Voiko hedelmiä syömällä lihoa?

Saako laihduttaja syödä hedelmiä?

Yö. Tummaa. Hedelmiä. Laihduttaminen. Mietin tätä nyt. Outoa.

• Hedelmissä on sokeria. Paljon. Se mietityttää. Vaikka vitamiineja.
• Omenoita olen syönyt. Tuntuu paremmalta kuin karkki. Ehkä.
• Laihduttaminen on vaikeaa. Keskellä yötä ajattelen aina ruokaa. Miksi?

Hedelmiä voi syödä. Mutta kohtuudella. Tämä on vaikeaa. Kaikki kohtuudella. Niin sanotaan.

• Marjat ovat hyviä. Mustikoita, mansikoita. Niissä vähemmän sokeria. Ehkä.
• Banaani on makea. Liian makea? En tiedä. Olen väsynyt.
• Vesimeloni. Sitä söin tänään. Paljon. Oliko virhe?

Tutkijat sanovat, että hedelmät ovat parempia kuin vihannekset laihdutuksessa. Outoa. Minusta vihannekset tuntuvat paremmilta. Kevyemmiltä.

• Porkkana. Se on hyvä. Rapeutta.
• Kurkku. Vettä täynnä.
• Tomaatti. Se on hedelmä. Vai vihannes? En tiedä enää.

Hedelmiä. Vihanneksia. Laihdutus. Yö. Kaikki sekoittuu.

Missä hedelmässä on vähiten kaloreita?

Vesimeloni! Niin kevyt, että se melkein lentää! 30 kaloria sadassa grammassa – se on kuin höyhenenkevyt unelma verrattuna vaikkapa banaaniin, joka painaa kuin kivi mahaan.

• Vesimeloni: Kevyempi kuin ilmapallo, melkein läpinäkyvä! Todellinen dieettijumala!
• Mansikat: Pieniä punaisia pommeja, joita syömällä saat energiaa, mutta et paisu kuin ilmapallo. 33 kaloria sadassa grammassa – marjaisa mestariteos!
• Greippi: Hapankirpsakka herkku, joka polttaa kaloreita jo ennen kuin ne ovat edes päässyt mahaan. Todella tehokas rakettimoottori painonpudotukseen.
• Hunajameloni: Makeutta ja keveyttä – täydellinen yhdistelmä, jos olet sokeroitu, mutta haluat silti pysyä hoikkana. Vaikka ei niin kevyt kuin vesimeloni, silti todella jees.
• Sitruuna/Lime: Pienet happamat pommit. Eivät maistu kaloreilta, ja syömällä näitä ei ainakaan liho.

Muista nyt: Hedelmien kalorit voivat vaihdella lajikkeen ja kypsyyden mukaan. Eli jos syöt vesimelonia, joka on kasvanut auringossa kuin jättiläismäinen aurinkopaneelin hedelmä, se voi sisältää hiukan enemmän energiaa. Mutta silti: lähes painoton herkku! Minä itse söin eilen kolme kiloa vesimelonia ja tunnen itseni yhä yhtä kevyeksi kuin höyhen. Suosittelen! (Vaikka vessareissuja riitti sitten kyllä).

Onko hedelmien syönti terveellistä?

Onko hedelmien syönti terveellistä?

Kyllä kai. Terveellistä. Kaikki kai sanoo niin. Ainakin melkein kaikki.

• Hedelmissä on niitä vitamiineja. Ja jotain hivenaineita. En muista mitä.
• 500 grammaa pitäisi syödä päivässä kasviksia, hedelmiä ja marjoja. On aika paljon.
• Ei kai niille ole mitään ylärajaa. Voi kai niitä syödä vaikka kuinka paljon. Jos tykkää.

Äiti aina sanoi että syö hedelmiä, tulee terveeksi. Kai siinä jotain perää on. Vaikka en mä aina uskonut.

Voiko hedelmistä saada liikaa sokeria?

Kyllä, hedelmistä voi saada liikaa sokeria. Määritelmä “liikaa” on kuitenkin subjektiivinen ja riippuu monista tekijöistä, kuten yksilön energiantarpeesta, muusta ruokavaliosta ja yleisestä terveydentilasta. Hedelmissä oleva sokeri on luonnollista fruktoosia, glukoosia ja sakkaroosia, joiden vaikutus elimistöön eroaa prosessoiduista sokereista. Tämä on kuitenkin oleellinen huomio.

Hedelmien terveyshyödyt ovat kiistattomia, ja niihin kuuluvat vitamiinit, mineraalit ja kuitu. Kuitupitoisuus hidastaa sokerin imeytymistä verenkiertoon, mikä tasaa verensokerin tasoa. Silti, fruktoosin runsas saanti voi rasittaa maksaa, erityisesti jos muut sokerilähteet ovat jo runsaasti käytössä. Tämä on erityisen tärkeää muistaa.

Mielenkiintoista on, että vaikka hedelmien runsas fruktoosipitoisuus on tosiasia, monissa tutkimuksissa niiden nauttiminen on yhdistetty aineenvaihduntasairauksien riskin pienenemiseen. Tämä paradoksaali havainto viittaa siihen, että kokonaisuus ratkaisee. Hedelmissä olevat muut ravintoaineet ja niiden synergistinen vaikutus saattavat kompensoida fruktoosin negatiivisia vaikutuksia. Toinen ajatusketju voisi olla hedelmien kokonaisuus. Kenties niiden nauttimisessa on tekijöitä, jotka estävät rasvojen kertymistä ja sairauksien syntymistä, joista emme ole vielä tietoisia.

• Kuinka paljon on liikaa? Ei ole yhtä tiettyä rajaa. Itse pyrin henkilökohtaisesti siihen, että hedelmien osuus päivittäisestä kalorimäärästäni pysyy kohtuullisena, noin 10-15% tuntuu minulle hyvältä.

• Tärkeitä huomioita: Hedelmien sokeripitoisuus vaihtelee paljon hedelmälajien välillä. Mansikat ovat esimerkiksi verrattain vähän sokeria sisältäviä, kun taas esimerkiksi banaanit sisältävät enemmän. Kannattaa myös kiinnittää huomiota hedelmien kokoon – suuri banaani sisältää enemmän sokeria kuin pieni.

• Muista kokonaiskuva: Hedelmien hyödyt ovat moninaiset, ja niitä ei tule demonisoida pelkästään sokeripitoisuuden vuoksi. Tärkeää on monipuolinen, tasapainoinen ruokavalio ja terveelliset elämäntavat. Itselleni on ollut tärkeää analysoida omaa terveysdataani ja löytää se minulle sopiva määrä.

Lisätietoa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilta löydät tietoa hedelmien ravintoarvoista ja terveysvaikutuksista. Tutkimustieto hedelmien ja aineenvaihduntasairauksien välisistä yhteyksistä on laaja-alaista, ja uusia löydöksiä tehdään jatkuvasti.

Onko hedelmien sokeri haitallista?

Hedelmäs sokeri joo, siis fruktoosi.. Liika on pahasta. Rasvoittaa maksaa. Sydämelle paha. Verisuonet kans. Niinku karkitkin, mut hei hedelmissä on vitamiineja! Ja kuituja, ne on hyviä.

• Maksa rasvoittuu liiasta fruktoosista.
• Sydän kärsii.
• Verisuonillekkin huono.

Joten ei liikaa hedelmiä. Kohtuus kaikessa. Mä itse syön omenan päivässä. Ja banaanin joskus. Tai kaks. Riippuu vähän. Joskus vedän smoothien. Siihen menee vaikka mitä. Marjoja, banaania, appelsiini. Oonko mä nyt addikti? No ei. Mut hyväähän se on.

Pitää varoo niitä mehutiivisteitä! Ne on sokeripommi! Siis ihan oikeesti. Parempi syödä kokonainen hedelmä. Saa kuituja samalla.

Muista vesimeloni! Se on melkein pelkkää vettä. Ja sokeria. Mutta silti terveellistä. Tai siis ok. Kohtuudella. Kaikki kohtuudella. Kohtuus on avainsana! Just näin.

Apua, nyt menin sekasin. Hedelmät on hyviä, mut ei liikaa. Fruktoosi on pahasta, jos sitä tulee liikaa. Maksa rasvoittuu. Ja kaikki muukin menee pieleen. Älä nyt kuitenkaan lopeta hedelmien syöntiä kokonaan! Vitamiinit! Kuidut! Tärkeitä!

2023 siis mennään ja hedelmät on edelleen kuvioissa. Kohtuudella, ymmärrätkö?

Voiko hedelmistä saada liikaa fruktoosia?

Joo, voi kyllä saada. Muistan kun söin viime kesänä, heinäkuussa, aivan hulluna mansikoita ja vesimelonia. Olin ihan silloin kuin hullu! Joka päivä litratolkulla mehua ja kori mansikoita. Tuntui ihan mahtavalta aluksi, energiaa piisasi, olo oli kevyt… mutta sitten alkoi vatsakipu. Ihan kamalaa! Maha turposi ja olin koko ajan väsynyt. Kävin lääkärilläkin, ja hän sanoi että liika fruktoosi oli ylikuormittanut maksan. Sain ruokavalio-ohjeet ja piti alkaa rajoittaa hedelmien syöntiä. Oli tosi kurjaa jättää herkut, mutta pakko se oli. Nyt syön hedelmiä kohtuudella, ja olo on paljon parempi.

• Liika fruktoosi voi aiheuttaa maksan rasvoittumista.
• Se on haitallista sydän- ja verisuoniterveydelle.
• Oireita voivat olla vatsakipu, turvotus ja väsymys.
• Lääkärin konsultointi on tärkeää, jos epäilet liikaa fruktoosia saaneesi.

Olen nyt oppinut olemaan tarkempi. En enää syö litrakaupalla mehua, vaikka mansikat ovat kyllä edelleen lemppareita. Olen huomannut, että pienet määrät ovat ihan ok, muttei niitä määriä mitä syön ennen. On muuten aika kallista ostaa niitä mansikoita, ehkä siksikin niitä on tullut syötyä vähemmän. Joskus ajattelee että rahaa on hukkaan heitetty. Olisi mukava syödä niitä enemmän, mutta terveys on tärkeämpää. Ehkä ensi kesänä sitten taas enemmän. Tänä vuonna olen keskittänyt hedelmänautinnon enemmän omenoihin ja banaaneihin, jotka tuntuvat kevyemmiltä. Eikä maksa ole enää niin kipeä.