Mitä ruokaa Suomessa syödään eniten?

Mitä ruokaa suomessa syödään eniten: 30 kg vs 28 kg lihaa

Tieto siitä, mitä ruokaa suomessa syödään eniten, auttaa ymmärtämään kansallisen ravitsemuksen ja ruokavalioiden todellisen nykytilan huomattavasti selvemmin. Tietoisuus omista päivittäisistä valinnoista suhteessa muiden asukkaiden kulutukseen tukee monipuolista elämäntapaa ja ehkäisee tehokkaasti vääriä käsityksiä ruokakulttuurista. Katso alta todelliset tilastot ja selvitä, vastaavatko omat arkiset tottumuksesi näitä lukuja.

Mitä ruokaa Suomessa syödään eniten? – Tilastot paljastavat totuuden

Suomessa syödään nykyään eniten siipikarjanlihaa, erityisesti broileria, joka on ohittanut suosiossaan perinteisen sianlihan. Tyypillinen suomalainen kuluttaa noin 30 kiloa siipikarjaa vuodessa, kun taas sianlihan kulutus on laskenut noin 28 kiloon ja naudanlihan noin 17 kiloon.^[1] Ruokavalio on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa, ja monipuolisuus on päivän sana.

Vaikka liha on edelleen keskeinen osa monen lautasella, kasvikset ja kauratuotteet kasvattavat suosiotaan kiihtyvällä tahdilla. Erityisesti nuoremmat sukupolvet suosivat yhä enemmän kasvipohjaisia vaihtoehtoja, mikä näkyy kauppojen hyllyillä ja ravintoloiden ruokalistoilla. Mutta onko muutos niin suuri kuin mediasta voisi päätellä? Se riippuu siitä, katsotaanko kiloja vai trendejä.

Lihan kulutus: Broileri on uusi kuningas

Vielä vuosikymmen sitten sianliha hallitsi suomalaista ruokapöytää, mutta tilanne on muuttunut radikaalisti. Siipikarjanlihan kulutus on kasvanut tasaisesti, ja vuonna 2026 se vakiinnutti asemansa suosituimpana lihana. Tämä muutos heijastaa halua syödä kevyemmin ja kenties myös ympäristötietoisuuden lisääntymistä. Sianlihan kulutus on laskenut noin 10-15 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. ^[2]

Olen itse huomannut saman muutoksen omassa keittiössäni - ja se ei tapahtunut helpolla. Kun yritin ensimmäisen kerran korvata perinteisen jauhelihan broilerilla tai kasviproteiinilla, lopputulos oli kuivaa ja mautonta. Kesti useita epäonnistuneita kokeiluja, ennen kuin hoksasin, että eri raaka-aineet vaativat täysin erilaisen maustamisen ja kypsennysajan. Nykyään broilerin kulutus suomessa ja nyhtökaura ovat arkiruokiemme kulmakiviä, mutta opettelu vei aikansa.

Lihan kokonaiskulutus on kuitenkin pysynyt yllättävän korkeana. Vaikka monet sanovat vähentävänsä lihan syöntiä, tilastot kertovat toista tarinaa: kokonaislihan kulutus on noin 75 kiloa per henkilö vuodessa. On mielenkiintoista nähdä, milloin puheet ja todelliset teot kohtaavat tilastoissa laajemmin. Siihen on vielä matkaa.

Maito ja vilja: Perinteet pitävät pintansa

Suomalaiset ovat maailman kärkisijoilla nestemäisten maitotuotteiden kulutuksessa. Keskimäärin suomalainen juo maitoa ja piimää tai syö muita nestemäisiä maitotuotteita noin 130 kiloa vuodessa.^[3] Vaikka kauramaidot ja muut kasvipohjaiset juomat valtaavat alaa, maidon kulutus suomessa ja perinteinen maito on edelleen monelle se ainoa oikea vaihtoehto kahviin tai ruokajuomaksi.

Viljatuotteista ruis on suomalaisten suosikki numero yksi. Ruisleipää syödään noin 15 kiloa henkilöä kohden vuodessa.^[4] Se on säilyttänyt asemansa huolimatta siitä, että erilaisten erikoisleipien ja vaalean leivän tarjonta on räjähtänyt. Ruisleivän terveysvaikutukset ja maku ovat syvällä suomalaisessa identiteetissä.

Muistatko vielä ajan, jolloin peruna oli jokaisen aterian itsestäänselvyys? Tässä on tapahtunut ehkä suurin hiljainen muutos. Perunan kulutus on laskenut noin 65 kiloon per henkilö,^[5] kun se vielä muutama vuosikymmen sitten oli lähes kaksinkertainen. Pasta ja riisi ovat vieneet tilaa perinteiseltä mukulalta, mutta uusi peruna on silti säilyttänyt asemansa kesän herkkuna.

Kasvikset ja uudet trendit

Kasvisten kulutus on hienoisessa nousussa, mutta olemme edelleen kaukana virallisista ravitsemussuosituksista. Keskimäärin suomalainen syö noin 60 kiloa tuoreita kasviksia vuodessa.^[6] Määrä kuulostaa paljolta, mutta se tarkoittaa vain noin 160 grammaa päivässä - selvästi alle suositellun puolen kilon. Hedelmien ja marjojen kulutus on noin 65 kiloa vuodessa.

Mutta tässä on se juttu, jota useimmat oppaat eivät kerro: pelkkä kasvisten ostaminen ei riitä. Ruokahävikki on Suomessa valtava ongelma, ja arviolta 20-25 prosenttia koteihin ostetuista vihanneksista päätyy lopulta roskiin. Se on turhauttavaa. Olen itsekin syyllistynyt siihen, että ostan innostuksissani kasan parsakaalia ja salaattia, jotka sitten nuhjaantuvat jääkaapin perällä.

Ratkaisu (ja kesti kauan myöntää tämä itselleni) on usein ostaa vähemmän kerralla tai suosia pakasteita. Pakastevihannekset säilyttävät ravintoarvonsa erinomaisesti ja vähentävät hävikkiä merkittävästi. Seuraavaksi tarkastelemme, miten suosituimmat elintarvikkeet suomessa ja eri ruoka-aineet vertautuvat toisiinsa suosiossa.

Eri elintarvikeryhmien kulutus Suomessa

Siipikarjanliha (Broileri) ⭐

• Vahvassa kasvussa, ohittanut sianlihan suosituimpana lihana

• Noin 30 kg vuodessa per henkilö

• Koettu terveellisyys, helppo valmistus ja edullinen hinta

Maitotuotteet

• Laskussa, mutta edelleen maailman huipputasoa

• Noin 130 kg vuodessa per henkilö (nestemäiset)

• Vahva maito- ja kahvikulttuuri Suomessa

Ruisvilja

• Vakaa, kansallinen perinne elää vahvana

• Noin 15 kg vuodessa per henkilö (ruisleipä)

• Kuitupitoisuus ja suomalainen makuperinne

Mikon perheen liharemontti: Epäonnistumisesta voittoon

Mikko, 38-vuotias espoolainen isä, halusi vähentää perheensä punaisen lihan kulutusta terveydellisistä syistä. Hän päätti aloittaa vaihtamalla lauantain perinteiset lihapullat kasviversioon kerralla, ilman ennakkovaroitusta.

Ensimmäinen yritys oli katastrofi: kasvispyörykät hajosivat pannulle ja maistuivat lasten mielestä pahvilta. Mikko oli valmis luovuttamaan ja palaamaan jauhelihaan, sillä keittiössä vallitsi täysi kaaos ja turhautuminen oli huipussaan.

Hän kuitenkin tajusi, ettei maku tullut pelkästään lihasta vaan mausteista ja rakenteesta. Mikko alkoi sekoittaa broilerijauhelihaa ja linssejä keskenään, lisäten reilusti sipulia ja yrttejä makuprofiilin vahvistamiseksi.

Puolen vuoden jälkeen perheen lihankulutus on laskenut lähes 40 prosenttia, ja lapset pyytävät nykyään nimenomaan isän broileripyöryköitä. Mikko oppi, että suuri muutos vaatii pieniä askelia ja ripauksen kärsivällisyyttä.