Kuka määrää kunnan toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet?

Kuka määrää kunnan toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet

Kuka määrää kunnan toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet puhuttaa monia kuntalaisia. Tämän asian ymmärtäminen auttaa hahmottamaan paikallista päätöksentekoa oikealla tavalla. Virheelliset käsitykset johtavat usein väärinkäsityksiin hallinnon vastuualueista. Tutustu aiheeseen huolellisesti välttääksesi virheet ja oppia lisää kuntahallinnon perusteista sekä sen rakenteista.

Kuka määrää kunnan toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet?

Kunnan toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista päättää aina kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä valtuusto. Valtuusto vastaa kokonaisvaltaisesti kunnan ja kuntakonsernin toiminnasta, hyväksyy vuosittaisen talousarvion sekä määrittää pitkän aikavälin strategiset suuntaviivat.

Kuntalain 14 pykälän mukaan valtuuston yleistä päätösvaltaa ja vastuuta taloudesta ei voida siirtää muiden toimielinten, kuten kunnanhallituksen tai lautakuntien, hoidettavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntalaisten kuntavaaleissa valitsemat edustajat kantavat perimmäisen vastuun paikallisesta kehityksestä. Valtuuston toimikausi on 4 vuotta, minkä aikana sen asettamat tavoitteet ohjaavat koko kuntaorganisaatiota ja sen omistamia tytäryhtiöitä. Taloudellinen raami on tiukka, sillä kunnan taseeseen kertynyt alijäämä on lain mukaan katettava enintään 4 vuodessa vahvistamista seuraavan vuoden alusta.

Tämä taloudellisen ja toiminnallisen tasapainon saavuttaminen vaatii kuntapäättäjiltä poikkeuksellista tarkkuutta.

Monissa kunnissa - varsinkin asukasluvun vähentyessä - talouden ja palvelujen tasapainottaminen aiheuttaa poliittisia jännitteitä. Olen seurannut vierestä, miten vaikeaa luottamushenkilöiden on päättää esimerkiksi kouluverkon supistamisesta, vaikka talouden realiteetit sitä vaatisivat. Aluksi monet valtuutetut yrittävät välttää vaikeita säästöpäätöksiä, mutta lopulta lakisääteinen velvoite talouden tasapainosta pakottaa tekemään kipeitäkin ratkaisuja pitkän aikavälin elinvoiman turvaamiseksi.

Kuntastrategia ja talousarvio ohjauksen välineinä

Valtuusto käyttää valtaansa ja asettaa kunnan keskeiset tavoitteet pääasiassa kuntastrategian, talousarvion sekä taloussuunnitelman kautta. Nämä asiakirjat sitovat kunnan muita viranhaltijoita ja ohjaavat käytännön toiminnan valmistelua.

kunnan talousarvion hyväksyminen on kuntakonsernin toiminnan tavoitteet huomioiva keskeinen vaihe. Kuntastrategia on valtuuston lakisääteinen työkalu, joka sisältää kunnan pitkän aikavälin tavoitteet asukkaiden hyvinvoinnin, palvelujen sekä alueen elinvoiman kehittämiseksi. Strategian pohjalta valtuusto hyväksyy kalenterivuoden loppuun mennessä talousarvion seuraavalle vuodelle ja taloussuunnitelman vähintään 3 vuodeksi eteenpäin. Talousarviossa määritellään konkreettiset määrärahat ja toiminnalliset tavoitteet eri toimialoille.

Tässä on kuitenkin haaste - strategiset tavoitteet jäävät usein liian yleiselle tasolle. Kun itse tutustuin ensimmäistä kertaa erään keskisuuren kunnan satojen sivujen mittaiseen talousarvioesitykseen, hukuin numeromassaan. Tajusin nopeasti, että valtuusto vastaa kunnan toiminnasta vain, jos selkeät ja mitattavat mittarit ohjaavat käytännön tasoa. Siksi nykyaikaisessa kuntajohtamisessa tavoitteiden sitominen selkeisiin indikaattoreihin on kriittistä, jotta valtuusto voi todella valvoa niiden toteutumista.

Kunnan avaintoimijoiden roolit ja vastuut päätöksenteossa

Vaikka valtuusto kantaa ylintä vastuuta ja asettaa suuret tavoitteet, kunnan johtaminen on yhteispeliä eri toimijoiden välillä. Roolit jakautuvat selkeästi lainsäädännön pohjalta.

Kunnanvaltuusto

• Ylin päätösvalta, hyväksyy talousarvion, tilinpäätöksen ja kuntastrategian

• Poliittinen, kuntalaisten suorilla vaaleilla 4 vuodeksi valitsema elin

• Asettaa kunnan ja kuntakonsernin toiminnan sekä talouden keskeiset tavoitteet

Kunnanhallitus

• Johtaa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja kuntakonsernin omistajaohjausta

• Valtuuston valitsema täytäntöönpaneva elin, joka valvoo kunnan etua

• Vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja toiminnan laillisuudesta

Kunnanjohtaja / Pormestari

• Toimii esittelijänä kunnanhallituksessa ja johtaa käytännön virkaorganisaatiota

• Ylin viranhaltija, jonka kanssa valtuusto solmii lakisääteisen johtajasopimuksen

• Johtaa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa kunnanhallituksen alaisena

Strategisen ohjauksen solmu kuvitteellisessa suomalaiskunnassa

Matti, pitkäaikainen kunnanvaltuutettu Pirkanmaalla, huomasi kunnan ajautuvan talousvaikeuksiin, kun investoinnit uuteen yhtenäiskouluun ylittivät budjetin. Valtuusto oli asettanut tavoitteeksi velkamäärän hillitsemisen, mutta käytännön päätökset rakosivat.

Ensimmäinen yritys korjata tilanne tehtiin leikkaamalla lautakuntien määrärahoja tasaisesti 2 prosenttia kaikilta toimialoilta. Tämä juustohöylämalli kuitenkin epäonnistui, sillä se vaaransi lakisääteiset vanhuspalvelut ja aiheutti suuttumusta asukkaissa.

Matti tajusi, että valtuuston oli otettava tiukempi ote konserniohjauksesta ja kuntastrategiasta pelkän passiivisen seurannan sijaan. Hän ehdotti strategiaseminaaria, jossa tavoitteet jaettiin selkeisiin, mitattaviin osatavoitteisiin virkaorganisaatiolle.

Muutoksen ansiosta kunnan alijäämä saatiin katettua vaaditussa 4 vuodessa, ja valtuuston asettama tavoite talouden tasapainosta toteutui ilman, että kriittisiä peruspalveluja jouduttiin lakkauttamaan.