Mitä vuorovaikutustilanne tarkoittaa?

Mitä vuorovaikutustilanne tarkoittaa? Viestinnän ydin

Arjen sujuvuus ja ihmissuhteiden laatu riippuvat merkittävästi siitä, mitä vuorovaikutustilanne tarkoittaa käytännössä. Yhteisymmärryksen saavuttaminen ja väärinkäsitysten välttäminen edellyttävät viestinnän perusasioiden tunnistamista. Toimivan kanssakäymisen periaatteiden ymmärtäminen auttaa kehittämään sosiaalisia taitoja. Tutustu viestinnän eri muotoihin ja paranna omia kohtaamisiasi.

Mitä vuorovaikutustilanne tarkoittaa käytännössä?

Kysymys siitä, mitä vuorovaikutustilanne tarkoittaa, voi herättää erilaisia tulkintoja riippuen siitä, tarkastellanko asiaa kasvotusten tapahtuvan viestinnän, digitaalisten kanavien vai psykologisten tekijöiden kautta. Vuorovaikutuksen merkitys tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä dynaamista vuoropuhelua, jossa viestejä lähetetään, vastaanotetaan ja tulkitaan jatkuvasti.

Aluksi olin itsekin sitä mieltä, että viestintä on vain sanojen siirtämistä ihmiseltä toiselle. Vuosien varrella sosiaalisia suhteita seuratessani huomasin kuitenkin, miten usein keskustelut ajautuvat solmuun pelkkien väärinymmärrysten vuoksi. Miksi vuorovaikutustilanteet ovat tärkeitä paljastuu siinä, miten reagoimme toisen osapuolen palautteeseen sekunnin murto-osissa - kyseessä ei ole yksisuuntainen luento vaan jatkuva, elävä kehä.

Vuorovaikutuksen muodot: Sanat vs. sanaton viestintä

Jotta voimme ymmärtää, mitä vuorovaikutus tarkoittaa, meidän on jaettava se kahteen pääluokkaan: kielelliseen eli verbaaliseen ja sanattomaan eli nonverbaaliseen viestintään. Monesti kuulee väitettävän, että puhutun sanan merkitys on vain murto-osa koko viestistä sosiaalisissa tilanteissa.

Monissa viestinnän oppikirjoissa toistetaan usein vanhaa myyttiä, jonka mukaan peräti 93 prosenttia ihmisten välisestä viestinnästä olisi sanatonta. Tämä kuuluisa jakauma väittää, että 55 prosenttia merkityksestä syntyy kasvojen ilmeistä, 38 prosenttia äänensävystä ja vain vaivaiset 7 prosenttia varsinaisista sanoista. Tämä kaava on kuitenkin peräisin hyvin rajallisista laboratoriokokeista, jotka käsittelivät pelkkiä tunteita ja asenteita yhdellä ainoalla sanalla. Tavallisessa arkipäivän keskustelussa tilanne on huomattavasti monivivahteisempi, ja sanoilla on suuri painoarvo tiedon välittämisessä.

Sanattoman viestinnän keskeiset osat

Vaikka tarkat prosentit ovatkin osoittautuneet urbaanilegendaksi, ei sanattoman puolen voimaa voi kiistää. Seuraavat tekijät määrittävät pitkälti sen, millainen on hyvä vuorovaikutustilanne: Ilmeet ja katsekontakti: Kasvojen lihakset paljastavat mikrosekunneissa aidot tunteemme ennen kuin ehdimme edes harkita sanojamme. Eleet ja kehon asento: Ristissä olevat kädet tai eteenpäin nojautuminen kertovat halustamme vetäytyä tai osallistua keskusteluun. Parakieli eli äänensävy: Se, miten asiamme sanomme - äänen korkeus, nopeus ja painotukset - voi muuttaa lauseen merkityksen täysin vastakkaiseksi.

Miksi vuorovaikutustilanteet ovat tärkeitä nykyajassa?

Sosiaalinen yhteisymmärrys rakentuu täysin sen varaan, miten onnistumme kohtaamaan toisemme eri ympäristöissä. Miksi vuorovaikutustilanteet ovat tärkeitä, selittyy sillä, että ne luovat perustan luottamukselle niin työelämässä kuin henkilökohtaisessa arjessa. Ilman toimivaa yhteyttä yhteiskunnan rattaat pysähtyvät.

Nykyään suuri osa kohtaamisistamme on siirtynyt verkkoon, mikä muuttaa pelisääntöjä radikaalisti. Digitaalinen viestintäympäristö haastaa meidät, sillä tekstipohjaisissa viesteissä lähes kaikki sanaton viestintä katoaa. Tämä luo herkästi turhaa epävarmuutta ja pelkoa väärinymmärryksistä. Esimerkiksi Suomessa tehtyjen laajojen väestötutkimusten mukaan noin 95 prosenttia kansalaisista käyttää älypuhelinta tai tablettia säännöllisesti, mikä tarkoittaa, että vuorovaikutuksen muodot koskettavat melkein jokaista meistä päivittäin. Kun hymiöt ja tekstinpätkät korvaavat kasvokkaiset ilmeet, vaatii yhteisymmärryksen saavuttaminen meiltä entistä enemmän selkeyttä ja vaivannäköä.

Kasvotusten tapahtuva vs. digitaalinen vuorovaikutus

Kasvotusten kohtaaminen

• Pienempi, koska palautetta voi pyytää ja antaa sekunnin murto-osissa
• Kattava - ilmeet, eleet, asennot ja äänensävyt näkyvät ja kuuluvat heti
• Välitön fyysinen tila, jossa kaikki aistit ovat käytössä

Digitaalinen vuorovaikutus

• Suurempi, sillä viestien äänensävy tulkitaan usein vastaanottajan oman mielentilan mukaan
• Rajoittunut - tekstissä puuttuu kokonaan, videopuheluissakin osa kehonkielestä peittyy
• Tietokone- tai mobiilivälitteiset alustat, kuten sähköposti, chat tai videopuhelu

Mikon tiimin viestintähaaste: Tekstistä videoon

Mikko, 34-vuotias projektipäällikkö helsinkiläisessä IT-yrityksessä, huomasi tiiminsä ilmapiirin kiristyvän etätöissä. Keskustelut käytiin pääasiassa chatin kautta, ja ilmassa oli jatkuvaa epävarmuutta siitä, miten viestit tulisi tulkita oikein.

Ensimmäisenä ratkaisuna Mikko yritti kirjoittaa entistä pidempiä ja yksityiskohtaisempia ohjeita sähköposteihin. Tämä kuitenkin vain pahensi tilannetta - työntekijät kokivat viestit mikromanagerointina ja stressitasot nousivat entisestään.

Parin viikon turhautumisen jälkeen Mikko tajusi, että ongelma ei ollut tiedon määrässä vaan kanavassa. Tekstistä puuttui kokonaan inhimillinen äänensävy ja ilmeet, jotka pehmentäisivät palautetta.

Mikko muutti strategiansa ja siirsi vaikeat keskustelut lyhyisiin videopuheluihin, joissa kamerat pidettiin aina päällä. Tämän pienen muutoksen ansiosta väärinymmärrykset vähenivät huomattavasti ja tiimin sisäinen luottamus palautui kuukaudessa.