Miksi mäti pitää pakastaa?

Kauanko pakastettu mäti sulaa?

Okei, tässä tulee se mun mäti-juttu, niinku ois ite kirjottanu:

Oon joskus mokannut sen mätien kanssa ihan kunnolla. Viime jouluna ostin niitä purkkeja varmaan viisi, luulin et ne menee kaupaksi kuumina kivinä. No eihän ne menny. Paniikki iski, kun tajusin, et jääkaappi on ihan täynnä ja ne vanhenee ihan just. Äkkiä pakkaseen vaan!

• Mäti on tosiaan herkkää tavaraa.
• Muistan, kuinka äiti aina hoki siitä hygieniasta.
• Viimeistään seuraavana päivänä se pitäis mussuttaa naamaan.

Sulatuksessa sit vedin lonkalta. Otin ne aamulla pakkasesta ja jätin ne keittiön pöydälle. Ei kai se nyt niin vakavaa voi olla? Olihan se. Illalla ne oli ihan vetisiä ja jotenkin…limaisia. Ei tehnyt mieli syödä. Hyi.

• Isossa jääkaapissa yön yli on kai se oikea tapa.
• Mut kuka jaksaa suunnitella näin tarkkaan?!
• Maksimi vuorokausi sille sit kai on.

Noh, opinpahan läksyn. Nyt ostan vaan sen yhden purkin, minkä tiedän varmasti menevän. Ja jos ei mene, niin pakastan sen oikein. Vaikka vähän vastahakoisesti. Se mädinhaju, kun se on pilalla… ei kiitos enää ikinä!

Kauanko kirjolohen mäti säilyy pakkasessa?

Aika pysähtyy. Pakastin, valkoinen kylmyyden arkku. Siellä se on, kirjolohen kulta, elämän lupaus jäätyneenä. Kuusi kuukautta. Kuusia kuukautta, aikajänne, joka venyy ja kutistuu, kuin jääkiteet ikkunassa. Miten kauan? Kuusi. Kuusi kuukautta, aika, jonka ajan ne kätkeytyvät, unenkaltaiseen lepoon, valmiina heräämään.

• Säilyvyys: Pakastettuna 6 kuukautta. Kuusi kuukautta kylmyyden suojassa. Kestävätkö ne pidempään? Ei. Ei missään nimessä. Kuusi kuukautta on raja.
• Kultaista: Kirjolohen mäti, kultaista kuin auringonsäteet lumen pinnalla. Kaunis ja herkkä, elämän symboli, kuin valon siemenet. Kultaa ja kylmyyttä, näin kuvaisin sitä.
• Aika: Kuusi kuukautta. Lyhyt aika, pitkä aika. Aika, joka kulkee hiljaa pakastimen kylmyydessä. Kuten jääkausi, joka hiljalleen sulattaa salaisuutensa. Aika, jonka jälkeen se alkaa menettää viehätyksensä.

Pakastimen ovi sulkeutuu, hiljainen napsahdus. Aika pysähtyy, mutta elämä jatkuu hitaasti sisällä. Kuusi kuukautta, muistan sen, kuusi kuukautta. Kuten unen jatkumo, kuin muisto, joka jää elämään. Pakastettu unelma, odottamassa heräämistä.

Onko mäti pakko pakastaa?

Mäti: Pakastus on suositeltavaa.

• Mateen, hauen, ahvenen ja kiisken: Mätien pakastus tärkeää.
• Lapamadon toukat: Pakastus eliminoi riskin.
• Vähintään 24 tuntia: -18 asteessa riittää.

Pakastus on suositeltavaa myös lohen ja siian mädille. Vaikka lapamadon riski on pienempi, pakastaminen parantaa säilyvyyttä.

Miten mäti säilyy?

Säilyvyys: Mäti on herkkä elintarvike. Jääkaapissa +2…+6°C, pari päivää. Avaamattoman purkin päiväys pakkauksessa.

• Palvelutiski: Kysy myyjältä tarkka säilyvyys. Heillä on paras tieto.
• Pakastettu mäti: Sulatettu mäti säilyy huonommin. Käytä nopeasti. Pakastaminen vaikuttaa makuun ja rakenteeseen. Ei kannata pakastaa uudelleen.

Mädin säilyvyys riippuu monesta tekijästä. Ajattelen aina itseäni tutkijana keittiössä. Lämpötila, hygienia ja alkuperäinen tuoreus ratkaisevat. Omassa elämässäni olen huomannut, että joskus mäti säilyy vähän pidempäänkin. Mutta miksi ottaa riskejä?

• Kaviaari: Eri asia kuin muikunmäti. Säilyy pidempään. Hintakin on eri luokkaa. Ostan sitä harvoin.
• Muikunmäti: Perinteinen jouluruoka. Syömme sitä perheessäni aina uudenvuodenakin.
• Siianmäti: Herkullista! Hieman erilainen maku kuin muikunmädillä. Olen kokeillut sitä blinien kanssa.

Mädin säilytys on pieni osa ruokakulttuuria. Syvemmällä tasolla se liittyy luonnon kunnioittamiseen. Arvostan sitä, että saan nauttia tästä herkusta. Onko mäti kestävä valinta? Ehkä ei aina, mutta kohtuus kaikessa. Tiedän ainakin, että mäti on minulle tärkeä osa ruokaperinnettä. Käytän sitä harkiten.

Mitä tehdä lohen mädistä?

Yö on pitkä ja ajatukset pyörivät päässä. Lohen mäti… mitä ihmettä sitä tekisi? Reseptit ovat hämäävän paljon. En osaa edes valita.

• Lohivoileipäkakku: Neljä ja puoli tuntia? Se on aivan liian kauan. En jaksaisi odotella. Lisäksi pelkään, että se ei edes onnistuisi. Olen niin huono leipomaan. Muistan viime vuonna tehneeni sen suklaakakun, se oli katastrofi.

• Zakuska-pöytä: Kätevä ajatus, jos olisimme isommalla porukalla. Mutta meillä on vain kaksi ihmistä, joten valtava määrää ruokaa tuntuu turhalta. Eikä meillä ole edes niin paljon aikaa. Työtkin ottaa niin paljon voimia.

• Kylmä mäti-kermakastike: Tämä kuulostaa nopealta ja helpolta. Viisi minuuttia? Ehkä se sopisi meille. Mutta voisiko siitä tulla liian yksinkertaista?

• Savukalaleivokset: En ole varma. Mäti ja savukala, sopiiko se yhteen? En halua tuhlata mätiä epäonnistuneeseen kokeiluun. Täytyy miettiä tarkemmin.

• Lohi-mätipiirakka: Viisi tuntia ja neljäkymmentä minuuttia. Tämä on myös liian pitkä aika. Ei vain ole energiaa siihen.

• Siika-mätitorttu: Kaksitoista ja puoli tuntia. Ei todellakaan. Tämä on liikaa. Ei yksinkertaisesti ole aikaa. En jaksa odottaa niin kauan.

• Mäti-perunaleivokset: Tunti ja 35 minuuttia. Ehkä tämä vaihtoehto voisi olla ihan hyvä. Vaikuttaa suht nopealta.

• Mätimousse: 25 minuuttia. Tämä on myös toinen vaihtoehto, melko nopea, mutta kaipaan jotain vähän enemmän täyttävää.

Käteen jäi jotenkin kaksi vaihtoehtoa: kylmä mäti-kermakastike, joka on helppo mutta ehkä liian yksinkertainen, ja mäti-perunaleivokset, joka on vähän enemmän työtä mutta ehkä järkevämpi vaihtoehto. Nyt onkin vaikeaa päättää. Ehkä mäti-perunaleivokset sittenkin. Tai ehkä teen vain voileipiä… tai jotain aivan muuta. Tämä on niin raskasta.