Onko Suomi maailman metsäisin maa?

Onko Suomi maailman metsäisin maa? Totuus sijoituksesta

Moni pohtii, onko Suomi maailman metsäisin maa, sillä laajat havumetsät hallitsevat maisemaa. Yleinen käsitys sijoituksesta kaipaa tarkennusta, kun vertaillaan eri maanosien metsäalueita keskenään. Tutustu tarkemmin siihen, miten Suomen metsäisyys todellisuudessa asettuu kansainväliseen mittakaavaan ja miksi mielikuvat poikkeavat tilastoista.

Onko Suomi todella maailman metsäisin maa?

Kysymys Suomen sijoituksesta maailman metsätilastoissa herättää usein hämmennystä, sillä vastaus riippuu täysin siitä, miten asiaa mitataan. Suomi ei ole maailman metsäisin maa, jos tarkastellaan metsän prosentuaalista osuutta maapinta-alasta tai kokonaispinta-alaa, vaikka se pitääkin hallussaan Euroopan kärkisijaa suhteellisessa metsäisyydessä.

Monet meistä ovat kasvaneet siinä uskossa, että kotimaamme metsäisyys hakee vertaistaan koko planeetalla. Muistan itsekin oppineeni koulun maantiedon tunnilla, kuinka elämme poikkeuksellisessa vihreässä lintukodossa. Totuus valkeni minulle vasta vuosia myöhemmin, kun aloin tutkia kansainvälisiä ympäristötilastoja työssäni - se oli melkoinen herätys ja oppitunti siitä, miten globaali mittakaava muuttaa asioita.

Suomen metsäpinta-ala ja sijoitus Euroopassa

Euroopan mittakaavassa Suomi on kiistaton ykkönen, sillä noin 75 prosenttia maamme maapinta-alasta on metsää. Jos mukaan lasketaan myös vähäpuustoiset kitumaat ja joutomaat, nousee tämä osuus peräti 86 prosenttiin Suomen kokonaispinta-alasta.

Kansainvälisten elintarvike- ja maatalousjärjestöjen virallisten määritelmien mukaan Suomen varsinainen metsäpinta-ala on noin 22,5 miljoonaa hehtaaria. Tämä valtava vihreä vyöhyke tarkoittaa sitä, että jokaista suomalaista kohden on reilusti yli 4 hehtaaria metsää. Se on luku, jota keskieurooppalaisen on lähes mahdotonta käsittää ilman, että hän itse astuu sisään suomalaiseen korpimetsään ja kokee sen laajuuden.

Mitkä valtiot ohittavat Suomen globaalissa vertailussa?

Kun siirrymme Euroopasta globaalille tasolle, tilanne muuttuu täysin, ja Suomi putoaa kärkisijoilta trooppisten ja pienten saarivaltioiden tieltä. Maailmanlaajuisissa tilastoissa mitaleille nousevat maat, joiden maapinta-alasta lähes kaikki on tiheää sademetsää.

Maailman suhteellisesti metsäisin valtio on Etelä-Amerikassa sijaitseva Suriname, jonka pinta-alasta noin 93–94 prosenttia on koskematonta sademetsää. Seuraavina tilastoissa tulevat Mikronesia noin 92 prosentin ja Gabon hieman yli 91 prosentin metsäpeitteellään. Nämä luvut osoittavat, että vaikka Suomen 75 prosentin lukema on huikea, se jää selvästi jälkeen päiväntasaajan vihreistä jäteistä.

Yksi keskeinen tekijä jää kuitenkin useimmilta tilastojen lukijoilta huomaamatta, ja se liittyy siihen, miten metsä ylipäätään määritellään.

Metsän määritelmän merkitys tilastoissa

Tilastojen vertailukelpoisuus ontuu usein siksi, että eri organisaatiot laskevat metsäksi hyvinkin erilaisia alueita. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö käyttää tiukkaa määritelmää, jossa puuston latvuspeittävyyden on oltava yli 10 prosenttia ja puiden saavutettava vähintään 5 metrin korkeus.

Tämä luo Suomelle haasteen. Suomen pohjoisimmilla alueilla ja laajoilla suomailla kasvaa miljoonia hehtaareja kitumaata, jossa puut ovat lyhyitä ja kasvavat hitaasti. Kotimaisissa inventoinneissa ne ovat arvokasta metsäluontoa, mutta kansainvälisissä vertailuissa ne usein pyyhkäistään pois tilastoista, mikä pudottaa Suomen virallista sijoitusta.

Aluksi olin itsekin sitä mieltä, että kansainvälinen järjestelmä syrjii pohjoisia maita. Pohjoisessa vaeltaneena tiedän, että kitukasvuinenkin tunturikoivikko tuntuu ja näyttää metsältä, kun sitä ympäröi pelkkä erämaa. Myöhemmin kuitenkin ymmärsin, että globaalin standardin on pakko olla sama, jotta emme vertailisi omenoita ja trooppisia appelsiineja keskenään.

Suomen metsäisyys verrattuna maailman kärkimaihin

Suriname

• Noin 93-94 prosenttia maapinta-alasta

• Maailman suhteellisesti metsäisin valtio

• Trooppinen sademetsä, josta valtaosa on täysin primääristä aarniometsää

Mikronesia

• Noin 92 prosenttia maapinta-alasta

• Maailman toiseksi metsäisin valtio pinta-alaan suhteutettuna

• Trooppinen saaristometsä ja saarten sisäosien sademetsät

Suomi

• Noin 75 prosenttia maapinta-alasta

• Euroopan unionin metsäisin maa, maailmanlaajuisessa vertailussa kymmenen kärjen tuntumassa

• Boraalinen havumetsävyöhyke (pääosin mäntyä ja kuusta)

Metsänomistaja Heikin kamppailu: Tilastot vs. käytännön todellisuus

Heikki, 62-vuotias eläköitynyt opettaja Kajaanista, peri 45 hehtaaria metsämaata ja halusi pitää alueen mahdollisimman luonnontilaisena. Hän oli ylpeä siitä, että Suomi luokitellaan laajasti Euroopan metsäisimmäksi maaksi.

Ensimmäinen haaste iski, kun Heikki haki virallista luokitusta suomailla sijaitseville alueilleen. Kansainvälisten kriteerien mukaan lähes kolmasosa hänen maistaan tulkittiin kitumaaksi puiden hitaan kasvun vuoksi.

Tämä herätti Heikissä aluksi suurta turhautumista, sillä hän koki byrokratian vähättelevän hänen maitaan. Hän päätti kuitenkin kutsua paikallisen metsäasiantuntijan paikan päälle arvioimaan tilanteen tarkemmin.

Lopulta Heikki ymmärsi, että vaikka 15 hehtaaria ei täyttänyt teollisen puuntuotannon kriteerejä, se oli elonkirjon kannalta arvokkainta aluetta. Tämä oivallus auttoi häntä säästämään nuoret kasvatusmetsät ja suojelemaan kitumaat kokonaan.