Mihin kieliryhmään Suomi kuuluu?

Mihin kieliryhmään suomi kuuluu: Uralilaiset kielet

Suomen kieli on historiallisesti kiehtova kokonaisuus, jonka alkuperä herättää usein kysymyksiä. Moni saattaa yllättyä, ettei mihin kieliryhmään suomi kuuluu -kysymys johda indoeurooppalaisten kielten pariin. Kielen perusrakenteen ja historian ymmärtäminen auttaa hahmottamaan suomen ainutlaatuista asemaa maailman kielten joukossa. Kannattaa perehtyä kieliperheen taustoihin tarkemmin.

Mihin kieliryhmään suomi kuuluu?

Suomen kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan ja sen sisällä tarkemmin suomalais-ugrilaiset kielet kieliryhmään. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että suomi ei ole sukua naapurikielilleen ruotsille tai venäjälle, vaan sen lähimpiä sukukieliä ovat viro ja karjala.

Moni luulee suomen olevan täysin eristyksissä oleva kieli, jota kukaan muu maailmassa ei voi ymmärtää. Mutta on yksi yllättävä piirre, joka yhdistää suomen kieltä ja eräitä kaukaisempia kieliä - kerron tästä tarkemmin myöhemmin etäsukukieliä käsittelevässä osiossa.

Ollaanpa rehellisiä. Kouluaikoina minusta tuntui täysin käsittämättömältä, että suomi ja unkari kuuluisivat samaan kieliperheeseen. Niillä ei päällepäin tunnu olevan mitään yhteistä. Sitten ymmärsin kielten historiallisen kehityksen pituuden. Uralilaisilla kielillä on vain noin 25 miljoonaa puhujaa maailmanlaajuisesti.^[1] Vaikka puhujia on vähän, kielten kirjo on laaja ja ulottuu Pohjois-Euroopasta kauas Siperiaan.

Onko suomi indoeurooppalainen kieli?

Ei ole. Yleensä ihmiset olettavat, että maantieteellinen läheisyys tarkoittaa automaattisesti kielisukulaisuutta. Näin ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa.

Suomi on lainannut satoja sanoja ruotsista ja venäjästä, mutta kielen perusrakenne ja vanhin sanasto ovat täysin eri puusta veistettyjä. Lainaaminen ei tee kielistä sukulaisia - aivan kuten naapurin auton lainaaminen ei tee teistä biologisia sukulaisia. Indoeurooppalaisia kieliä puhuu noin 46 % maailman väestöstä.^[2] Euroopan valtakielistä muun muassa englanti, espanja, ruotsi ja venäjä kuuluvat tähän ryhmään.

Harvoin näkee kieltä, joka on ottanut naapureiltaan niin paljon vaikutteita, mutta säilyttänyt silti alkuperäisen ytimensä yhtä vahvana kuin suomi.

Uralilaiset kielet ja suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaiset kielet ovat uralilaisen kielikunnan suurin alaryhmä (vaikka tämä jako onkin hieman yksinkertaistettu, kuten nykyiset kielitieteilijät usein muistuttavat). Tämä ryhmä jaetaan edelleen pienempiin oksiin, jotka kertovat, kuinka läheistä sukua kielet ovat toisilleen.

Mitkä ovat suomen lähisukukielet?

Mitkä ovat suomen lähisukukielet? Niitä kutsutaan itämerensuomalaisiksi kieliksi. Näihin kuuluvat muun muassa viro, karjala, vepsä, vatja ja liivi. Suomi ja viro jakavat noin 50 % alkuperäisestä sanastostaan arviointitavasta riippuen.^[3]

Tämä yllättää monet. Kun suomalainen kuuntelee viroa, monet sanat kuulostavat tutuilta, mutta tarkoittavat usein jotain aivan muuta. Tämä niin sanottujen valeystävien ilmiö tekee viron oppimisesta suomalaiselle samanaikaisesti sekä helppoa että erittäin hämmentävää.

Etäsukukielet ja yllättävä yhteys

Tässä on se aiemmin mainitsemani yllättävä piirre: vaikka suomi ja unkari ovat etäsukukieliä ja kuulostavat nykyään täysin erilaisilta, niiden kieliopissa piilee täysin sama peruslogiikka. Etäsukukieliä ovat unkarin lisäksi muun muassa saamelaiskielet sekä kaukaiset samojedikielet.

Molemmat kielet - siis suomi ja unkari - käyttävät runsasta sijamuotojen järjestelmää prepositioiden sijaan. Sanoja taivutetaan päätteillä. Ne eivät siis jaa ymmärrettäviä arkipäivän sanoja, vaan tavan hahmottaa maailmaa rakenteellisesti. Tämän oivaltaminen auttoi minua vihdoin ymmärtämään, miksi nämä kielet todella kuuluvat samaan perheeseen.

Kielikuntien peruserot: Uralilainen vs. Indoeurooppalainen

Uralilainen kielikunta (esim. suomi, viro, unkari)

• Ei kieliopillista sukupuolta (esim. 'hän' tarkoittaa sekä miestä että naista)
• Ei käytä epämääräisiä tai määräisiä artikkeleita
• Käyttää runsasta sijamuotojärjestelmää ja päätteitä sanojen perässä (esim. 'talossa', 'autoon')
• Yhteinen uralilainen kantakieli, josta nykyiset sanat ovat aikojen saatossa muotoutuneet

Indoeurooppalainen kielikunta (esim. ruotsi, englanti)

• Usein kieliopillinen sukupuoli (maskuliini, feminiini, neutri) sanoilla
• Käyttää yleisesti artikkeleita (esim. 'a', 'the', 'en', 'ett')
• Käyttää tyypillisesti erillisiä prepositioita (esim. 'in the house', 'i bilen')
• Yhteinen indoeurooppalainen kantakieli, joka näkyy monissa perussanoissa laajalti Euroopassa

Kielen oppimisen haasteet: Miten Anders oivalsi suomen logiikan

Anders, 35-vuotias ohjelmistosuunnittelija Tukholmasta, muutti Helsinkiin töihin ja päätti oppia suomea kuudessa kuukaudessa. Hän oletti suomen oppimisen olevan melko samanlaista kuin saksan tai ranskan oppiminen, joita hän oli lukenut lukiossa.

Ensimmäinen yritys epäonnistui surkeasti. Hän yritti soveltaa ruotsin prepositioita suomeen ja turhautui täysin, kun sanat muuttuivat jatkuvasti tunnistamattomiksi päätteiden myötä. Hän ei löytänyt kieltä mistään oppikirjan logiikasta ja harkitsi jo luovuttamista toisen kuukauden jälkeen.

Kolmantena kuukautena hän oivalsi jotain ratkaisevaa. Suomi ei toimi samalla logiikalla kuin indoeurooppalaiset kielet. Hän lopetti sanojen yksittäisen kääntämisen mielessään ja alkoi hahmottaa suomen sijamuotojen ja päätteiden logiikkaa rakennuspalikoina - melkein kuin koodauksena, jossa pääte lisätään perusmuotoon.

Puolen vuoden kohdalla hän pystyi käymään yksinkertaisia lounaspöytäkeskusteluja kollegoidensa kanssa. Ei täydellisesti, mutta ymmärrettävästi. Hän oppi kantapään kautta, että suomen kieli ei ole mahdoton - se on vain pohjimmiltaan erilainen kuin mihin hän oli tottunut.