Kuka keksi suomen kielen?

Kuka keksi suomen kielen? Kielen kehityshistoria

Monia kiehtoo kysymys siitä, kuka keksi suomen kielen ja miten se sai alkunsa. Tämän aiheen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan kielellistä perintöämme ja välttämään yleisiä väärinkäsityksiä kielen synnystä. Tutustumalla kielen historialliseen kehitykseen opit arvostamaan sen monimuotoisuutta. Selvitä tarkat tiedot kielen kehityksestä ja sen merkittävistä vaiheista.

Kuka keksi suomen kielen?

Mikael Agricolaa pidetään suomen kirjakielen luojana ja isähahmona, ja herran kuolinpäivänä 9. huhtikuuta liputetaan kuvaavasti suomen kielen päivää. Agricola on vuosikymmenten ja -satojen saatossa ollut lähteestä riippuen sekä suomen kirjakielen isä, perustaja, loihtija että uudistaja.

Mikael Agricolan rooli ja suomen kirjakielen synty

Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on se, että joku olisi keksinyt tai luonut suomen kielen tyhjästä. Todellisuudessa suomen kieli on suomalais-ugrilainen kieli, jota on puhuttu alueella tuhansia vuosia ennen ensimmäisiä kirjallisia muistiinpanoja. Mikael Agricola ei siis keksinyt itse kieltä, vaan hän loi sille kirjallisen muodon ja perustuksen 1500-luvulla uskonpuhdistuksen eli reformaation aikana. Siksi herääkin kysymys, kuka loi suomen kielen nykyisessä muodossaan.

Ennen Agricolaa suomen kieli oli pelkästään puhuttu kieli, jolla ei ollut vakiintunutta kirjakieltä. Uskonpuhdistuksen myötä syntyi tarve saada Jumalan sana ja uskonnollinen kirjallisuus kansanomaisella kielellä, jotta tavallinen kansa ymmärtäisi lukemaansa. Agricola tarttui tähän haasteeseen ja loi pohjan suomen kirjakielelle kirjoittamalla ensimmäisen suomenkielisen Aapisen eli ABC-kirjan vuonna 1543 ja myöhemmin Uuden Testamentin eli Se Wsi Testamenti -teoksen vuonna 1548.

Mistä suomen kirjakieli sai vaikutteita?

Agricola ei joutunut aloittamaan työtä aivan tyhjiöstä, vaikka hänellä oli valtava urakka edessään. Hän käytti perustanaan erityisesti suomen kielen turun murretta, koska se oli tuolloin hallinnollinen ja kirkollinen keskus. Kirjassaan hän kuitenkin yhdisteli sanoja ja vaikutteita eri puolilta Suomea, jotta teokset olisivat ymmärrettäviä mahdollisimman laajalle joukolle suomen puhujia. Tämän työn myötä mikael agricola suomen kieli -yhteys vakiintui osaksi maamme historiaa.

Työhönsä Agricola lainasi sanoja ja rakenteita myös ruotsin ja latinan kielistä, joista hän ammensi vaikutteita opiskellessaan ulkomailla. Lisäksi hän kehitti täysin uusia sanoja, joita suomen kielessä ei aiemmin ollut kirjallisessa muodossa. Monia Agricolan luomia sanoja, kuten hallitus, ylpeys ja ihana, käytetään suomen kielessä edelleen päivittäin.

Suomen kielen historia ja kehitys Agricolan jälkeen

Kirjakielen luominen ei pysähtynyt Mikael Agricolaan, vaan kieli kehittyi hitaasti mutta varmasti vuosisatojen kuluessa. Seuraavina vuosisatoina suomen kielen oikeinkirjoitusta ja sanastoa kehitettiin eteenpäin muiden merkittävien suomalaisten vaikuttajien toimesta. Esimerkiksi 1800-luvulla kansallisen herätyksen ja suomalaisuuden aatteen myötä suomen kielen historia sai uusia tärkeitä käänteitä ja kielen asema vahvistui valtavasti.

Tänä päivänä suomen kieli on elävä ja kehittyvä kokonaisuus, jolla on virallinen asema Suomessa. Vaikka nykykieli poikkeaa monin tavoin 1500-luvun murteista, Agricolan perintö elää vahvana. Kielenhuolto ja uudet lainasanat pitävät huolen siitä, että suomi mukautuu nykyajan tarpeisiin menettämättä omaleimaisia juuriaan.

Suomen puhutun kielen ja kirjakielen vertailu

Puhuttu kieli

• Kehittynyt luonnollisesti tuhansien vuosien aikana suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa ilman yhtä nimettyä keksijää.
• Arkipäiväinen kommunikaatio, tunteiden ilmaisu ja suullinen vuorovaikutus.
• Joustava, vaihtelee voimakkaasti alueellisten murteiden ja puhekielen tyylien mukaan.

Kirjakieli ⭐

• Mikael Agricolan aloittama ja myöhempien sukupolvien pitkäjänteisesti kehittämä järjestelmällinen muoto.
• Virallinen viestintä, kirjallisuus, opetus, lainsäädäntö ja julkinen tiedonvälitys.
• Säännönmukainen, vakiintunut ja kielioppisääntöjen ohjaama normikieli.

Mikael Agricolan ja ABC-kirjan synty

Vuonna 1543 nuori uskonmies Mikael Agricola kohtasi haasteen: suomenkielistä kirjallisuutta ei ollut olemassa, vaikka kansa tarvitsi kipeästi hengellistä opetusta omalla kielellään.

Aluksi hän joutui ratkaisemaan hankalia pulmia siitä, miten puhutut äänteet kirjoitetaan ylös yhtenäisellä tavalla, sillä aiemmin suomea oli kirjoitettu vain satunnaisesti ja ilman yhteisiä sääntöjä.

Hän päätti yhdistää turun murteen piirteitä muihin suomalaisiin murteisiin ja kehitti uusia kirjallisia ilmauksia sekä sanoja suoraan olemassa olevan puhekielen pohjalta.

Tuloksena syntyi Suomen ensimmäinen aapinen, joka loi pysyvän pohjan sille, että suomen kielellä voi nykyään lukea ja kirjoittaa.