Mikä aloittaa toiminnan onnettomuuspaikalla?

Mitä tehdä onnettomuuspaikalla: 3 - 5 minuutin ensitilanne

Oikea ymmärrys siitä, mitä tehdä onnettomuuspaikalla, auttaa estämään lisävahingot äkillisessä ensitilanteessa kehätiellä. Stressi sumentaa ajattelun ja vaikeuttaa puhelimen käyttöä, kun taas suurin osa autoilijoista tekee kriittisen virheen varoitusvälineiden kanssa. Tutustu vakiintuneisiin turvallisuuskäytäntöihin sekä varoituskolmion käyttöön kriittisten virheiden välttämiseksi heti.

Mitä tehdä onnettomuuspaikalla: Toiminnan aloittaminen

Oikea tapa ymmärtää se, mikä aloittaa toiminnan onnettomuuspaikalla, riippuu aina kyseisen tilanteen luonteesta ja ympäristön vaaratekijöistä. Onnettomuuspaikalla toiminnan aloittaminen alkaa nopeasti ja harkitsemalla: yleensä ensimmäinen askel on tilanteen arviointi ja hätänumeroon 112 soittaminen, minkä jälkeen varmistetaan, ettei tapahdu uusia onnettomuuksia varoittamalla muuta liikennettä hätävilkuilla ja varoituskolmiolla.

Tarkkaa tilastotietoa jokaisesta yksittäisestä ensitilanteesta on rajallisesti, mutta vakiintuneet turvallisuuskäytännöt osoittavat, että ensimmäiset 3 - 5 minuuttia ovat usein ratkaisevia lisävahinkojen estämisessä. Kun tulin itse ensimmäistä kertaa pienen peräänajon paikalle kehätiellä, käteni tärisivät niin paljon, että puhelimen näytön avaaminen tuntui mahdottomalta. Todellisuudessa stressi sumentaa ajattelun. Mutta on yksi kriittinen virhe, jonka suurin osa autoilijoista tekee varoitusvälineiden kanssa - kerron tästä tarkemmin tuonnempana varoituskolmiota käsittelevässä osiossa.

Liikenneonnettomuus ensitoimet ja lisäonnettomuuksien estäminen

Liikenneonnettomuus ensitoimet käynnistyvät aina oman ja muiden turvallisuuden takaamisella ennen varsinaista auttamista. Pelko lisäonnettomuuksien aiheuttamisesta muulle liikenteelle on täysin aiheellinen, sillä pysähtyneet ajoneuvot muodostavat välittömän törmäysriskin muille tielläliikkujille.

Seuraava vaihe yllättää monet.

Oman turvallisuuden varmistaminen ja ajoneuvon pysäyttäminen

Epävarmuus siitä, miten onnettomuuspaikalla tulisi toimia turvallisesti, johtaa usein hätiköityihin ratkaisuihin. Useimmat oppaat neuvovat ryntäämään heti auttamaan, mutta käytännössä oma turvallisuus menee aina edelle - jos joudut itse yliajetuksi pimeällä tiellä, pelastettavia on yhden sijasta kaksi. Pysäytä oma autosi turvalliseen paikkaan, mieluiten kolaripaikan ohi pientareelle, ja kytke hätävilkut päälle välittömästi.

Pysähdy. Hengitä. Katso ympärillesi. Kun astut ulos autosta - ja tämä unohtuu melkein jokaiselta kiireessä - pue heijastinliivi päällesi jo autossa istuessasi. Muista myös katkaista onnettomuusajoneuvoista sytytysvirta paloriskin vähentämiseksi.

Varoituskolmion ja hätävilkkujen oikeaoppinen käyttö

Tässä on se kriittinen virhe, josta mainitsin aiemmin: varoituskolmion jättäminen aivan auton takapuskurin viereen. Varoituskolmion ja hätävilkkujen oikeaoppinen käyttö vaatii riittävää etäisyyttä, joka on maantieolosuhteissa tyypillisesti noin 100 - 300 metriä ennen onnettomuuspaikkaa. Harvoin näkee kenenkään kävelevän riittävän kauas, vaikka satasen vauhdissa auto kulkee lähes kolmekymmentä metriä sekunnissa.

Ollaanpa rehellisiä, kerran talvipakkasella yritin koota varoituskolmiota sormet kohmeessa (se muovinen kotelo oli aivan jäässä) ja asetin sen lopulta vain parinkymmenen metrin päähän, jolloin ensimmäinen rekka joutui tekemään vaarallisen äkkijarrutuksen. Oikea etäisyys antaa muille kuljettajille aikaa reagoida rauhallisesti.

Hätänumero 112 onnettomuus: Oikeiden tietojen antaminen

Kun aiheena on hätänumero 112 onnettomuus, tärkeintä on soittaa viipymättä ja vastata päivystäjän esittämiin kysymyksiin rauhallisesti. Hätänumeroon 112 soittaminen ja oikeiden tietojen antaminen stressitilanteessa onnistuu parhaiten, kun annat puhelun ohjautua ammattilaisen kysymysten mukaan.

Kun teet hätäilmoitusta - vaikka sydämesi hakkaisi rinnassa ja kädet tärisisivät niin, että puhelin meinaa pudota lumihankeen pimeällä maantiellä - päivystäjä on koulutettu ohjaamaan sinua askel askeleelta, joten sinun ei tarvitse muistaa ulkoa mitään virallista kaavaa tai täydellistä raporttia tapahtuneesta. Tämä seikka helpottaa painetta. Suosittelen käyttämään puhelimessa 112 Suomi -sovellusta (jos se on valmiiksi ladattuna), sillä se välittää sijaintitiedot automaattisesti hätäkeskukseen.

Huomio: Jos onnettomuudessa on loukkaantuneita, älä siirrä heitä, ellei välitön vaara (kuten tulipalo) sitä ehdottomasti vaadi, ja odota aina hätäkeskuksen tai ensihoidon ammattilaisten tarkempia ohjeita.

Yleisesti ottaen puhelun aikana käydään läpi seuraavat asiat: 1. Mitä on tapahtunut ja onko paikalla jatkuva vaara. 2. Tarkka osoite tai tieosuus sekä ajosuunta. 3. Onko ihmisiä loukkaantunut tai puristuksissa. 4. Oma nimesi ja puhelinnumerosi. Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat siihen luvan.

Toiminta onnettomuuspaikalla: Yhteenveto ja jatkotoimet

Toiminta onnettomuuspaikalla tiivistyy lopulta kolmeen peruspilariin: ennakoi vaarat, hälytä apua ja auta kykysi mukaan. Kun ymmärrät etukäteen, mitä tehdä onnettomuuspaikalla, pystyt toimimaan järkevästi silloinkin, kun tilanne tulee täysin yllättäen eteen.

Puhutaanpa suoraan: kukaan meistä ei ole täydellinen pelastaja kylmiltään. Tärkeintä ei ole virheetön suoritus, vaan se, että pysähdyt etkä aja ohi. Kun ammattilaiset saapuvat paikalle, siirry sivuun, anna heille työrauha ja tarjoudu kertomaan havaintosi. Pieni ennakkovalmistautuminen - kuten varoituskolmion sijainnin tarkistaminen omasta autosta jo tänään - tekee sinusta huomattavasti valmiimman tiukan paikan tullen.

Onnettomuuspaikan varoitusmenetelmien vertailu

Hätävilkut

• Kohtalainen, näkyy suoraan ajoneuvon luota mutta voi jäädä mutkan tai mäen taakse piiloon
• Välitön, kytketään päälle yhdellä napinpainalluksella heti pysähdyttäessä
• Ensimmäinen välitön varoitus muille tielläliikkujille ennen autosta poistumista

Varoituskolmio

• Erinomainen ennakkovaroitus, sijoitetaan tyypillisesti 100 - 300 metrin päähän kohteesta
• Hitaampi, vaatii kokoamisen ja viemisen jalan riittävän kauas tulosuuntaan
• Pitkäkestoinen ennakkovaroitus maanteillä ja pimeissä tai mutkaisissa paikoissa

Liukas iltapäivä Lahdenväylällä: Mikon oppikokemus

Mikko, 34-vuotias myyntiedustaja Vantaalta, osui ensimmäisenä paikalle kahden henkilöauton peräänajoon pimeänä marraskuun iltapäivänä. Hän halusi auttaa, mutta pelkäsi aiheuttavansa uuden kolarin vilkkaalla tiellä.

Hän pysäytti autonsa aivan kolaripaikan viereen ja juoksi ulos ilman heijastinliiviä. Ohitse kiitävät autot joutuivat väistämään häntä viime tipassa, ja Mikko joutui paniikkiin yrittäessään samalla selittää sijaintiaan hätäkeskukseen.

Päivystäjä rauhoitti Mikon ja pyysi häntä ensin siirtymään pientareen puolelle turvaan. Mikko haki autosta heijastinliivin, kytki hätävilkut ja käveli pientareen reunaa pitkin viemään varoituskolmion noin 150 metrin päähän tulosuuntaan.

Kun paikka oli saatu rauhoitettua noin 4 minuutissa, liikenne alkoi hiljentää vauhtia ajoissa. Pelastusyksiköt saapuivat paikalle 8 minuuttia puhelusta, ja lisäonnettomuuksilta vältyttiin kokonaan.