Onko sydänkohtaus sama kuin infarkti?

Sydänkohtaus: Pelottava nimitys, mutta ymmärrämmekö sen täysin?

Sydänkohtaus, tuo salaperäinen ja pelkoa herättävä termi, liittyy kiinteästi sydämemme toimintaan ja sen äkilliseen häiriintymiseen. Monesti kuulemme puhuttavan myös sydäninfarktista. Mutta onko kyseessä kaksi eri asiaa, vai piileekö näiden termien takana sama vaaran paikka? Kuten monet jo tietävätkin, sydänkohtaus ja sydäninfarkti ovat synonyymejä. Ne viittaavat samaan, kriittiseen tapahtumaan sydämessä, jossa aika on kirjaimellisesti elintärkeä.

Kuitenkin, vaikka termit tarkoittavat samaa, syvennymme nyt hieman siihen, mitä sydänkohtauksen/infarktin aikana todella tapahtuu ja miksi nopea reagointi on niin ratkaisevaa.

Sydänkohtauksen anatomia: Miksi verenkierto on niin tärkeää?

Sydän on kehomme moottori, joka pumppaa verta kaikkialle kehoon. Jotta sydän itsekin pysyisi toimintakuntoisena, se tarvitsee jatkuvaa hapen ja ravinteiden saantia. Tämän varmistavat sepelvaltimot, verisuonet, jotka kuljettavat verta suoraan sydänlihakseen.

Sydänkohtaus iskee silloin, kun yksi tai useampi sepelvaltimo tukkeutuu äkillisesti. Yleisin syy tähän tukokseen on verihyytymä, joka muodostuu yleensä ateroskleroosin eli valtimonkovettumataudin vaurioittamaan sepelvaltimoon. Kun verenkierto estyy, sydänlihas ei saa riittävästi happea. Tämä hapenpuute (iskemia) aiheuttaa kipua, joka tunnetaan rintakipuna, ja mikäli tukosta ei nopeasti avata, johtaa sydänlihaksen vaurioitumiseen ja lopulta kuolioon – juuri tähän viittaa termi “infarkti”.

Ensiapua sydänkohtaukseen: Jokainen sekunti merkitsee

Miksi nopea reagointi on niin korostunutta sydänkohtauksen yhteydessä? Koska sydänlihassolut alkavat kuolla hapenpuutteeseen hyvin nopeasti, jo minuuteissa. Mitä pidempään verenkierto on estynyt, sitä suurempi osa sydänlihaksesta vaurioituu. Tämä voi johtaa pysyviin sydänvaurioihin, heikentyneeseen sydämen toimintaan ja jopa kuolemaan.

Mitä tehdä, jos epäilet sydänkohtausta?

• Soita välittömästi hätänumeroon 112. Älä yritä ajaa itseäsi sairaalaan. Ambulanssihenkilökunta voi aloittaa hoidon jo matkalla sairaalaan.
• Ota asento, jossa tunnet olosi mukavimmaksi. Usein puoli-istuva asento helpottaa hengitystä.
• Kerro oireistasi selkeästi.
• Jos sinulla on lääkärin määräämää nitroa, ota se ohjeiden mukaan.

Ennaltaehkäisy on paras lääke:

Vaikka sydänkohtaus on äkillinen tapahtuma, sen juuret ovat usein pitkäaikaisissa elintavoissa. Sydänterveyttä tukevat elintavat ovat paras tapa ehkäistä sydänkohtauksia:

• Terveellinen ruokavalio: Runsaasti kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa ja vähärasvaista proteiinia.
• Säännöllinen liikunta: Pyri liikkumaan vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä viikossa.
• Tupakoinnin lopettaminen: Tupakointi on yksi suurimmista sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä.
• Painonhallinta: Ylipaino lisää sydämen rasitusta.
• Stressin hallinta: Krooninen stressi voi vaikuttaa sydänterveyteen.
• Verenpaineen ja kolesterolin hallinta: Tarkista arvot säännöllisesti ja noudata lääkärin ohjeita tarvittaessa.

Lopuksi:

Vaikka sydänkohtaus on pelottava asia, tietoisuus sen syistä, oireista ja hoidosta voi auttaa meitä reagoimaan nopeammin ja tehokkaammin. Muista, että sydänkohtaus ja sydäninfarkti ovat sama asia. Älä epäröi soittaa apua, jos epäilet itselläsi tai jollakin läheiselläsi sydänkohtausta. Ennaltaehkäisevät elintavat ovat avain sydämen terveyteen ja pidempään, terveempään elämään.