Mitä ruoka-aineita kasvaa Suomessa?

Mitä ruoka-aineita kasvaa suomessa: Marjat vs eläinten ravinto

Kysymys siitä, mitä ruoka-aineita kasvaa suomessa, johdattaa suoraan luonnon omien aarteiden äärelle. Monet hyödyntävät vain murto-osan saatavilla olevasta sadosta.
Luonnon antimien tunteminen auttaa välttämään turhia kustannuksia ruokakaupassa. On tärkeää ymmärtää säännöt ja mahdollisuudet ennen metsään suuntaamista. Tutustu tarkemmin kotimaisen luonnon tarjoamiin hyötyihin ja riskeihin jo tänään.

Suomen lyhyt kasvukausi: Rajoite vai salainen ase?

Suomessa kasvaa yllättävän monipuolisesti puhtaita ruoka-aineita lyhyestä kesästä huolimatta. Tärkeimpiin kuuluvat peruna, juurekset, viljat, sekä maailmanluokan metsämarjat ja sienet. Kasvihuoneet täydentävät valikoimaa vihanneksilla ympäri vuoden.

Monet ajattelevat, että pohjoinen sijaintimme tekee ruoantuotannosta lähes mahdotonta. Ollaan rehellisiä - olen itsekin joskus palelluttanut kevään ensimmäiset taimet liian aikaisen istutuksen vuoksi. Se turhautti.
Koko kuukauden työ valui hukkaan yhden halla-yön takia. Mutta todellisuudessa Suomen kesä tarjoaa jotain, mitä etelästä puuttuu.

Valoa.

Yöttömän yön ansiosta kasvit saavat enemmän valoa lyhyemmässä ajassa. Tämä intensiivinen kasvujakso tekee suomalaisista kasviksista ja marjoista poikkeuksellisen aromikkaita.
Kylmät talvet puolestaan tappavat tehokkaasti tuhohyönteisiä, mikä vähentää kemikaalien tarvetta merkittävästi. Tämän vuoksi yli 80 prosenttia kotimaisesta ruoasta on täysin vapaata mitattavista torjunta-ainejäämistä. ^[1] Se on valtava etu.

Mitä kasviksia viljellään Suomessa avomaalla ja kasvihuoneissa?

Kun yritin ensimmäistä kertaa elää pelkällä kotimaisella ruoalla talvella, kyllästyin nopeasti pelkkään perunaan ja porkkanaan. Kesti aikansa tajuta, että lautaselle saa väriä muutenkin. Suomessa kasvatettavat ruoka-aineet jaetaan karkeasti avomaan satoon ja kasvihuonetuotantoon.

Pellon ja penkin antimet

Juurekset ovat pohjoisen todellista voimaruokaa. Perunan lisäksi suomalaisilla pelloilla menestyvät erinomaisesti porkkana, punajuuri, lanttu, nauris ja erilaiset sipulit. Myös kaalit - erityisesti keräkaali ja kukkakaali - nauttivat viileämmistä kesäpäivistä.

Kasvihuoneiden lämpö

Mitä vihanneksia voi kasvattaa Suomessa pakkasten paukkuessa? Melkein mitä vain, jos käytössä on oikea tekniikka.
Kasvihuoneissa tuotetaan valtavia määriä tomaattia, kurkkua, paprikaa ja erilaiset salaatteja. Nykyaikainen kasvihuoneviljely on kehittynyt niin paljon, että satoa saadaan kerättyä tehokkaasti ja suhteellisen ympäristöystävällisesti jopa sydäntalvella.

Suomessa viljellyt viljat ja maailmankuulut metsämarjat

Ruis on Suomen kansallisvilja syystä. Se kestää hyvin kylmää ja tuottaa ravitsevaa leipää. Sen rinnalla viljelemme valtavasti kauraa, ohraa ja vehnää. Itse asiassa Suomi tuottaa lähes 20 prosenttia koko Euroopan kaurasta.^[2] Aika lailla uskomaton saavutus näillä leveysasteilla.

Mutta se todellinen aarre löytyy metsistä. Syötävät luonnonkasvit Suomessa ovat luku sinänsä. Metsissämme kasvaa vuosittain noin 500 miljoonaa kiloa luonnonmarjoja, kuten mustikkaa, puolukkaa ja lakkaa.^[3] Tästä huikeasta määrästä vain alle 10 prosenttia päätyy koskaan kenenkään lautaselle. Loppu jää metsäneläinten herkuksi.

Moni ajattelee, että metsäruoan kerääminen on vaikeaa. Täysin väärin. Oikeiden sienien - kuten tattien ja rouskujen - tunnistaminen vaatii hieman opettelua, mutta palkinto on sen arvoinen.

Avomaan viljely vs. Kasvihuonetuotanto

Avomaan viljely

Lyhyt ja intensiivinen, toukokuusta syyskuuhun

Peruna, viljat, juurekset, kaalit, mansikka

Pienempi energiankulutus, mutta vaatii enemmän pinta-alaa

Erittäin suuri - halla tai kuivuus voi tuhota merkittävän osan sadosta

Kasvihuonetuotanto (Ympärivuotinen)

Voidaan ylläpitää jopa 12 kuukautta vuodessa valotuksen avulla

Tomaatti, kurkku, yrtit, salaatit, paprika

Vaatii paljon sähköä ja lämpöä, tosin uusiutuvan energian käyttö kasvaa jatkuvasti

Pieni - olosuhteet ovat täysin kontrolloidut

Mikon taistelu talvista yksipuolisuutta vastaan

Mikko, 34-vuotias opettaja Tampereelta, päätti kokeilla syödä vain ja ainoastaan suomalaisia ruoka-aineita puolen vuoden ajan. Aluksi kaikki sujui loistavasti. Elokuussa toreilla oli tarjolla kaikkea mansikoista tuoreisiin herneisiin ja uusiin perunoihin.

Mutta marraskuussa iski epätoivo. Ruokavalio kapeni pelkäksi kaurapuuroksi, keitetyiksi perunoiksi ja uunijuureksiksi. Hän yritti maustaa ruokiaan, mutta kaipasi kipeästi tuoreutta. Mikko oli jo vähällä luovuttaa ja ostaa espanjalaisia tomaatteja, sillä makuaisti alkoi turtua jatkuvaan lantun purtavaan.

Läpimurto tapahtui, kun hän perehtyi kotimaisten kasvihuoneiden tarjontaan ja alkoi hyödyntää pakastamiaan metsämarjoja suolaisissa ruoissa. Hän oppi myös idättämään suomalaisia siemeniä keittiönsä ikkunalaudalla, mikä toi kaivattua rapeutta talvikuukausiin.

Kokeilun loputtua Mikon ruokakulut olivat laskeneet noin 15 prosenttia, ja hän oli löytänyt täysin uusia tapoja käyttää kotimaisia kasviksia. Hän oppi kantapään kautta, että suomalainen ruoka ei ole tylsää - se vain vaatii hieman enemmän luovuutta talvella.