Mikä valitsee kunnanjohtajan?

Mikä valitsee kunnanjohtajan? Valtuuston rooli

Paikallinen kunnanvaltuusto valitsee kunnanjohtajan johtamaan kunnan hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Tämä ylimmän päätöksentekoelimen vastuulla oleva tehtävä vaikuttaa suoraan koko kunnan tulevaisuuteen ja kehitykseen. Valintaprosessin ja säännösten tunteminen auttaa hahmottamaan sen, mikä valitsee kunnanjohtajan ja miten kunnallisen päätöksenteon rakenteet toimivat.

Mikä valitsee kunnanjohtajan suomalaisessa kunnassa?

Kunnan johtamisjärjestelmä ja valintaprosessi riippuvat aina kunnan hallintosäännöstä, joten yksittäisen päätöksen taustalla voi olla useita hallinnollisia vaiheita. Suomessa kysymykseen siitä, kuka valitsee kunnanjohtajan, vastaus on aina kunnanvaltuusto. Kunnanjohtaja voidaan valita joko toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen tai määräajaksi, ja hänen kanssaan on aina laadittava kirjallinen johtajasopimus.

Suomessa on nykyisin hieman yli 300 kuntaa, ja valtaosassa niistä ylintä operatiivista valtaa käyttää juuri valtuuston nimittämä viranhaltija. Tilanne herättää usein hämmennystä kuntavaalien alla. Moni luulee äänestävänsä suoraan kunnan johtajaa. Väärin. Kuntalaiset valitsevat vaaleissa valtuutetut, ja vasta tämä demokraattisesti valittu valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa valitessaan kunnanjohtajan suljetulla lippuäänestyksellä tai yksimielisellä päätöksellä.

Miten kunnanjohtajan valintaprosessi etenee käytännössä?

Kunnanjohtajan valinta on tarkasti laissa säädelty ja monivaiheinen rekrytointiprosessi, jonka valmistelee kunnanhallitus. Prosessi alkaa viran julkisella haulla, etenee hakijoiden haastatteluihin ja soveltuvuusarviointeihin, ja huipentuu valtuuston viralliseen valintapäätökseen.

Kunnanhallitus asettaa tyypillisesti erillisen valintatyöryhmän seulomaan hakemuksia. Rehellisesti sanottuna olen seurannut useita kuntajohtajahakuja sivusta, ja prosessi on usein yllättävän raskas ja pitkäkestoinen. Hakijat joutuvat läpikäymään tuntikausien psykologisia testejä ja poliittisten ryhmien tenttejä, mikä saa monen pätevän kandidaatin miettimään kahdesti ennen hakupapereiden lähettämistä. Mutta tässä piilee yksi kriittinen yksityiskohta - jota moni kuntalainen ei huomaa - valtuusto voi nimittäin valita virkaan myös henkilön, joka ei ole hakenut sitä varsinaisen hakuajan puitteissa, kunhan hän antaa suostumuksensa.

Virkasuhde ja toimikauden pituus

Valittu kunnanjohtaja toimii kunnassa julkisoikeudellisessa virkasuhteessa, ei tavallisessa työsopimussuhteessa. Valtuusto päättää jo ennen hakuprosessin käynnistämistä, täytetäänkö virka toistaiseksi vai määräajaksi.

Määräaikaisuus on yleistynyt viime vuosina, ja tyypillinen määräaikainen kausi kestää 5-7 vuotta. Virkasuhde tuo mukanaan laajan virkavastuun, mikä tarkoittaa, että johtaja vastaa päätöstensä laillisuudesta suoraan lain edessä. Aiemmin ajattelin, että toistaiseksi voimassa oleva virka takaa johtajalle täydellisen työrauhan. Todellisuudessa kuntalaki mahdollistaa kunnanjohtajan irtisanomisen tai siirtämisen muihin tehtäviin, jos hän menettää valtuuston luottamuksen (vaikkakin päätös vaatii taakseen kahden kolmasosan enemmistön valtuutetuista).

Mikä on johtajasopimus ja miksi se on pakollinen?

Johtajasopimus on kunnan ja kunnanjohtajan välinen lakisääteinen asiakirja, jossa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä ja työnjaosta. Sopimus on tehtävä jokaisen kunnanjohtajan kanssa, ja sen hyväksyy kunnanhallitus.

Sopimuksessa määritellään selkeät tavoitteet, arviointikriteerit sekä menettelytavat ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi. Yleinen harhaluulo on, että johtajasopimus on pelkkä muodollisuus tai tapa sopia valtavista erorahoista. Ei pidä paikkaansa. Hyvin laadittu sopimus toimii molemminpuolisena selkänojana, joka kirkastaa, missä kulkee poliittisen johdon ja operatiivisen viranhaltijajohdon välinen raja. Huonosti tehty sopimus sen sijaan johtaa helposti repiviin riitoihin heti ensimmäisen suuren budjettivajeen iskiessä.

Miten pormestarin valinta eroaa kunnanjohtajasta?

Pormestarin valitsee kunnanjohtajan tavoin valtuusto, mutta pormestari on poliittinen luottamushenkilö eikä viranhaltija. Pormestarimallissa valtuusto valitsee pormestarin enintään valtuuston toimikaudeksi kerrallaan.

Suomessa alle kymmenen kuntaa on siirtynyt pormestarimalliin, ja tunnetuimpia esimerkkejä ovat Helsinki ja Tampere. Pormestari toimii samanaikaisesti sekä kunnanhallituksen puheenjohtajana että kunnan ylimpänä johtajana. Kun seurasin erään keskisuuren kunnan siirtymistä pormestarimalliin, huomasin nopeasti, miten paljon järjestelmä muuttaa arjen päätöksentekoa. Pormestari tuo päätöksentekoon suoraa poliittista vastuuta ja kasvot, mutta samalla hallinnon jatkuvuus voi kärsiä neljän vuoden välein vaihtuvien valtasuhteiden takia.

Yhteenveto kunnan ylimmän johdon valinnasta

Kunnan ylin johtaminen perustuu Suomessa selkeään edustukselliseen demokratiaan, jossa valtuusto käyttää aina ylintä nimitysvaltaa. Kunnanjohtajan valinta takaa ammattimaisen ja pysyvän viranhaltijajohdon, kun taas pormestarimalli korostaa poliittista ohjausta.

Muistatko alussa mainitsemani suostumusmenettelyn, jossa virkaan voidaan valita henkilö hakijoiden ulkopuolelta? Juuri tämä joustavuus osoittaa, kuinka vahva valtuuston asema on kunnanjohtajan valinnassa. Lopulta järjestelmän toimivuus ei kuitenkaan riipu pelkistä pykälistä tai valintatavasta. Tärkeintä on luottamus valtuuston, kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan välillä, sillä ilman toimivaa yhteistyötä paraskaan johtajasopimus ei pelasta kuntaa hallinnolliselta halvaantumiselta.

Kunnanjohtaja vs. Pormestari: Keskeiset erot

Kunnanjohtaja

- Julkisoikeudellinen virkasuhde kuntaan

- Kunnanvaltuusto valitsee julkisen haun tai suostumusmenettelyn kautta

- Lakisääteinen kirjallinen johtajasopimus on pakollinen

- Toistaiseksi voimassa oleva tai valtuuston päättämä määräaika

Pormestari

- Päätoiminen tai osa-aikainen poliittinen luottamushenkilö

- Kunnanvaltuusto valitsee keskuudestaan tai vaalikelpoisista henkilöistä

- Ei tehdä erillistä johtajasopimusta, toimii poliittisella luottamuksella

- Enintään valtuuston nelivuotinen toimikausi kerrallaan

Keskisuuren suomalaiskunnan kunnanjohtajan valinta

Noin 15 000 asukkaan suomalaiskunnassa pitkäaikainen kunnanjohtaja jäi eläkkeelle, ja valtuuston piti valita seuraaja tilanteessa, jossa kunnan talous oli tiukilla.

Ensimmäinen hakukierros tuotti vain kahdeksan hakemusta, eikä kunnanhallituksen nimeämä valintatyöryhmä ollut tyytyväinen hakijoiden kuntatalousosaamiseen, mikä aiheutti turhautumista valtuustoryhmissä.

Työryhmä päätti jatkaa hakuaikaa ja hyödyntää suostumusmenettelyä, jonka avulla tehtävään saatiin houkuteltua kokenut talousjohtaja naapurikunnasta.

Valtuusto valitsi uuden kunnanjohtajan viiden vuoden määräajaksi äänin 28-7, ja selkeän johtajasopimuksen ansiosta kunnan talouden tasapainotusohjelma saatiin käyntiin jo ensimmäisen puolen vuoden aikana.