Montako sienilajia on Suomessa?

Montako sienilajia on Suomessa? Lajimäärän selvitys

Kysymys siitä, montako sienilajia on suomessa esiintyy, herättää jatkuvasti suurta kiinnostusta luonnossa liikujien sekä aktiivisten sienestäjien keskuudessa. Lajiston laajuuden ja eri ryhmien ymmärtäminen auttaa välttämään vaarallisia tunnistusvirheitä luonnossa ja suojaa siten omaa terveyttä. Tutustu virallisiin tutkimuksiin ja ajantasaisiin luontoraportteihin luotettavan sekä tarkan tiedon saamiseksi.

Montako sienilajia on Suomessa todellisuudessa?

Suomesta tunnetaan tällä hetkellä noin 8000 sienilajia, mutta luonnossa esiintyvien lajien todellinen lukumäärä voi olla jopa kaksinkertainen. Tämä tarkoittaa sitä, että tuhannet maamme sienilajit odottavat yhä virallista löytäjäänsä ja nimeämistään metsissämme. Mutta on olemassa yksi kiehtova sieniryhmä, jonka lähes kaikki poimijat unohtavat kokonaan - kerron tästä suuren lajimäärän salaisuudesta tarkemmin salaperäisten mikrosienten osiossa alempana.

Sienivaltakunta on valtava. Se yllättää tutkijatkin. Suoraan sanottuna luulin itsekin pitkään, että tuntemani herkkutatit ja kantarellit kattavat suurimman osan metsien sienistä. Ensimmäinen kunnon sienirekeni biologin kanssa kuitenkin muutti kaiken. Silmäni avautuivat näkemään, että maaperä suorastaan kuhisee näkymätöntä elämää. Suurin osa lajeista ei nimittäin koskaan kasvata suurta, mehevyä ja silmäänpistävää lakkia, jollaisen me yleensä miellämme sieneksi.

Suursienet ja ruokasienet - poimijan tärkeimmät suomen sienilajit

Suomessa arvioidaan kasvavan noin 2000 suursienilajia, jotka muodostavat paljain silmin nähtäviä itiöemiä. Näistä lajeista ruokasieniksi sopii kuitenkin vain noin 200 sieni-istukasta, mikä saattaa kuulostaa yllättävän pieneltä osalta kokonaismäärästä. Harrastajalle riittää onneksi vain muutaman kymmenen parhaan lajin tunnistaminen.

Moni sienestäjä kokee alussa suurta epävarmuutta. Se on normaalia. Alkuun pääseminen vaatii vain hieman kärsivällisyyttä - ja hyvän sienikirjan - jotta oppii erottamaan murenevat haperot sitkeistä tateista. Muistan elävästi, miten omat käteni tärisivät, kun yritin ensimmäistä kertaa tunnistaa kangasrouskun maanalaisesta rihmastosta nousevasta itiöemästä. Tunnistaminen on tarkkaa puuhaa.

Myrkkysienet vaativat poimijalta äärimmäistä huolellisuutta

Maassamme kasvaa noin 50 myrkyllistä sienilajia, mikä tekee tarkkuudesta poiminnan yhteydessä elintärkeää. Näistä vaarallisista lajeista vain viisi voi jo pienenä määränä aiheuttaa hengenvaarallisen myrkytyksen. Tämän vuoksi tuntemattomia sieniä ei tule koskaan poimia koriin.

Näkymätön enemmistö eli salaperäiset mikrosienet

Tässä on se kiehtova sieniryhmä, jonka mainitsin aiemmin: mikrosienet muodostavat suurimman osan maamme sienilajeista. Nämä mikroskooppisen pienet sienet - kuten ruosteet, noet ja homeet - elävät silmiltämme piilossa kasvien solukoissa ja maaperässä. Ilman niitä luonnon monimuotoisuus ja ravinteiden kierto kuitenkin pysähtyisi kokonaan.

Tutkimus etenee jatkuvasti. Uusia lajeja löytyy. Jos rehellisiä ollaan, lajitieteen parissa työskentelevät asiantuntijat löytävät vuosittain kymmeniä Suomelle täysin uusia sienilajeja, joista osalla ei ole vielä edes suomenkielistä nimeä. Tämä osoittaa, kuinka puutteellisesti metsäluontomme salaisuudet yhä tunnetaan.

Sieniryhmien vertailu ja lajimäärät Suomessa

Suomen sienilajit voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri pääryhmään niiden koon ja käytettävyyden perusteella.

Mikrosienet ⭐

• Ei poimintamerkitystä, mutta elintärkeitä metsäekosysteemin toiminnalle

• Tuhansia lajeja, muodostavat valtaosan Suomen kokonaislajistosta

• Mikroskooppisen pieniä, näkyvät usein vain vaurioina tai homeena kasveissa

Ruokasienet

• Tärkein kohderyhmä, tarjoavat herkullista ja terveellistä ravintoa ilmaiseksi

• Noin 200 lajia sopii ravinnoksi, joista parhaat ruokasienet kattavat pari tusinaa

• Muodostavat selkeitä ja helposti havaittavia itiöemiä eli lakkeja ja jalkoja

Myrkkysienet

• Vaativat ehdotonta tunnistamista ja varovaisuutta vakavien haittojen välttämiseksi

• Noin 50 lajia, joista viisi on luokiteltu hengenvaarallisen myrkyllisiksi

• Voivat muistuttaa ulkonäöltään hämmentävän paljon hyviä ruokasieniä

Maijan sieniharrastuksen alkutaival: Eksyksistä varmuuteen

Maija, kolmekymppinen toimistotyöntekijä Helsingistä, halusi löytää rentouttavan tavan viettää viikonloppuja ja päätti aloittaa sienestyksen. Hän pelkäsi kuitenkin nopeasti nälkiintyvänsä tai tekevänsä kohtalokkaan virheen, sillä metsän sadat erilaiset ruskeat ja valkoiset lakit näyttivät hänen silmissään täysin samalta.

Ensimmäisellä omalla retkellään Maija keräsi koriinsa suuren määrän sieniä, joita hän luuli herkkutateiksi. Kotona tarkempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että kyseessä oli sappitatti - sieni, joka ei ole myrkyllinen, mutta pilaa karvaalla maullaan koko ruuan. Tämä epäonnistuminen turhautti häntä kovasti.

Maija ei kuitenkaan luovuttanut, vaan päätti keskittyä vain yhteen ryhmään kerrallaan. Hän opetteli tunnistamaan suppilovahveron keltaisen jalan ja suppilomaisen lakin. Läpilyönti tapahtui, kun hän oppi katsomaan lakin alapinnan poimuja pelkkien värien sijaan.

Syksyn päätteeksi Maija raportoi keränneensä talteen useita kiloja puhtaita suppilovahveroita ja oppineensa nauttimaan metsän rauhasta ilman pelkoa. Hän ymmärsi, että hyvään harrastukseen kuuluu alussa erehtyminen ja oppiminen.