Milloin Suomi tehtiin?

Milloin suomi tehtiin? Valtion pitkä syntyhistoria

Monet pohtivat, milloin suomi tehtiin ja miten nykyinen itsenäinen valtiomme sai alkunsa historian saatossa. Kyseessä on pitkä kehityskulku, jonka ymmärtäminen auttaa hahmottamaan maamme rajoja ja kansallista identiteettiä. Selvitä Suomen valtion muodostumisen keskeiset vaiheet ja historialliset taustat.

Miten ja milloin Suomi tehtiin?

Kysymys siitä, milloin Suomi tehtiin, voi liittyä moniin eri historiallisiin vaiheisiin, eikä siihen ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa vuosilukua tai yksinkertaista vastausta (2). Valtion ja kansakunnan synty on pitkä prosessi, joka kytkeytyy vahvasti autonomian rakentamiseen sekä lopulliseen itsenäistymiseen Venäjän keisarikunnasta (2, 1.1.15). Monimutkainen historiallinen konteksti vaatii tarkastelua useammalta eri aikakaudelta (2).

Noin 75.000 venäläissotilaan läsnäolo maassa itsenäistymisen hetkellä osoittaa, että kyseessä ei ollut pelkkä yksittäinen paperinen julistus, vaan pitkä poliittinen ja sotilaallinen vääntö. Aluksi olin itsekin opiskeluaikoina hämmentynyt siitä, kuinka monia eri vuosilukuja Suomen tekemiseen liittyy. Muistan istuneeni kansallisarkistossa selaamassa vanhoja asiakirjoja, kunnes tajusin, ettei valtiota tehdä yhdessä yössä. Se vaatii vankan pohjan.

Porvoon valtiopäivät 1809 vs. itsenäistymisvuosi 1917

Suomen valtiollinen olemassaolo alkoi muotoutua vuonna 1809 Porvoon valtiopäivillä, jolloin maasta tuli autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän alaisuudessa Ruotsin vallan päätyttyä. Tämä loi pohjan omalle hallinnolle, laeille ja myöhemmin omalle valuutalle. Varsinainen itsenäinen milloin suomen valtio syntyi kuitenkin syntyi vasta olosuhteiden pakosta ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen tyrskyissä loppuvuodesta 1917.

Monet sekoittavat nämä kaksi merkkivuotta keskenään, mutta ero on ratkaiseva. Vuonna 1809 rakennettiin autonomisen hallinnon instituutiot, mutta vasta 6. joulukuuta 1917 eduskunta hyväksyi Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen äänin 100-88. Se oli rohkea veto. Mutta paperi yksin ei riittänyt. Tarvittiin muiden maiden hyväksyntä.

Itsenäisyysjulistus ja ulkovaltojen viralliset tunnustukset

Itsenäiseksi julistautuminen oli vasta alkusoittoa, sillä uuden valtion oli saatava kansainvälinen tunnustus, jotta se otettaisiin osaksi maailman yhteisöä. Ensimmäisenä milloin suomi itsenäistyi tunnusti ironisesti Neuvosto-Venäjän bolševikkihallinto Vladimir Leninin johdolla 31. joulukuuta 1917. Tämä muodollinen vahvistus astui virallisesti voimaan 4. tammikuuta 1918.

Sana leviää nopeasti, kun pato aukeaa. Heti perään samana päivänä, eli 4. tammikuuta 1918, tunnustuksen antoivat myös Ruotsi ja Ranska. Saksa seurasi perässä 6. tammikuuta 1918. Kaikkiaan 15 maata ehti tunnustaa Suomen vuoden 1918 aikana, kun taas esimerkiksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia viivyttelivät aina toukokuuhun 1919 saakka seuratakseen Venäjän tilanteen ja Suomen Saksa-suhteiden kehittymistä.

Moni luulee itsenäisyyden olleen heti selvä suoritus. Toisin kävi. Se vaati kuukausien diplomaattisen piinan - ja kuten myöhemmin nähtiin, myös traagisen sisällissodan.

Suomen historian kriittiset käännekohdat

Autonomian synty (1809)

• Suomesta tulee autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnan osana

• Venäjän keisari toimii Suomen suuriruhtinaana

• Omat lait ja sääty-yhteiskunnan instituutioiden rakentaminen alkavat

Itsenäisyysjulistus (1917) ⭐

• Suomi julistautuu täysin itsenäiseksi ja riippumattomaksi valtioksi

• Valta siirtyy kansanvaltaisesti valitulle eduskunnalle ja senaatille

• Eduskunta ottaa korkeimman vallan ja katkaisee siteet Venäjään

Kansainvälinen tunnustus (1918)

• Itsenäisyys saa laillisen ja diplomaattisen pohjan muiden valtioiden silmissä

• Valtionpäämiehenä toimii valtionhoitaja, myöhemmin tasavallan presidentti

• Diplomaattisuhteiden solmiminen ja rajojen vakiinnuttaminen alkavat

Hennon historianharrastus: Sekaannuksesta selvyyteen

Henno, 32-vuotias ohjelmistoinsinööri Tampereelta, valmistautui itsenäisyyspäivän tietovisaan kavereidensa kanssa marraskuussa 2025. Hän oli aina luullut, että Suomi muuttui valtioksi vasta vuonna 1917, mutta historiankirjoja lukiessaan hän törmäsi jatkuvasti vuoteen 1809 ja Porvoon valtiopäiviin.

Ensimmäinen yritys selvittää asiaa netin keskustelupalstoilta johti vain suurempaan hämmennykseen, kun eri osapuoli väitti itsenäisyyden alkaneen eri hetkestä. Henno hukkui ristiriitaisiin päivämääriin ja virallisiin termeihin, mikä turhautti häntä suuresti.

Breakthrough tuli, kun Henno päätti luopua pelkkien vuosilukujen tuijottamisesta ja alkoi hahmottaa historian pitkänä jatkumona. Hän oivalsi, että autonomia rakensi koneiston ja itsenäisyysjulistus katkaisi siteet.

Tämän oivalluksen ansiosta Henno voitti kaveriporukan tietovisan puhtaalla pelillä ja oppi selittämään muillekin, miten 100-88 äänestystulos eduskunnassa muutti maan suunnan lopullisesti.