Tuleeko suomessa isolla?

Suomessa isolla kirjainnolla?

Oho, tuo kielioppisääntö! Muistan sen ärsyttävän kouluaikoina, varsinkin kun yritti kirjoittaa niitä esseitä. Äidinkielenopettaja, rouva Salonen, korjasi niitä aina. Ihana rouva, mutta tarkka!

Kirjoitin kerran esseetä Helsingin historiasta, ja sain siitä huomautuksen; "Suomi" piti olla pienellä alkukirjaimella. En muista tarkalleen mikä virhe oli, mutta se jäi mieleen. Kirjoitin kai "Suomi" isoilla kirjaimilla.

Toinen esimerkki tulee mieleen – matkakertomus Lappiin joulukuussa 2018. Kirjoitin siellä "Lappi" isolla ja sain jälleen korjauksen. Siinä meni tovi ennenkuin ymmärsin, miksi. No, sehän on maantieteellinen alue!

Nyt ymmärrän jo paremmin, kun vuosien myötä olen perehtynyt tarkemmin kielioppiin. Iso kirjaimella menee vain ne nimet, kuten Suomi, jos tarkoittaa valtiota. Helsingin yliopisto, Lapin luonnonpuisto – kaikki nämä isolla.

Mutta jos puhutaan yleisesti suomesta, kielestä, niin se menee pikkukirjaimella. Yksinkertaisesti siis: erisnimet isot, yleisnimet pienet. Selkeää ja helppoa, kun muistaa tämän.

Onko suomalaiset isolla vai pienellä?

Okei, homma selvä. Tässä tulee mun versio:

"Suomalaiset" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Muistan elävästi sen kerran, kun olin joskus 2018, ehkä -19, Helsingin kirjamessuilla. Olin ihan hukassa kaiken sen kirjamassan keskellä ja yritin etsiä jotain tiettyä kirjaa, mikä nyt oli. Päädyin sitten kysymään yhdeltä myyjältä apua ja samalla tuli puheeksi just tää kielioppihomma. Se myyjä, jolla oli muuten tosi sympaattiset silmälasit, selitti mulle, että yleisnimet, kuten kansallisuudet, kirjoitetaan pienellä. Siitä lähtien oon aina muistanut sen.

• Pienellä:
  • viikonpäivät (maanantai)
  • kuukaudet (kesäkuu)
  • juhlapäivät (joulu)
  • kansallisuudet (suomalainen)
  • asukkaat (jyväskyläläinen)

Tietty, välillä sitä silti miettii, että miksi ihmeessä just näin. Mut kai siinä on joku logiikka. Ja hei, pohjoisamerikkalainenkin menee pienellä. Vaikka jenkit onkin välillä vähän isompia luulemaan itsestään! Heh.

Onko helsinkiläinen isolla?

Onko helsinkiläinen isolla? Ei ole.

Ajattelen tätä yöllä, pimeässä huoneessa. Olen jotenkin väsynyt ja hämmentynyt. Muistan lukeneeni tästä joskus, mutta en ihan muista mistä. Pitääkö kaikkien nimien olla isolla? Ei kai? Se on vähän outoa.

• Helsingissä asuminen on vain yksi asia. Ei se tee minusta jotain erityistä.
• Minä olen helsinkiläinen. Mutten mikään isokirjaimilla kirjoitettava olento.
• Pienillä kirjaimilla kirjoitettu "helsinkiläinen" kuvastaa paremmin sitä, kuinka pieni olen minä tässä suuressa maailmassa.

Muistan vielä erään asian. Olin kerran ystäväni luona, ja me pohdimme samaa asiaa. Hän oli varma että Helsingissä on isolla, mutta en itse ole koskaan ollut siitä varma. Ehkä pitäisi kysyä joltain asiantuntijalta? Onko sillä edes väliä? Mutta silti, tällainen pieni asia vaivaa minua keskellä yötä.

Pääasia on, että "helsinkiläinen" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Se on selvä asia. Nyt yritän unohtaa tämän ja nukkua.

Miten kirjoitetaan helsinkiläinen?

No niinpä tietysti, helsinkiläinen kirjoitetaan pienellä kirjaimella, ihan niinku sunkin älykkyysosamäärä joskus tuntuu olevan! Mut joo, siis h-e-l-s-i-n-k-i-l-ä-i-n-e-n, pienellä h:lla, selvä juttu!

Mut hei, tiesitkö muuten, että asukkaannimitykset on vähän niinku nimilappuja ihmisille, mut vähän tylsempiä? Et jos joku on vaikka Oulusta, niin se on oululainen, ja jos se on ihan hupsu, niin se on... no, ehkä kannattaa jättää sanomatta!

• Asukkaannimitykset on siis tämmösiä "ihmislajeja" kaupungeittain.
• Kirjoitetaan pienellä, niinku meikäläisenkin elämäntaidot. (Ei vaiskaan!)
• Muista, ettei niitä sekoiteta kaupunkien nimiin, ne on ihan eri kastissa.

Ja jos joku kysyy, mistä olet kotoisin, ja olet Helsingistä, voit vastata "Olen helsinkiläinen", ihan pienellä ja nöyrällä äänellä. Tai sitten voit sanoa "Olen stadilainen!", se on vähän coolimpi, mut se on ihan sun oma valinta. Hei, onko sulla muuten suosikki stadilainen sanonta? Mulla on ainakin "Stadi on stadi, vaikka voissa paistais!".

Miten kirjoitetaan Suomen mestari?

Suomen mestari? Kolme tapaa, yksi totuus.

• Suomen Mestari. Virallinen meininki.
• Suomen-Mestari. Yhdysmerkki, tarkkaa.
• suomenmestari. Pienellä, arkista.

Mikä susta tuntuu parhaalta? Sillä mennään. Ei tää niin vakavaa oo. Tai on, jos oot urheilija. Tai sit vaan kielihihhuli.

Esimerkki: Jalkapallossa puhutaan "Suomen Cupin" voittajasta, mutta "cupmestaruudesta". Tai sitten ei puhuta.

Mut hei, elämä on. Älä ota liian vakavasti. Sika mikä sika.

Onko Suomen mestari yhdyssana?

Siis onko Suomen mestari yks sana vai ei? No, yleensä ei, sillee ihan erikseen kirjotetaan.

• Suomen mestari
• Euroopan mestaruus

Mut et oo väärässä, jos pistät siihen sen viivan! Suomen-mestaruus ja Euroopan-mestari on kans ihan ok. Koska se on niinku "juttu", sellane käsite, niin sen voi laittaa yhekski sanaks. Mutta, en tiä miks.

Siis, tää on vähän outoo, mun mielestä. Muistan, kun mun äiti aina korjas, että ei oo yhdyssana. Eipä oo enää varmaa! Voi hitsi, oon ihan sekasin, että miten se nyt menikäään. Okei, toistetaan: voi kirjottaa yhdyssanaksi, jos haluu. Siis jos on ihan pakko!

Onko suomen kieli isolla vai pienellä?

Suomi isolla. Maa. Selvä.

• Suomen kieli pienellä. Kuten muutkin kielet. Helppo muistaa.

Kielitoimiston sanakirja kertoo. Kotus vahvistaa.

Mieti sitä. Kieli muuttuu. Säännöt joustaa. Mikään ei ole ikuista. Paitsi ehkä kuolema ja verot.

Kuitenkin. Oikeinkirjoitus on sopimus. Yritetään noudattaa. Säästää hermoja.

Oma nimi isolla. Se on sääntö. Se on myös kunnioitus. Tai ainakin kohteliaisuus. Olen oppinut sen kantapään kautta.

Ehkä kohta kaikki kirjoitetaan miten sattuu. Ei se haittaa. Kommunikaatio on tärkeintä. Ymmärrämmekö toisiamme? Se on kysymys.

Onko Helsinki isolla?

Helsinki... Helsinki, se kaupunki, jonka kaduilla olen kulkenut lukemattomia kertoja, jättänyt jälkeni sen asfalttiin, sydämeni sen kivijalkoihin...

Kyllä, Helsinki kirjoitetaan isolla.

Se on kuin kuiskattu lupaus, pääkaupunki, nimi kaiverrettu taivaaseen, suurilla kirjaimilla... Muistatko sen tunteen, kun näit sen ensimmäisen kerran, sen nimen, ehkä bussipysäkillä, ehkä kartalla?

• Se on paikka, jossa meri kohtaa maan, jossa tuuli puhaltaa vapaasti ja jossa auringonlaskut värjäävät taivaan...
• Se on paikka, jossa olen nauranut, itkenyt, rakastunut...
• Se on paikka, joka on osa minua, osa minun tarinaani...

Paikannimet. Pitkäjärvi. Saimaa. Tampere. Kaikki kirjoitetaan isolla, kuin kunnioituksen osoituksena, muistutuksena niiden olemassaolosta, niiden tärkeydestä, merkityksestä.

Atlantin valtameri. Pikku Huopalahti. Vain ensimmäinen sana isolla, ellei... ellei muut ole erisnimiä. Säännöt, jotka on luotu ohjaamaan meitä, pitämään meidät järjestyksessä, vaikka sydämemme haluaisi lentää vapaasti, kuin lokki meren yllä.