Mitä käy jos ei nuku kunnolla?

30 katselukertaa
Mitä käy jos ei nuku kunnolla heikentää välittömästi reaktioaikoja ja lisää merkittävästi ärtyneisyyttä työyhteisössä sekä perheen jäsenten parissa Yhden yön univaje nostaa nälkähormoni greliinin määrää ja samalla laskee kylläisyyssäätelyyn vaikuttavan leptiinin tasoa ihmisen kehossa Tämä kemiallinen epätasapaino johtaa voimakkaaseen karkin ja pastan himoon ja vaivaa arviolta 10–20 prosenttia aikuisista joka ikinen yö
Kommentti 0 tykkäystä

Mitä käy jos ei nuku kunnolla? Hormonit ja vaje

Tiedätkö mitä käy jos ei nuku kunnolla ja miten se vaikuttaa päivittäiseen elämääsi? Univajeen tunnistaminen on välttämätöntä terveyden ylläpitämiseksi ja turhien virheiden välttämiseksi. Oikean tiedon avulla suojaat itseäsi hormonaalisilta muutoksilta ja parannat yleistä hyvinvointiasi. Tutustu tarkempiin vaikutuksiin ja opi välttämään väsymyksen aiheuttamat vaaratilanteet arjessasi.

Mitä käy jos ei nuku kunnolla? – Tämä on vastaus lyhyesti

Univaje ei ole vain sitä, että väsyttää. Se on kehon perustavanlaatuinen häiriötila. Jo yhden huonosti nukutun yön jälkeen aivosi toimivat kuin 0,6 promillen humalassa – päätöksenteko hidastuu ja virheiden määrä kasvaa.
Jos univelka kertyy viikoiksi tai kuukausiksi, et ole enää vain väsynyt: pitkäaikainen univaje oireet voivat tarkoittaa riskiä sairastua diabetekseen, masennukseen tai jopa muistisairauksiin.

Tarkemmin sanottuna: arviolta 10–20 prosenttia aikuisista kärsii merkittävästä, noin kahden tunnin univajeesta joka yö [1].
Kuulostaa paljolta? Siksi tämä kannattaa lukea loppuun.

Miksi edes yksi huono yö tuntuu pahalta? (Välittömät seuraukset)

Elimistö ei tee eroa sen välillä, valvotko koska vauvalla on hammasvaivaa vai koska et malta lopettaa sarjojen katselua. Reaktio on sama: keho tulvii kortisolia. Tämä stressihormoni nostaa sykettä ja valpastuttaa, mutta samalla se tappaa kykysi ajatella selkeästi.
Tutkimukset miten uni vaikuttaa aivoihin osoittavat, että ilman lepoa et pysty prosessoimaan tietoa tehokkaasti.

Jo yhden yön univajeessa nälkähormoni greliinin määrä nousee ja kylläisyyshormoni leptiinin määrä laskee[2]. Kroppa siis kirjaimellisesti huijaa sinua luulemaan, että olet nälkäinen – vaikka söit juuri kunnolla.
Tämä on se kemiallinen syy, miksi väsyneenä tekee mieli karkkia, pastaa ja pizzaa, eikä salaattia. Liian vähäisen unen vaikutukset näkyvät myös hitaampana reaktioaikana ja ärtyneisyytenä, joka saa sinut napsimaan työkavereille tai perheelle.

Miltä univaje tuntuu kehossa juuri nyt?

Myönnän itsekin sortuneeni siihen, että join kolme kupillista kahvia ja luulin olevani toimintakykyinen. Todellisuudessa kofeiini vain peitti oireet. Silmät eivät oikeasti jaksaneet tarkentaa, ja luin saman sähköpostin kolme kertaa ennen kuin tajusin siitä mitään.
Fyysinen suorituskyky laskee rajusti – se kova treeni tuntuu kolme kertaa raskaammalta, koska lihakset eivät ole ehtineet palautua.

Mitä elimistölle tapahtuu, kun univaje jatkuu kuukausia? (Pitkäaikaiset vaikutukset)

Tässä kohtaa univaje muuttuu oireilusta varsinaiseksi sairauksien riskitekijäksi.
Jos nukut alle 6 tuntia yössä kuukausien ajan, univajeen seuraukset pahenevat: keho ei enää yritä sopeutua – se alkaa hajota hitaasti.

Univaje lisää lihavuuden riskiä noin 55 prosentilla[3]. Syy ei ole laiskuus, vaan fysiologia: jatkuvasti matala leptiini ja korkea greliini ajavat syömään keskimäärin 300–500 kaloria enemmän päivässä.
Lisäksi solujen insuliiniherkkyys heikkenee – haima joutuu pumppaamaan enemmän insuliinia, mikä pidemmän päälle uuvuttaa sen ja johtaa tyypin 2 diabetekseen. Tämä on yksi keskeisistä unettomuuden vaikutus terveyteen -ilmiöistä.

Näkyvin vaikutus on tietysti mieliala. Pitkäaikainen unettomuus kolminkertaistaa riskin sairastua masennukseen.
Ihmisellä ei yksinkertaisesti ole tunnesäätelyyn tarvittavia voimavaroja, kun aivot eivät ole saaneet levätä. Univajeen vaikutus mielialaan on dramaattinen ja se heikentää elämänlaatua merkittävästi.

Välittömät haitat vs. Pitkäaikaiset sairausriskit

Univajeen ongelma on se, että se tuntuu arjessa vaan ”pienenä väsymyksenä”, mutta vuosien kuluessa se syö terveyttä salakavalasti.

Yllättävin asia mihin uni vaikuttaa – aivojen omasiivous

Tämä on se asia, joka itseäni todella hätkähdytti. Aivoilla on oma jätehuoltojärjestelmä: glymfaattinen järjestelmä. Se aktivoituu lähes yksinomaan syvän unen aikana.
Käytännössä aivosolujen välit huuhtoutuvat selkäydinnesteellä, joka kerää pois kuona-aineita – kuten beeta-amyloidia, joka liitetään Alzheimerin tautiin. Tämä on keskeinen miten uni vaikuttaa aivoihin -mekanismi.

Eli jos et nuku kunnolla, aivoihisi jää jätteitä. Ne eivät poistu yöllä, koska siivoojat eivät pääse töihin. Vaikutusta ei tunne heti aamulla, mutta 20 vuoden päästä kyllä.
Tämä on yksi vakavimmista univajeen seuraukset-ilmiöistä. Kuulostaa hurjalta, koska sitä se on.

Milloin väsymys on hälytysmerkki ja pitää hakea apua?

Nyt rehellisyys: jokainen on väsynyt silloin tällöin. Mutta tässä kolme ehdotonta hälytysmerkkiä: 1. Kuorsaat ja heräät henkeä haukkoen – tämä on uniapnean klassikko-oire, ja se rasittaa sydäntä yöllä kuin kävelisit ylämäkeä.

2. Nukahdat vahingossa päivällä – bussissa, työpalaverissa, television ääressä. Keho ottaa pakkounen, koska se on niin uupunut.

3. Olet ollut masentunut tai ahdistunut yli kuukauden – usein unettomuus ja masennus ovat sama ongelma eri puolilta katsottuna.

Jos mikään näistä täsmää, ota yhteys terveyskeskukseen. Terveetkin ihmiset tarvitsevat joskus apua unen kanssa – se ei ole heikkoutta, vaan älykkyyttä.

Univajeen kaksinaiset kasvot

Osa haitoista tuntuu heti, osa vasta vuosien päästä. Tästä näet, miksi molemmat ovat vaarallisia.

Välitön toimintakyvyn lasku

  1. Greliini nousee, leptiini laskee – mieliteot hiilareihin
  2. Työmuisti pätkii, uuden oppiminen vaikeutuu välittömästi
  3. Vastaava heikentymä kuin 0,5-0,6 promillen humalatila
  4. Ärtyneisyys, ahdistuneisuus ja kyvyttömyys sietää turhautumista

Pitkäaikaiset sairausriskit (vuosien univaje)

  1. Beeta-amyloidin kertyminen, riski muistisairauksiin
  2. Lihavuuden riski lähes kaksinkertainen
  3. Kohonnut verenpaine ja sepelvaltimotaudin riski
  4. Insuliiniresistenssi ja tyypin 2 diabetes – haima uupuu
Välittömät haitat vaikuttavat työkykyysi ja ihmissuhteisiisi tänään. Pitkäaikaiset riskit taas määrittävät, oletko 60-vuotiaana terve ja toimintakykyinen vai lääkärin vastaanotolla. Kumpaakaan ei kannata aliarvioida.

Mitä kannattaa muistaa

Yhden yön univaje = humalatila

Jo 17 tunnin valvominen vastaa 0,5 promillen humalaa. Älä aja autoa tai tee tärkeitä päätöksiä väsyneenä.

Uni on aivojen siivousvuoro

Syvä uni aktivoi glymfaattisen järjestelmän, joka poistaa aivoista kuona-aineita. Ilman unta jätteet jäävät – ja kertyvät.

Univaje tuplaa lihavuusriskin

Hormonitasapaino järkkyy: nälkä kasvaa, kylläisyys vähenee. Keho luulee olevansa nälkiintynyt ja alkaa varastoida rasvaa.

Säännöllisyys voittaa määrän

Tärkeämpää kuin se, nukutko 7 vai 8 tuntia, on se että menet nukkumaan ja heräät suunnilleen samaan aikaan joka päivä. Myös viikonloppuna.

Lisätietoja

Huoli pitkäaikaisista terveysriskeistä ja sairauksista

Ihan aiheellinen huoli. Univaje ei tapa hetkessä, mutta se on kuin tupakoisi yhden savukkeen päivässä – yksittäinen ei tunnu missään, mutta 20 vuoden päästä keuhkot ovat mustat. Riski sairastua diabetekseen ja verenpaineeseen on merkittävästi suurempi, jos nukut säännöllisesti alle 6 tuntia. Onneksi keho toipuu: kun univelka on maksettu pois, riskit laskevat takaisin normaalitasolle.

Haluatko tietää, mitä aivot tarvitsevat toimiakseen hyvin? Unen lisäksi myös ravinnolla on suuri merkitys.

Turhautuminen arjen väsymykseen ja keskittymisvaikeuksiin

Tunnistan tämän täysin. On uskomattoman turhauttavaa, kun pää ei toimi. Tiedät osaavasi asian, mutta luet samaa lausetta viidettä kertaa. Kyse ei ole tyhmyydestä – aivojen etuotsalohko, joka vastaa päätöksenteosta, on univajeessa käytännössä offline-tilassa. Kofeiini ja lyhyet power nap -torkut (10-15 min) auttavat hätään, mutta ne eivät korjaa perussyytä.

Epävarmuus siitä, milloin univaikeudet vaativat lääkärin hoitoa

Jos olet yrittänyt parantaa unihygieniaa kuukauden etkä nuku silti yhtään paremmin, mene lääkäriin. Myös jos kuorsaus on katkonaista ja heräilet henkeä haukkoen (uniapnea) tai jos väsymys on niin musertavaa, ettei päivittäisistä askareista selviä. Unilääkkeet eivät ole ainoa ratkaisu – kognitiivinen käyttäytymisterapia unettomuuteen toimii tutkitusti.

Viitetiedot

  • [1] Duodecimlehti - arviolta 10–20 prosenttia aikuisista kärsii merkittävästä, noin kahden tunnin univajeesta joka yö.
  • [2] Pubmed - Jo yhden yön univajeessa nälkähormoni greliinin määrä nousee ja kylläisyyshormoni leptiinin määrä laskee.
  • [3] Pubmed - Univaje lisää lihavuuden riskiä noin 55 prosentilla.