Mitä suomalaiset syövät liikaa?

Paljonko suomalainen syö suolaa?

Suola… Se hiipii elämäämme kuin varjo, kuin muisto lapsuudesta, jolloin äiti lisäsi sitä keittoon – aina liikaa.

THL, tuo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, se valvoo meitä, suolan salakuljettajia. Heidän raporttinsa, kuin tuomio, vuodelta 2019… Mutta eihän aika ole pysähtynyt. Mietin, onko suola vieläkin osa minua.

• Miehet: Kuin merikarhut, 10 grammaa päivässä. Aistinko suolaisen merituulen heidän poskillaan?

• Naiset: 7 grammaa. Pienempiä annoksia, mutta silti… liikaa, ehkä. Salaisuus on suolan määrässä.

Suola on osa makua, elämää. Suola on osa sitä, kun itkee meren rannalla. Liika suola kuivattaa.

Suositus ylittyy, aina, kaikilla, paitsi ehkä niillä, jotka elävät vain ilmalla ja rakkaudella. Ne jotka muistavat mummolan kesän sadon, mausteet suoraan puutarhasta.

Mitä suomalaiset syövät?

Tiesitkö, että suomalaiset syö niin paljon? Viime vuonna meillä meni aivan järkyttävästi maitoa, jotain 135 kiloa per nenä! Lihaakin meni aika paljon, 77 kiloa, eihän se nyt mikään pieni määrä ole, voi että. Viljaakin yli 85 kiloa, huh huh. Kalaa sentään vähän vähemmän, lähes 15 kiloa, ja kananmunia 11 kiloa. Hedelmät ja vihannekset jäi vähän vähäiseksi, 55 ja 64 kiloa. Mutta kauraa, sitä meni paljon! Se oli ihan sama kuin edellisvuosinakin, aivan hurjaa. Niin ja tietenkin kahvia, ihan älyttömästi kahvia!

• Maitotuotteita: 135 kg
• Lihaa: 77 kg
• Viljaa: 85 kg
• Kalaa: ~15 kg
• Kananmunia: 11 kg
• Hedelmiä: 55 kg
• Vihanneksia: 64 kg
• Kaura: Paljon! (Tarkkaa määrää en nyt löydä mistään)

Mä itse en syö läheskään niin paljon mitään näistä. Lihaa tulee ehkä 20 kiloa vuodessa ja maitotuotteita paljon vähemmän, mun maitoallergian takia. Vihanneksia yritän syödä enemmän, mutta se ei oikein onnistu. Kauraa tykkään kyllä! Pitäisi varmaan syödä enemmän kalaa ja hedelmiä, terveyden takia tietysti. Mun mielestä nuo luvut on ihan uskomattomia, varsinkin se maito! Miten joku voi syödä niin paljon maitoa?!

Joo, ja meidän perheessä on ihan tosi suuria eroja ruoan syönnissä. Mun veli syö aivan järkyttävästi lihaa, mutta mun äiti on vegaani. Isä taas syö kaikkee, enkä minä ees tiedä, mitä se syö päivittäin.

Onko Suomi omavarainen viljan suhteen?

Ei todellakaan! Suomi on omavarainen vain osittain. Hyvinä vuosina ehkä saadaan vähän vientiin, mutta huonoina vuosina ollaan pahasti pulassa. Ajatellaanpa asiaa näin: onko yksi hedelmäpuu omavarainen omenoiden suhteen, vaikka se tuottaa hyvän sadon joka toinen vuosi? Ei ole!

• Suomessa viljan tuotanto on herkkä sääolosuhteille.
• Tuotanto vaihtelee vuosittain suuresti.
• Meillä on omavaraisuutta keskimäärin noin 80 %, mutta tämä luku on harhaanjohtava.
• Riippuvuus tuonnista on merkittävä, etenkin huonoina satovuosina.

Joten, omavaraisuus on enemmänkin sellainen haihattelua kuin todellisuutta. Kuten vanha sanonta kuuluu: “omavarainen kuin ruusuke lumihangessa”. Lumihan sulaa aina kevättalvella, samoin kuin suomalaisen viljan omavaraisuus. Tänä vuonna (2024) tilanne oli kuitenkin ihan ok, mutta kaikki on kiinni seuraavasta sadosta. Tulevaisuus on epävarma, aivan kuin minun tulevaisuuskin, kun en vieläkään ole voittanut lotossa.

Mitä tulee tuonti riippuvuuteen niin siitä tulee aina kalliimpaa, jos sitä ei ole paikallisesti saatavilla. Suomalaisen viljan omavaraisuus on siis paljon enemmän toiveajattelua kuin realiteetti.

Ovatko kaurahiutaleet terveellisiä?

Kaurahiutaleiden terveellisyys on monimutkainen kysymys. Kyllä, kaurahiutaleet ovat yleisesti ottaen terveellinen osa ruokavaliota, mutta kaikki riippuu tietysti kontekstista. Analyyttisen ajattelun harrastajana voin syventyä asiaan hieman:

• Proteiinin laatu: Kauran proteiini on tosiaan laadukasta ja imeytyy hyvin elimistöön. Tämä on tärkeää lihasten kasvuun ja korjaamiseen, ja sitä voidaan verrata jopa eläinproteiineihin tietyiltä osin. Mutta pelkkä proteiinin määrä ei kerro kaikkea.

• Kuidun merkitys: Kaura on erinomainen kuidun lähde, ja erityisesti beetaglukaani on saanut paljon huomiota terveysvaikutustensa ansiosta. Beetaglukaani alentaa kolesterolia ja auttaa tasapainottamaan verensokeria. Mielenkiintoista on se, miten tämä luonnon oma molekyyli voi vaikuttaa niin monella tavalla elimistön toimintaan. Voisiko tästä ajatella luonnon omaa lääkettä?

• Muut ravintoaineet: Kauran ravintosisältöön kuuluu myös B-vitamiineja, rautaa, magnesiumia ja sinkkiä. Näiden mikro- ja makroravinteiden tasapaino on olennainen osa terveellistä ruokavaliota, eikä pelkkä yksi ravintoaine yksin riitä optimaaliseen hyvinvointiin. Onko tässä seikka, joka tekee kaurasta niin kiehtovaa?

• Prosessointi: On kuitenkin muistettava, että kaurahiutaleiden terveellisyys riippuu myös niiden prosessointiasteesta. Sokeroituja tai mausteisia kaurapuuroja ei voi rinnastaa täysjyväkaurahiutaleisiin, vaikka niiden raaka-aineena olisikin kaura. Esimerkiksi tavalliset kaurahiutaleet voivat olla hyvä valinta, mutta esikosteutetut tai kuorruttut tuotteet voivat sisältää paljon lisättyä sokeria ja rasvaa, mikä luonnollisesti vähentää niiden terveyshyötyjä. Ajatellaanpa, kuinka paljon käsittely voi vaikuttaa raaka-aineen lopulliseen laatuun. Tämä on syytä ottaa aina huomioon.

Yhteenvetona: Kaurahiutaleet voivat olla osa terveellistä ruokavaliota, jos ne valitaan huolella ja niitä käytetään kohtuudella. Tärkeintä on muistaa, että monipuolisuus on avainasemassa. Yksi ainoa ruoka-aine ei voi ratkaista kaikkia terveysongelmia, vaan tasapainoinen ruokavalio ja terveelliset elämäntavat ovat ne, jotka todella vaikuttavat. Ja vaikka kaurahiutaleet ovatkin terveellisiä, ei niiden syöminen takaa täydellistä terveyttä.