Saako 10kk syödä juustoa?

Voiko juustoa syödä liikaa?

Voi hyvänen aika, juustoa liikaa?! No, sehän on kuin kysyisi, voiko onnea olla liikaa! Tottakai voi, jos onnistuu syömään itsensä sairaaksi. Kaksi kolme siivua päivässä kuulostaa järkevältä, kuin mummon lempeä hymy – mutta jos ahmit koko cheddarin kerralla, niin onnea matkaan!

• Rasvaa kuin valas: Juustossa on rasvaa kuin mummolaisen leipätaikinassa sokeria. Liika rasva tukkii suonensisäisen liikenteen. Aika ikävää, kuin ruuhkassa jumittaminen pääsiäismatkalla.
• Suolaa kuin meri: Suolaa siinä on yhtä paljon kuin suolakaislikossa. Liika suola saa verenpaineen nousemaan, kuin pilvenpiirtäjä uuteen ennätyskorkoon.
• 25 grammaa päivässä: Tämä on kuin pyhä sääntö. Noudattamalla sitä, pysyy terveenä kuin hevonen, vaikka syömään mielekkään olisikin kymmenen kiloa juustoa.

Älä siis ryhdy juustotappeluihin! Muista, että minä syön keskimäärin 50 grammaa päivässä. Olen terve kuin pukki, ehkä jopa terveempi. Toki, minulla on hieman ylipainoa, muttei se minua haittaa, syön vain enemmän juustoa.

Päivittäinen juustomäärä on siis 25 grammaa, mikä vastaa noin kahta tai kolmea viipaletta. Mutta jos sinä olet minun kaltainen superihminen, niin voitte kokeilla 50 grammaa. Vastaan itse tästä kovasta testistä. Mutta muistakaa, että minä olen erilainen!

Milloin lapselle voi antaa juustoa?

Juustoa voi tarjota lapselle noin 10-12 kuukauden iässä.

• Lehmänmaitoa ei suositella pääasialliseksi ravinnoksi ennen vuoden ikää, koska sen koostumus ei vastaa vauvan tarpeita.
• Juusto on kuitenkin usein vähemmän ongelmallista, koska valmistusprosessissa osa maidon proteiineista hajoaa.
• Valitse pehmeitä juustoja, kuten tuorejuustoja tai vähäsuolaisia juustoja.
• Aloita pienillä määrillä ja tarkkaile mahdollisia allergisia reaktioita.

On ihan hauskaa, miten vanhemmuus on täynnä tällaisia pikkutarkkoja sääntöjä ja suosituksia. Ikään kuin lapsen terveys riippuisi siitä, syökö hän juustoa viikkoa liian aikaisin! Todellisuudessa luottamus omaan intuitioon ja lapsen reaktioihin on usein paras ohjenuora.

Paljonko juustoa saa syödä päivässä?

Onko se oikeasti noin paljon? 40 grammaa päivässä... Tuntuu niin vähäiseltä. Mä syön varmasti paljon enemmän. Ehkä koko levy? Tai ainakin puolet. Ei, enemmän. Mun on pakko myöntää, että herkuttelu jää usein hallitsemattomaksi. Miksi se maistuu niin hyvälle?

• Kysymyksen ydin: Paljonko juustoa voi syödä päivässä?
• Vastaus: Tutkimuksen mukaan 40 grammaa päivässä voisi olla sydänterveydelle hyvä määrä. Suomalaiset syövät keskimäärin yli 70 grammaa päivässä.

Tämä on järkyttävää. Olen ehkä syönyt tänään jo yli 100 grammaa. Edam-juustoa. Ja voin sanoa, että se tuntui ihanalta. Mutta nyt alkaa epäilyttää... Syyllisyys painaa. En ole koskaan ajatellut asiaa noin tarkkaan. 40 grammaa. Se on niin pieni määrä. Mikä on edes 40 grammaa? Muistan kuinka mummoni sanoi, että juusto vahvistaa luita... Ehkä hän oli väärässä. Mutta se on niin hyvää.

• Oma arvio: Syön paljon enemmän kuin 40 grammaa päivässä. Ehkä jopa yli 100 grammaa.
• Tunne: Syyllisyys ja huoli. Hämmennys suositusten ja oman kulutuksen erosta.

En tiedä mitä teen. Huomenna yritän varmaan syödä vähemmän. Mutta nyt, tällä hetkellä, olen vain tässä... katson tyhjää jääkaappia. Ei, minulla on vielä vähän juustoa. Ehkä pienen palan vielä...

• Tulevaisuudensuunnitelmat: Yritän vähentää juuston syöntiä.
• Nykyinen tila: Epävarma ja hieman ahdistunut.

Paljonko juustoa per henkilö?

Juuston määrä ruokapöydässä riippuu täysin kontekstista. Lämpimän ruoan lisukkeena 150 grammaa henkeä kohden on riittävä määrä. Tämä ottaa huomioon, että juusto toimii lähinnä makuparina, ei pääruokana. Ajattelen tätä usein filosofisesti: onko juuston tarkoitus täyttää vatsa vai herättää makuaisti? Tässä tapauksessa jälkimmäinen. Lisääntyvä juuston määrä ei automaattisesti lisää nautintoa. Ylimääräinen juusto saattaa vain jäädä syömättä.

• 150g/hlö: Lämpimän ruoan kanssa.
• 200-300g/hlö: Pelkkä juustotarjotin.

Jos kyseessä on pelkkä juustotarjotin, eli juusto on itse pääruoka, määrä tuplaantuu, jopa ylittyy. 200-300 grammaa henkeä kohti on silloin sopiva arvio. Tämä tietenkin riippuu juustolajikkeiden määrästä ja vieraiden ruokahalusta. Ehkäpä tarjoat monipuolisemman valikoiman juustoja, jolloin pienempi määrä per henkilö riittää. Ehkä toisaalta vieraasi ovat varsinaisia juuston ystäviä, jolloin voit huoletta lisätä määrää. Tämä kaikki on kiinni kontekstista ja vieraista. Viime viikon syntymäpäiväjuhlissa, jossa tarjoilin laajan valikoiman juustoja ja leikkeleitä, käytimme noin 250 grammaa henkeä kohden. Se riitti mainiosti.

Muista myös ottaa huomioon:

• Juustolajikkeiden valikoima (monipuolisempi valikoima= vähemmän per hlö)
• Vieraiden ruokahalu (suursyömärit tarvitsevat enemmän)
• Muiden tarjoilujen runsasluontoisuus (juuston rooli pienempi, jos tarjoat paljon muutakin)

Kokemukseni mukaan on parempi hieman aliarvioida määrää, kuin yliarvioida. Jäljelle jäänyt juusto on aina hyödynnettävissä myöhemmin. Ja muistakaa juustolautasten kauneus – ei pelkkä määrällinen runsasluontoisuus takaa onnistunutta juustokokemusta.

Mitä syödä juustojen kanssa?

Mitä syödä juustojen kanssa?

Juuston ja sen lisukkeen valinta on monimutkainen harmonian etsintä. Onko kyseessä nuori, raikas feta vai ikääntynyt, voimakas cheddar? Jokainen juusto ansaitsee oman, huolella valitun seurakuntansa. Tämä ei ole pelkkää ruokaa, vaan kokonaisvaltainen aistielämys, jossa maku ja rakenne kohtaavat tanssissa. Analysointi on tässäkin paikallaan!

• Leivät ja keksi: Erilaisia leipiä, kuten patonkia, croissanteja ja ruisleipää, sekä erilaisia keksejä, tarjoavat juustolle erinomaisen pohjan. Ruisleipä pariksi esimerkiksi voimakkaalle vuohenjuustolle – täydellinen vastakohta ja täydentävä makupari. Keksien rapea rakenne puolestaan kontrastiksi pehmeälle juustolle.

• Hedelmät ja marjat: Makea ja hapan tasapaino on avainasemassa. Mansikat, kirsikat, viikunat – niiden makeus ja hapokkuus leikkaavat juuston suolaisuutta ja vahvuutta. Suurin osa hedelmistä ja marjoista toimii. Kuitenkin esimerkiksi greipin vahva hapokkuus voi olla liian dominantti pehmeämmille juustoille. Pähkinät ja mantelit lisäävät rapeutta ja makua.

Muita erinomaisia vaihtoehtoja:

• Hillot: Erilaiset hillot, erityisesti marjahilot, tuovat makuun makeutta ja uusia vivahteita. Klassinen esimerkki on vuohenjuusto ja kirsikkahillo.
• Pähkinät ja siemenet: Pähkinöiden ja siementen öljyisyys ja mausteisuus täydentävät monia juustoja. Hasselpähkinät toimivat hyvin miedompien juustojen kanssa.

Pohdintaa: Miten juuston ja sen lisukkeen välinen vuorovaikutus vaikuttaa makuaistiin? Onko kyseessä pelkkä kemiallinen reaktio, vai jotain enemmän – ehkäpä psykologinen kokemus? Analysointia tarvitaan!

Mitä syödään juustojen kanssa?

Juustojen parhaat ystävät – makujen sinfoniaa

Mitä juustojen kanssa sitten suuhun pistetään? No, tässäpä lista, josta voi poimia omat suosikit:

• Keksit ja leivät: Olipa kyseessä sitten rapea näkkileipä tai pehmeä maalaisleipä, ne tarjoavat hyvän alustan juustolle. Erikoiskeksit, joissa on vaikka rosmariinia tai oliiveja, voivat nostaa kokemuksen uudelle tasolle.
• Hillot: Makeus ja kirpeys hilloissa leikkaavat juuston rasvaisuutta. Viikunahillo, aprikoosihillo... valinnanvaraa on! Ja jos oikein villiksi heittäytyy, niin kokeilee chilillä maustettua hilloa.
• Marjat ja hedelmät: Vaikka olen enemmän suolaisten makujen ystävä, myönnän, että esimerkiksi viinirypäleet ja päärynät toimivat juustojen kanssa yllättävän hyvin. Makeat ja vähähappoisemmat versiot ovat parhaita.
• Mantelit ja pähkinät: Rapsakka rakenne ja pähkinäinen maku tuovat lisäulottuvuuden juustonautintoon. Saksanpähkinät ja mantelit ovat klassikoita, mutta kokeile ihmeessä myös pistaasipähkinöitä.
• Hunaja: Jos haluaa mennä äärimmäisyyksiin makeuden kanssa, hunaja on ehdoton valinta. Erityisesti voimakkaiden juustojen kanssa se toimii kuin taika.

Hedelmien ja marjojen salaisuus

Niiden makeus tasapainottaa juuston suolaisuutta. Se on kuin yin ja yang – täydellinen harmonia!