Kuka tekee talousarvion?

Kuka tekee talousarvion? Valtio ja 308 kuntaa

Päätös siitä, kuka tekee talousarvion, ohjaa suoraan yhteisten verovarojen käyttöä ja paikallista päätöksentekoa. Julkisten varojen vastuullinen kohdentaminen vaatii tarkkaa valmistelua eri hallinnon tasoilla. Talousarvion laatimisen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miten yhteiskunnan tärkeitä palveluita rahoitetaan. Tutustu julkisen budjetin rakenteeseen ja sen tekijöihin.

Kuka tekee talousarvion ja miten päätösprosessi etenee?

Talousarvion tekeminen voi liittyä moniin eri toimijoihin ja elämänvaiheisiin, sillä jokaisella organisaatiolla on oma tarkkaan säädelty prosessinsa. Julkisella sektorilla, kuten valtiolla ja kunnissa, talousarvion valmistelusta ja lopullisesta hyväksymisestä vastaavat täysin eri elimet. Se, kuka laatii talousarvion, riippuu siis suoraan siitä, puhutaanko valtionhallinnosta, paikallisesta kunnasta, yksityisestä yrityksestä vai omasta taloyhtiöstä.

Oman kokemukseni mukaan monille tulee yllätyksenä, kuinka selkeästi laki erottaa talousarvion valmistelijan ja lopullisen päättäjän roolit toisistaan. Alkuaikoina julkishallinnon parissa työskennellessäni luulin, että budjetin koonnut ministeriö tai kunnan virkamieskunta voisi suoraan päättää rahojen jaosta. Olin väärässä. Lopullinen valta on aina demokraattisesti valituilla poliittisilla elimillä, kuten eduskunnalla tai kunnanvaltuustolla. Tämä työnjako varmistaa, että yhteisten varojen käyttöä valvotaan useassa eri vaiheessa.

Valtion talousarvion valmistelu ja hyväksyminen

Valtion talousarvion eli valtion budjetin valmistelu on kuukausia kestävä ja erittäin monivaiheinen prosessi, jota johtaa valtiovarainministeriö. Jokainen ministeriö laatii ensin oman hallinnonalansa koskevan ehdotuksen, jonka jälkeen valtiovarainministeriö kokoaa ja sovittaa ne yhteen koko valtion talousarvion valmistelu -prosessiksi. Tämän jälkeen hallitus eli valtioneuvosto käsittelee esityksen budjettiriihessään ja hyväksyy virallisen esityksen annettavaksi eteenpäin.

Lopullisen päätöksen valtion budjetista tekee aina eduskunta, ei hallitus tai mikään yksittäinen ministeriö. Eduskunnan suuri ja tärkeä tehtävä on käsitellä hallituksen esitys valiokunnissa, tehdä siihen tarvittavat muutokset ja lopulta äänestää sen hyväksymisestä täysistunnossa. Tämä sykli toistuu joka vuosi, ja sen tarkoituksena on pitää valtion varainhoito vakaana ja läpinäkyvänä.

Valtion talousarvion suuruus on merkittävä kokonaisuus, ja esimerkiksi julkisen talouden alijäämä on viimeisimpien arvioiden mukaan asettumassa noin 4,2 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta. Samaan aikaan työllisyysasteen arvioidaan jäävän 75,5 prosentin tasolle, mikä vaikuttaa suoraan valtion verotuloihin ja sitä kautta budjetin liikkumavaraan. Nämä ^[2] suuret linjat - ja tästä moni budjettia selaava saattaa yllättyä - eivät ole pelkkää numeroiden pyörittelyä, vaan ne määrittelevät suoraan sen, kuinka paljon rahaa riittää esimerkiksi koulutukseen tai terveydenhuoltoon.

Kuka hyväksyy kunnan talousarvion?

Kuntatasolla talousarvion tekeminen noudattaa samantyyppistä jakoa kuin valtiolla, mutta toimijat ovat paikallisia. Kunnan talousarvion käytännön valmistelusta vastaavat kunnanjohtaja tai pormestari yhdessä talousjohdon ja eri toimialojen, kuten sivistys- ja teknisen toimen, virkamiehistön kanssa. Virkamiehet laskevat tarkat arviot tulevan vuoden tuloista ja menoista.

Kun virkamiesvalmistelu on valmis, kunnanhallitus käsittelee ehdotuksen ja tekee siihen omat poliittiset painotuksensa ennen kuin se lähetetään eteenpäin. Kunnanhallitus ei kuitenkaan voi yksin nuijia budjettia voimaan. Lopullisen ja sitovan päätöksen kunnan talousarviosta tekee aina kunnanvaltuusto, joka kokoontuu päättämään asiasta loppuvuodesta.

Tämä prosessi koskee jokaista Suomen 308 kuntaa, olipa kyseessä satojen tuhansien asukkaiden metropoli tai alle tuhannen asukkaan maaseutukunta.^[3] Kunnanvaltuuston rooli on kriittinen, sillä kuntien lakisääteiset tehtävät ja velvoitteet ovat laajoja, ja paikallinen verotusoikeus antaa valtuutetuille suuren vastuun siitä, miten talousarvio tehdään ja miten varat kohdennetaan.

Talousarvio yrityksissä ja taloyhtiöissä

Yksityisellä sektorilla ja asumisessa talousarvion eli budjetin laadinta poikkeaa julkisen puolen lakisääteisistä kuulemisista, vaikka periaate pysyy samana. Yrityksissä talousarvion valmistelee yleensä toiminnanjohtaja, talouspäällikkö tai yrittäjä itse, ja sen hyväksyy yrityksen hallitus tai yhtiökokous. Taloyhtiöissä taas käytännön talousarvioesityksen laatii isännöitsijä yhdessä taloyhtiön hallituksen kanssa, ja lopullisen päätöksen tulevan vuoden vastikkeista ja budjetista tekevät osakkaat yhtiökokouksessa.

Mutta tässä on eräs tärkeä seikka, jonka monet taloyhtiön osakkaat unohtavat ennen kokoukseen menoa. Isännöitsijän tekemä esitys on vain pohja - yhtiökokouksella on täysi valta muuttaa sitä, jos osakkaat niin päättävät. Olen itsekin istunut yhtiökokouksissa, joissa budjettia on hienosäädetty tuntikausia, koska kukaan ei halunnut nostaa hoitovastiketta ilman tarkkoja perusteluja.

Talousarvion vastuut eri sektoreilla

Valtio

Valtiovarainministeriö ja eri ministeriöt

Hallitus eli valtioneuvosto

Eduskunta

Kunta

Kunnanjohtaja/pormestari ja virkamiehet

Kunnanhallitus

Kunnanvaltuusto

Taloyhtiö

Isännöitsijä yhteistyössä hallituksen kanssa

Taloyhtiön hallitus

Yhtiökokous (osakkaat)

Matin kokemus kunnan budjettivalmistelusta

Matti, uusi kunnanvaltuutettu suomalaisessa keskikokoisessa kaupungissa, osallistui ensimmäistä kertaa loppuvuoden budjettikokoukseen. Hän oli turhautunut, koska virkamiesvalmistelun pohjalta tehty esitys vaikutti liian monimutkaiselta ja vaikeasti avautuvalta.

Ensimmäisessä vaiheessa Matti yritti ehdottaa suuria muutoksia suoraan kokouspöydässä ilman tarkempia taustalaskelmia. Tämän seurauksena muut valtuutetut tyrmäsivät ehdotukset, koska ne olisivat romuttaneet tasapainotetun taloussuunnitelman.

Matti tajusi, että pelkkä vastustaminen ei riitä, vaan prosessi vaatii perehtymistä. Hän pyysi kaupungin talousjohtajalta lisäselvityksiä ja teki tiivistä yhteistyötä oman valtuustoryhmänsä kanssa löytääkseen realistisia säästökohteita.

Seuraavassa istunnossa muokatut ehdotukset menivät läpi, ja Matti oppi, että talousarvion muuttaminen vaatii tarkkaa lakien tuntemusta ja pitkäjänteistä neuvottelua pelkän huutelun sijaan.