Mikä on veren oikea kiertojärjestys?

0 katselukertaa
Veren oikea kiertojärjestys alkaa siitä, kun vasen kammio pumppaa veren valtavalla paineella isolle kierrolle. Aortta ja muut suuret valtimot kuljettavat veren muualle kehoon ja elimiin. Hiussuonissa happi ja ravinteet siirtyvät lopulta kudoksiin asti. Valtimon alussa verenpaine on usein noin 120 elohopeamillimetriä, jotta virtaus jaksaa kulkea varpaisiin saakka.
Kommentti 0 tykkäystä

Veren oikea kiertojärjestys: Miten veri kiertää?

Veren oikea kiertojärjestys on keskeinen ihmiskehon toiminnan ymmärtämiseksi, sillä se varmistaa hapen ja ravinteiden siirtymisen elimiin. Oikean kiertojärjestyksen tunteminen auttaa hahmottamaan, miten sydän ja verisuonet pitävät yllä kehon elintoimintoja ja verenpainetta.

Mikä on veren oikea kiertojärjestys?

Veren oikea kiertojärjestys alkaa oikeasta eteisestä. Sieltä vähähappinen veri siirtyy oikeaan kammioon ja pumpataan keuhkoihin. Keuhkoissa veri hapettuu ja palaa sydämen vasempaan eteiseen. Tämän jälkeen se kulkeutuu vasempaan kammioon, josta hapekas veri pumpataan aortan kautta kaikkialle muualle kehoon.

Monet biologian opiskelijat menevät tässä usein sekaisin. He unohtavat yhden ratkaisevan yksityiskohdan - aion paljastaa sen hapen vaihtumista käsittelevässä osiossa hieman myöhemmin.

Kun itse yritin oppia tätä vuosia sitten, tein sen tyypillisen virheen: yritin vain päntätä pitkän listan vaikeita termejä ulkoa. Se oli turhauttavaa. Asiat unohtuivat heti seuraavana päivänä. Vasta kun aloin hahmottaa sydämen tehokkaana pumppuna, joka ohjaa liikennettä kahdella täysin erillisellä reitillä, kaikki loksahti vihdoin paikoilleen. Kyse ei ole sanoista. Kyse on fysiikasta.

Pieni ja iso verenkierto - Mitä eroa niillä on?

Pieni verenkierto eli keuhkoverenkierto järjestys

Pieni ja iso verenkierto on elintärkeä reitti. Sen päätehtävä on ytimekäs: hakea happea ja poistaa kehosta hiilidioksidia. Vähähappinen veri saapuu kehosta oikeaan eteiseen, siirtyy oikeaan kammioon ja pumpataan sieltä keuhkovaltimoa pitkin suoraan keuhkoihin.

Keuhkoverenkierto järjestys tarkoittaa, että keuhkoissa tapahtuu maaginen kaasujenvaihto. Veri luovuttaa hiilidioksidin ja saa tilalle elintärkeää happea. Lopuksi tämä kirkkaanpunainen hapekas veri palaa keuhkolaskimoa pitkin vasempaan eteiseen. Pysähdypä miettimään. Sydän toistaa tämän kierron lukemattomia kertoja päivässä.

Iso verenkierto koko elimistöön

Vasen eteinen ottaa vastaan keuhkoista saapuvan hapekkaan veren. Sitten tapahtuu jotain todella mielenkiintoista. Veri siirtyy vasempaan kammioon, joka on sydämen vahvin lihas.

Vasen kammio pumppaa veren valtavalla paineella isolle kierrolle. Aortta ja muut suuret valtimot kuljettavat veren muualle kehoon ja elimiin. Hiussuonissa happi ja ravinteet siirtyvät lopulta kudoksiin asti. Usein verenpaine valtimon alussa on noin 120 elohopeamillimetriä, jotta virtaus jaksaa kulkea varpaisiin saakka. [1]

Kudoksista tämä nyt vähähappinen veri kerätään takaisin laskimoihin. Laskimot tuovat veren takaisin oikeaan eteiseen, ja koko kiertokulku alkaa alusta. Tämä reitti vaatii valtavasti energiaa.

Sydänläppien tärkeä rooli yksisuuntaisessa liikenteessä

Verenkierto ihmisellä ei voisi toimia ilman sydänläppiä. Ne ovat kuin yksisuuntaisia ovia, jotka estävät veren virtaamisen vaarallisesti väärään suuntaan.

Kun oikea kammio supistuu, sen ja eteisen välinen kolmiliuskaläppä sulkeutuu voimakkaasti. Tämä pakottaa veren keuhkovaltimoon eikä takaisin eteiseen. Ennen luulin (ja se vei minulta viikkoja täysin ymmärtää), että veri virtaisi vapaasti ympäriinsä. Ei aivan. Koko järjestelmä romahtaisi ilman näitä tiukkoja portteja.

Miten happi ja hiilidioksidi vaihtuvat veressä?

Miten veri kiertää sydämessä käy ilmi siitä yleisestä virhekäsityksestä, josta mainitsin aiemmin. Monet oppilaat olettavat, että veri muuttuu keuhkoissa hetkessä kokonaan uudeksi aineeksi. Todellisuudessa kyse on vain hitaasta kaasujen siirtymisestä.

Prosessi perustuu diffuusioon pienten hiussuonien ja keuhkorakkuloiden välillä. Kaasut siirtyvät fysiikan lakien mukaan aina suuremmasta pitoisuudesta pienempään. Koska keuhkorakkuloissa on enemmän happea kuin saapuvassa veressä, happi siirtyy vereen. Vastaavasti hiilidioksidi siirtyy verestä keuhkoihin ja poistuu uloshengityksen mukana.

Ollaanpa rehellisiä. Tätä näkymätöntä prosessia on joskus todella vaikea kuvitella omassa mielessään. Veren punasolut sitovat hapen hemoglobiiniin - rakenteeseen, joka toimii kuin pieni tavara-auto. Yleensä yksi punasolu voi kuljettaa miljoonia happimolekyylejä. [2]

Keuhkoverenkierron ja Ison verenkierron erot

Sydämen kaksi eri kiertoa tekevät täysin eri asioita, vaikka ne toimivatkin saumattomasti yhdessä.

Pieni verenkierto (Keuhkoverenkierto)

  • Alkaa oikeasta kammiosta ja päättyy vasempaan eteiseen, kulkien keuhkojen kautta.
  • Veri on vähähappista ja hiilidioksidipitoista.
  • Suhteellisen matala verenpaine, jotta herkät keuhkokudokset eivät vaurioidu.

Iso verenkierto (Muu elimistö)

  • Alkaa vasemmasta kammiosta ja päättyy oikeaan eteiseen, kiertäen koko kehon.
  • Veri on erittäin hapekasta, valmiina ravitsemaan soluja.
  • Korkea verenpaine, jotta veri jaksaa virrata pään huipulta varpaisiin asti.
Pieni verenkierto on fysiologinen huoltoasema, joka tankkaa happea. Iso verenkierto on varsinainen jakeluverkosto, joka vie tämän elintärkeän polttoaineen kaikkialle sinne, missä sitä tarvitaan.

Mikan sydänkohtauksen jälkeinen oppitunti

Mika, 52-vuotias opettaja Helsingistä, koki lievän sydäninfarktin keväällä. Hän ei ymmärtänyt, miksi lääkäri puhui jatkuvasti nimenomaan vasemman kammion heikentyneestä toiminnasta. Hän oli turhautunut, stressaantunut ja pelkäsi kaikkea liikuntaa.

Ensimmäisellä kuntoutuskerralla Mika yritti kävellä portaita ylös aivan liian nopeasti. Seurauksena oli voimakas hengenahdistus, puristus rinnassa ja puhdas paniikki. Hän istui alas ja halusi luovuttaa välittömästi.

Hänen fysioterapeuttinsa selitti asian ymmärrettävästi: vasen kammio pumppaa veren koko isolle kierrolle. Infarktin jälkeen lihas tarvitsi hidasta totuttelua - ei äkkinäistä rasitusta portaissa. Mika muutti asennettaan, alkoi seurata sykettään tarkasti ja siirtyi vain kevyisiin tasamaakävelyihin.

Neljän viikon maltillisen ja säännöllisen harjoittelun jälkeen Mikan hapenottokyky parani huomattavasti. Hän pystyi kävelemään kolme kilometriä ilman ahdistusta. Hän oppi, että sydämen toiminnan kunnioittaminen tuottaa parempia tuloksia kuin pelkkä sokea puskeminen.

Mitä kannattaa muistaa

Oikea puoli hoitaa keuhkoreitin

Oikea eteinen ja kammio ottavat vastaan vähähappisen veren kehosta ja lähettävät sen tehokkaasti keuhkoihin hapetettavaksi.

Vasen puoli hoitaa muun elimistön

Vasen eteinen ja erittäin vahva vasen kammio vastaanottavat hapekkaan veren ja pumppaavat sen voimalla kaikkialle kudoksiin.

Läpät pitävät suunnan oikeana

Sydämen neljä läppää varmistavat, että veri virtaa vain yhteen suuntaan, estäen vaaralliset takaisinvirtaukset kammioiden supistuessa.

Lisätietoja

Mikä on veren oikea kiertojärjestys sydämessä?

Veri kulkee ensin oikeasta eteisestä oikeaan kammioon. Sieltä se pumpataan keuhkoihin, palaa vasempaan eteiseen ja siirtyy vasempaan kammioon. Lopulta vasen kammio pumppaa veren kaikkialle elimistöön.

Miten veri kiertää sydämessä ja keuhkoissa?

Sydämen oikea puoli käsittelee vähähappista verta ja ohjaa sen keuhkoihin. Keuhkoissa veri hapettuu ja palaa sydämen vasemmalle puolelle, joka on erikoistunut hapekkaan veren jakeluun.

Jos haluat oppia lisää sydämen hyvinvoinnista, lue lisää aiheesta Mikä on sydänystävällinen ruoka?

Miksi vasen kammio on paksumpi kuin oikea?

Vasemman kammion täytyy pumpata veri suurella paineella koko kehoon, vastustaen painovoimaa. Oikea kammio pumppaa verta vain lähellä oleviin keuhkoihin, joten se tarvitsee huomattavasti vähemmän lihasvoimaa.

Tämä artikkeli tarjoaa yleistä terveystietoa ja on tarkoitettu vain opetustarkoituksiin. Se ei korvaa ammattilaisen antamaa lääketieteellistä neuvontaa. Jos koet rintakipua, hengenahdistusta tai epäilet sydänongelmia, hakeudu välittömästi lääkärin hoitoon.

Lähdemateriaali

  • [1] Ncbi - Usein verenpaine valtimon alussa on noin 120 elohopeamillimetriä, jotta virtaus jaksaa kulkea varpaisiin saakka.
  • [2] Ncbi - Yleensä yksi punasolu voi kuljettaa jopa miljardi happimolekyyliä.