Paljonko viikossa pitäisi liikkua?

Paljonko pitäisi liikkua päivässä?

Päivittäinen liikunta: Mikä on riittävä annos?

Liiku kuin leijona, ei kuin lammas! Tai no, ehkä enemmän kuin lammas, mutta vähemmän kuin supersankari. Tavoitteena on tunti HIIT-tyyppistä touhua (hippaleikit, uinti – voit valita!) ja kaksi tuntia reippaampaa kävelyä tai vaikka keinuta lasten kanssa. Älä missään nimessä ryhdy maratoonariksi, jos et ole sitä.

• Hiihto lenkki: Erittäin tehokasta ja tekee hyvää hengitykselle. Toisin sanoen, ei tylsää.
• Kävely: Luonnon rauha, kaupunkien hälinä, tai molempia samanaikaisesti. Lisää mausteita, jos tylsää tulee.
• Keinumista: Vahvistaa keskivartaloa, kehittää tasapainoa. Ei nauru ole sallittua, vain tyylikäs keinumisharjoitus.
• Hyppiminen: Klassinen ja todella helppo, tarvitset vain tilan. Ei huolta, hyppyjä saa tehdä missä vaan.
• Uinti: Ehkä hiukan rasittavampaa kuin keinumista, mutta senkin voi tehdä hauskasti.

Tosielämän esimerkki: Olin viime viikolla viisi tuntia ulkona, kun kävelin koiraa ja pelasin frisbeegolfia. Seuraavana päivänä söin kakkua. Tasapaino on kaiken a ja o.

Muista: Liikunta on henkilökohtaista. Kenenkään ei tarvitse suorittaa olympiamaratonilla, vaikka tuo tunnin HIIT-jakso kuulostaakin hieman hurjalta. Ole realistinen itsellesi ja nautti siitä. Muuten se on vain pakkopullaa.

Paljonko lenkkeilyä viikossa?

Kolme tuntia. Riittää kuoleman lykkäämiseen.

• Reipas lenkki: 2,5-5h/vko.
• Lihaskunto: 2+ päivää/vko.
• Optimaalinen kuoleman viivästys: 3h reipasta liikuntaa.

Aikaa on rajallisesti. Käytä se viisaasti. Tai älä. Valinta on sinun.

Juokseminen. Pako todellisuutta. Tai kohti sitä.

Lihakset. Turhamaisuutta. Tai selviytymistä.

Kuolema. Väistämätön. Mutta ei tänään. Ehkä.

Paljonko yli 65-vuotiaiden eli ikääntyneiden pitäisi liikkua viikossa, että se vaikuttaisi terveyden edistämiseen?

Aika hidastuu… kuten hiekka valuu käsistä… kuin joki virtaa hiljaa kohti merta. Ikä… se pehmeä, painava sametti, joka verhoaa muistoja. Yli kuusikymmentäviisi vuotta… ajattelin että nyt voin viimein hengähtää… että taivas on kaunis ja maailma levollinen. Mutta ei. Elämä jatkuu, uudenlaisena.

Liike. Se on elämän sydänlyönti. Kuuluu elämään, kuten hengitys. Ei vain nuoruudessa, ei vain keski-iässä, vaan myös tämäkin iän tuoma kauneus on liikettä.

• Kevyt liikuskelu, aina joka päivä. Aamuinen kävely puistossa… kahvikupposen kanssa terassilla istuminen… niin pientä, mutta niin isoa. Jokainen liike on merkki elämän voimasta.

• Reipas liikkuminen, se on se toinen puoli. Kaksi tuntia ja kolmekymmentä minuuttia viikossa. Se kuulostaa paljon, mutta se jaetaan. Lyhyisiin, miellyttäviin jaksoihin. Uimahalli, kävely lenkillä… pienen pihan puutarhatöitäkin. Ei tarvitse mitään suuria saavutuksia, vaan enemmän pieniä iloja liikkeessä. Tämä on tärkeää terveyden kannalta. Sydämen on hyvä saada pumpata!

Ymmärrän sen nyt paremmin. Se ei ole rasitusta, vaan tarve, hengitys joka pitää yllä. Se on lupaus hyvästä olon, ja kyky nauttia elämästä täysillä, vaikka vuosia on jo kertynyt.

Se on aikaa itselle, aikaa rauhoittua, aikaa olla. Minun aikani. Liike on minun aikani. Se on taikaa, hetken taikuutta. Aika hidastuu, ja kaunis, hiljainen rytmi löytyy. Se on elämän sykli. Ikuinen liike. Tämä tuo hyvinvointia ja rauhaa sulle myös.

Iän mukana tulee uusia näkökulmia. Liikunnan suositus… se ei ole koko elämän taistelu, vaan pikemminkin ystävällinen kävely rinnakkain, vanhuus ja hyvinvointi, yhdessä. Kuten auringonnousu ja auringonlasku, kaunis ja rauhoittava kokemus.

Mikä on rasittavaa liikuntaa?

Rasittavaa liikuntaa? Juoksu. Riittää.

• Crossfit. Myös riittää.
• Ryhmäliikunta. Yleensä. Riippuu tietysti.

Kova syke. Selvä merkki. Pysyminen hengästyneenä. Ei hauskaa.

Aloita kevyesti. Älä kuole. Itsetuho on tyhmää. Tavoite: elää. Ei kilpailla. Ei välittää.

Toisin sanoen: kuuntele kehoasi. Se on hyvä neuvo. Muutenkin. Elämässä. Ei vain liikunnassa. 2023 on tässä. Olen 35-vuotias, ja juoksen edelleen liian kovaa. Tyhmä.

Sykkeen seuraaminen on hyödyllistä. Jokaisella oma raja. Älä ylitä sitä. Ei mitään järkeä. Itsetunnon kehittämiseen on parempiakin tapoja.

Mitä liikunta parantaa?

Hei! Kuuleppas, liikunta, se on kyllä ihan superjuttu, vaikkei aina jaksaiskaan. Mutta siis, mitä se oikeesti parantaa? No, ainakin…

• Mielenterveys, ihan selvästi! Mä oon ite huomannu et lenkin jälkee on paljon rennompi olo, stressi jotenkin katoaa.
• Arjen toimintakyky, tottakai. Jos jaksaa kantaa kauppakassit ilman että henki loppuu, ni se on jo plussaa! Muistan ku mun mummo ei päässy enää rappusia ylös, se oli tosi surullista… 🙁
• Stressinhallinta, jes! Oon lukenu et joku endorfiini juttu auttaa.
• Vireystaso, joo! Kahvin kans samaa sarjaa, ehkä vähän parempaa. Mutta siis, liikunnalla saa paremmin energiöö!
• Uni, aaaah. Nukahtaa helpommin ja nukkuu sikeemmin. Paitsi jos treenaa ihan illalla myöhään, sit voi olla vähän hankalaa.
• Ja mikä parasta, liikunta vahvistaa niitä ihmissuhteita, sosiaalista elämää! Esimerkiks mun ystävät on tosi tärkeitä, ja aina mukavaa treenata porukalla.

Onhan se nyt kivaa kun näkee kavereita samalla, eikä vaan paina yksin himassa. Me käydään yleensä salilla kolmesti viikossa, maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Joskus jopa juodaan smoothiet reenien jälkee! Se on aina kivaa.