Mikä silmäkoko siialle?

mikä silmäkoko siialle? Alueelliset säännöt ratkaisevat

Kalastajan pohtiessa mikä silmäkoko siialle on oikea, vääränlaisen pyydyksen käyttö johtaa herkästi virallisten kalastusmääräysten rikkomiseen sekä tästä johtuviin seuraamuksiin. Oikeanlaisen verkon valinta varmistaa täysin laillisen pyynnin ja suojelee vesistöjen kalakantoja liialliselta rasitukselta. Alueellisten vaatimusten huolellinen selvittäminen ennen vesille lähtöä takaa onnistuneen kalastuskokemuksen ja estää ikävät yllätykset.

Miten valita oikea silmäkoko siiaverkolle?

Sopiva silmäkoko siiaverkolle riippuu täysin siitä, mitä siikalajia tavoittelet ja millä vesialueella kalastat. Oikean solmuvälin valinta voi aluksi tuntua monimutkaiselta, sillä Suomen siikakannat vaihtelevat pienistä karisiioista suuriin vaellussiikoihin. Yleisohjeena voidaan kuitenkin pitää, että pienemmille siioille käytetään 30-45 millimetrin verkkoja, kun taas kookkaammille vaellussiikoille tarvitaan 50-60 millimetrin solmuväli.

Muistan elävästi oman ensimmäisen siikaverkkokokeiluni kirkkaalla järvellä. Ostin intoa täynnä halvat ja paksulankaiset yleisverkot, jotka heitin veteen parhaalle kutupaikalle. Lopputulos? Verkot pysyivät tyhjinä päivästä toiseen, vaikka tiesin alueella olevan kalaa. Siika on poikkeuksellisen varovainen ja herkkäsilmäinen kala. Se väistää paksun langan helposti. Oikean solmuvälin lisäksi langan ohuus onkin saaliin kannalta täysin kriittinen tekijä.

Siikaryhmät ja suositellut solmuvälit millimetreissä

Eri siikamuodot kasvavat eri tahtia, mikä määrittää suoraan tarvittavat siikaverkko millimetrit. Alta löydät suositukset yleisimmille siikakannoille:

Karisiika ja järvien pikkusiika: Sopiva siikaverkon solmuväli on yleensä 30-40 millimetriä. Hidaskasvuiset kannat vaativat tiheämpää verkkoa. Planktonsiika: Sisävesien istutuksissa käytettävälle planktonsiialle sopivin silmäkoko on tyypillisesti 40-55 millimetriä. Jos kanta on tiheä ja hidaskasvuinen, kalastusta on syytä tehostaa jo 40-45 millimetrin verkoilla. Vaellussiika ja suuret järvisiika-muodot: Merialueen vaellussiian ja suurten sisävesien siikojen pyynnissä käytetään 50-60 millimetrin solmuväliä. Kudulle nousevia vaellussiikoja tavoitellaan usein vieläkin harvemmilla verkoilla.

Mutta tässä piilee yksi vaara, johon moni harrastaja törmää, ja josta kerron tarkemmin lakisääteisiä rajoituksia käsittelevässä osiossa alempana.

Lakisääteiset rajoitukset merellä ja sisävesillä

Siian verkkokalastus silmäkoko ei ole pelkkä suosituskysymys, vaan sitä säädellään lailla siikakantojen suojelemiseksi. Merialueilla yleisesti sovellettava vähimmäissolmuväli siian verkkokalastuksessa on asetettu 45 millimetriin. Tämä säädös pyrkii erityisesti säästämään keskenkasvuisia vaellussiikoja, jotta ne ehtisivät kutea vähintään kerran elämänsä aikana.

Laki tekee kuitenkin poikkeuksia tietyillä alueilla. Esimerkiksi Perämeren ja Merenkurkun alueilla sallitaan paikoin tiheämpien, jopa 35-40 millimetrin verkkojen käyttö karisiian pyynnissä, sillä kyseinen siikamuoto jää luonnostaan pienikokoiseksi. Sisävesillä puolestaan kalatalousalueet ja osakaskunnat saattavat asettaa omia vähimmäismittojaan ja solmuvälimääräyksiään esimerkiksi kuha- ja taimenkantojen suojelemiseksi. Siksi on aina välttämätöntä tarkistaa oman kalastusalueen ajantasaiset säännöt ennen pyydysten laskemista.

Langan paksuus ja verkon ominaisuudet kirkkaissa vesissä

Minkä kokoinen verkko siialle sitten valitaankaan, langan paksuus ratkaisee usein sen, tuleeko kala verkolle asti vai kääntyykö se pois. Tyypillinen ja suositeltu siikaverkon langan paksuus pikkusiialle on 0,12-0,15 millimetriä. Erityisen kirkkaissa vesissä and päiväpyynnissä 0,12 millimetrin siima antaa parhaan mahdollisen saaliin, koska ohut lanka on vedessä lähes näkymätön.

Tässä on kuitenkin onnistuttava tasapainoilemaan. Ohut lanka nimittäin katkeaa helposti, jos verkkoon ui suurempi hauki tai kuha. Itse opin tämän kantapään kautta, kun löysin verkkoni kerran täysin riekaleina - suuri hauki oli tehnyt selvää jälkeä herkästä siialiinasta. Jos tiedät kalastavasi vesillä, joissa liikkuu paljon haukia, kannattaa suosiolla valita hieman vahvempi 0,17-0,20 millimetrin lanka. Verkon pauloituksen on myös oltava herkkää, eli alapaulan painon tulee olla juuri riittävä pitämään verkko pohjassa ilman, että liina kiristyy liian tiukaksi.

Siikaverkkojen valintaopas eri olosuhteisiin

Siian verkkokalastuksessa verkon ominaisuudet kannattaa sovittaa kohdekalan ja pyyntipaikan mukaan. Alla on vertailu yleisimmistä vaihtoehdoista.

Tiheä siikaverkko (30-38 mm)

1. Järvien pikkusiika, tuppisiika ja merialueen karisiika
2. Rajoitettu merellä, vaatii usein alueellisen poikkeusluvan karisiian pyyntiin
3. Erittäin ohut monofiili, tyypillisesti 0,12-0,15 mm

Keskitiheä siikaverkko (40-45 mm) ⭐

1. Planktonsiika, keskikokoinen vaellussiika ja hidaskasvuiset järvikannat
2. Sallittu useimmilla merialueilla, joissa vähimmäissolmuväli on 45 mm
3. Yleiskäyttöön 0,15 mm, haukivesille 0,17 mm

Harva siikaverkko (50-60 mm)

1. Suurikokoinen vaellussiika, kookas planktonsiika ja järvisiika
2. Sallittu lähes kaikkialla, erinomainen valikoiva verkko suurille yksilöille
3. Vahvempi monofiili, 0,17-0,20 mm isompien kalojen painon vuoksi

Matin siikaverkkokokeilu: Epätoivosta onnistumiseen

Matti, vapaa-ajan kalastaja Tampereelta, halusi kokeilla siian syyskalastusta verkoilla kirkasvetisellä järvellä. Hän aloitti ostamalla tavalliset 45 millimetrin yleisverkot, joiden langan paksuus oli 0,20 millimetriä, mutta ei saanut lainkaan saalista kahteen viikkoon.

Ensimmäinen yritys epäonnistui, sillä paksut ja jäykät siimat näkyivät kirkkaassa syysvedessä liian selvästi. Siika väisti verkot helposti, ja Matti oli jo jättämässä harrastuksen sikseen turhautuneena.

Matti tajusi keskustelujen jälkeen tehneensä virheen lankapaksuudessa. Hän vaihtoi pyydykset erikoisohueen 0,12 millimetrin siikaverkkoon ja laski ne hämärän tultua matalikon reunaan.

Muutoksen jälkeen saalis parani välittömästi. Seuraavana aamuna verkossa oli viisi kookasta planktonsiikaa, ja Matti oppi, että ohuella langalla ja oikealla sijoituksella on ratkaiseva merkitys siianpyynnissä.