Mikä aine kasvattaa ruokahalua?

Mikä kasvattaa ruokahalua?

Ruokahalu, hmmm... Mikäs sen nyt kasvattaa.

• Fruktoosi, joo se kai. Makeaa tekee mieli, ja sitten lisää. Tai sit ei.
• ATP? Se oli jotain energiajuttuja, solujen polttoainetta. Mutta siis kasvattaako se ruokahalua suoraan? En mä tiedä, kai sit.
• Stressi? Ainakin mulla tekee mieli syödä, kun on stressi. Ja suklaata!
• Liikunta! Totta kai, kun kuluttaa energiaa, niin on nälkä. Pitääkin muistaa lähteä lenkille tänään.
• No joo, ehkä nää riittää.

Mikä hormoni lisää ruokahalua?

Greliini! Just se, joka saa vatsan kurnimaan. Muistan, kun olin joskus 2018 kesällä jossain mökillä, ja nälkä yllätti ihan yhtäkkiä. Voisin vetää vaikka puun.

• Greliini tekee sen.
• Mahalaukku sitä erittää.

Ja sit on leptiiini, se vissiin yrittää hillitä menoa. Mut eihän se aina onnistu. Oon kuullut et niillä joilla on ylipainoa, keho ei välttämättä reagoi leptiiniin kunnolla. Aivot ei tajua, että on jo tarpeeks.

Mikä vaikuttaa ruokahaluun?

Ruokahalu, tuo mystinen olento, jonka vietäväksi meidät on langetettu. Mistä se kumpuaakaan? Ei ainakaan pelkästä nälästä, se on varma.

• Elimistön säännöllinen ravinnontarve: Toki, kroppa huutaa ruokaa, mutta se ei selitä sitä pakottavaa halua juuri sipsipussiin, kun salaatti odottaa nurkassa.

• Mieliala: Suru puskee suklaakakun äärelle, ilo grillibileisiin. Ruoka on tunteiden bensaa, parempaa kuin teatteri, mutta huonompaa kuin stand-up.

• Fyysinen aktiivisuus: Sohvalla makaaminen ei välttämättä syö, mutta maraton sen sijaan tekee ihmisestä kuin imurin. Ja kuka nyt haluaa olla pölynimuri?

• Kulttuuriset tekijät: Jouluna syödään ähkyyn, vaikka ei edes nälättäisi. Siksi, että näin on aina tehty. Miksi? Sitä ei tiedä kukaan. Paitsi ehkä joulupukki.

• Ympäristö: Mainoskuvat ja houkuttelevat tuoksut saavat veden kielelle, vaikka vatsa olisi täynnä. Se on kuin katsoisi pornoa, vaikka olisi juuri harrastanut seksiä.

Ja sitten on vielä ne fysiologiset muutokset, joita ei voi selittää kuin lääketieteen sanakirjalla. Mutta hei, ainakin on syy syödä jäätelöä! Koska elämä on epäreilua ja suklaa on hyvää.

Mistä voi johtua ruokahaluttomuus?

Viime keväänä, ehkä toukokuussa, olin ihan sekaisin. Ei ollut nälkä ollenkaan. Tai siis, oli, mutta ajatuksestakin ruoasta tuli ällö olo. Istuin terassilla, aurinko paistoi, kaikki söi jotain grillattua... minä join vaan vettä. Mietin, että onko mulla joku syöpä.

• Pelotti ihan hirveästi.
• Googletin kaikki mahdolliset syyt.
• Olin varma, että kuolen.

No, en kuollut. Loppujen lopuksi paljastui, että stressi, ihan puhdas stressi. Olin ylirasittunut töistä ja muutenkin elämä oli vähän solmussa. Lääkäri sanoi, että kehon reaktio. En tajunnut sitä silloin, mutta nyt ymmärrän.

Ruokahaluttomuuteen voi siis liittyä:

• Stressi
• Masennus
• Lääkkeet (esim. jotkut antibiootit)
• Sairaudet (maksasairaudet, munuaisvaivat jne, kuten yllä mainittiin)
• Raskaus
• Paha olo, ällötys
• Päänsärky
• Väsymys
• Ahdistus

Kannattaa mennä lääkäriin, jos se jatkuu pitkään. Ei kannata googlata liikaa, tulee vaan hulluksi! (Niin kuin mulle kävi.) Nyt syön onneksi taas normaalisti, jopa liikaa!

Mikä lääke parantaa ruokahalua?

Ruokahalua hillitsevät:

• Mysimba®: Tabletti.
• Saxenda®: Pistetään päivittäin.
• Wegovy®: Pistetään kerran viikossa.

Orlistaatti puolestaan estää rasvan imeytymistä. Lihavuuteen.

Mikä herättää ruokahalua?

Grelliini: Nälänhormoni.

Aistit: Maku ja tuoksu herättävät.

Näkö: Ruoka näkyvillä.

Paasto: Ruokavalion muutokset lisäävät halua.

Stressi: Myös tämä vaikuttaa.

Liikunta: Fyysinen aktiivisuus.

Rytmi: Uni-valverytmi.

Yhteiskunta: Yhdessä syöminen.

Lisätietoa: Grelliinin eritys lisääntyy tyhjään mahaan. Maku- ja hajuaistimukset aktivoivat aivojen palkitsemiskeskuksia. Paasto laukaisee kehon luonnollisen nälänhalun. Stressi voi johtaa sekä liialliseen syömiseen että ruokahaluttomuuteen. Liikunnan vaikutus riippuu intensiteetistä ja kestosta. Sirkadiaaninen rytmi ohjaa luonnollisia syömis- ja nälkäjaksoja. Sosiaaliset tekijät voivat vaikuttaa ruokamääriin.