosi 2017 oli tilastollisesti katsottuna massiivinen ponnistus. Viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan hyväksyttiin yli 5.000 erilaista hanketta, jotka synnyttivät vuoden aikana peräti 19.000 erillistä tapahtumaa. Kysessä ei ollut vain pienen piirin juhla, sillä lähes 98% suomalaisista kertoi kuulleensa juhlavuodesta. ^[2]

Muistan elävästi sen tunteen, kun tammikuussa 2017 avajaisia vietettiin Helsingin Töölönlahdella. Pakkanen puri sormia ja varpaita, mutta paikalle ahtautui yli 600.000 ihmistä juhlimaan aloitusta. Se oli suurin koskaan Suomessa järjestetty yleisötapahtuma. Juhlinta ei myöskään jäänyt rajojemme sisäpuolelle: itsenäisyyttä juhlittiin yli 100 maassa ja kaikilla mantereilla, jopa Etelämantereella. Yhteensä ulkomailla järjestettiin useita satoja kansainvälistä tapahtumaa, ^[5] mikä kertoi siitä, kuinka laajalle suomalaisuus on levinnyt.

Kansallistunne lukuina

Juhlavuoden merkitys heijastui suoraan ihmisten tunteisiin. Tutkimusten mukaan 83% suomalaisista koki, että juhlavuosi vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta^[6] ja kansallista identiteettiä. Se ei ollut vain ilotulituksia, vaan se oli satoja tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä ja pieniä tekoja. Jopa sosiaalisessa mediassa Suomi 100 oli läsnä jatkuvasti, keräten yli 1.5 miljoonaa mainintaa ja keskustelua vuoden aikana.

Mikä teki vuodesta 2017 poikkeuksellisen?

Tässä tulee se salaisuus, jonka lupasin paljastaa: juhlavuoden menestyksen takana oli sen hajautettu luonne. Aiemmin valtiolliset juhlat olivat olleet ylhäältä ohjattuja ja jäykkiä. Vuonna 2017 kuka tahansa - olitpa sitten yksittäinen kansalainen, yritys tai harrasteseura - saattoi hakea ohjelmaan ja käyttää virallista logoa. Tämä vapaus synnytti valtavan määrän luovuutta. Itsenäisyyspäivä ei ollut vain presidentinlinnan juhlat, vaan se oli kymmeniä tuhansia itsenäisyyskahveja työpaikoilla ja kouluissa.

Minulla oli aluksi omat epäilykseni. Pelkäsin, että tästä tulisi vain yksi suuri markkinointikampanja. Mutta kun näin paikallisen kyläyhdistyksen pystyttävän talkoilla 100 linnunpönttöä metsään ja vanhainkodin asukkaiden kutovan 100 paria villasukkia vastasyntyneille, olin myyty. Se oli aitoa. Me emme vain juhlineet historiaa, vaan me teimme sitä itse. Siksi vastaus kysymykseen milloin suomi täytti 100 vuotta säilyy vahvana osana identiteettiämme.

Itsenäisyys vs. Hallitusmuoto: Kaksi suurta satavuotiasta

Itsenäisyysjulistus (2017 juhlavuosi)

6. joulukuuta 1917

Valtiollinen irtautuminen Venäjästä ja itsemääräämisoikeus

Yhdessä - kansallinen yhtenäisyys ja identiteetti

Hallitusmuodon vahvistaminen (2019 juhlavuosi)

17. heinäkuuta 1919

Suomen valtiomuodon vakiinnuttaminen tasavallaksi

Demokratia ja kansanvaltaisuus käytännössä

Heikin ja pienen kylän suuri itsenäisyyskahvi

Heikki, eläkkeellä oleva metsuri pienestä Keski-Suomen kylästä, halusi juhlistaa Suomi 100 -vuotta, mutta kylän viralliset menot olivat kaukana kaupungissa. Hän koki olevansa ulkopuolinen suuressa juhlahumussa.

Hän yritti ensin kutsua naapureita kotiinsa, mutta moni oli jo ehtinyt suunnitella muuta. Heikki turhautui ja meinasi jättää koko homman sikseen, ajatellen ettei yhdellä ihmisellä ole väliä.

Sitten hän sai idean: hän pystytti pienen nuotion kylän uimarannalle itsenäisyyspäivän aattona ja laittoi kyltin tien varteen. Hän tajusi, että ihmiset eivät kaivanneet hienoja pukuja, vaan lämpöä.

Rannalle saapui lopulta yli 50 ihmistä, osa kauempaakin. He nauttivat pannukahvia ja lauloivat yhdessä Maamme-laulun pimeässä illassa. Heikki totesi, että se oli hänen elämänsä merkittävin itsenäisyyspäivä.