Milloin kyy liikkuu?

59 katselukertaa
Kyy on aktiivisimmillaan lämpiminä päivinä. Kuumuus saa sen etsimään viileitä ja varjoisia paikkoja, mikä puolestaan lisää sen liikkumista ympäristössä. Aktiivisuus kiihdyttää aineenvaihduntaa ja kasvattaa ruokahalua, mikä kannustaa kyyta liikkumaan yhä enemmän saaliin perässä.
Kommentti 0 tykkäystä

Kyy:n liikkeitä ohjaavat aurinko ja saalis

Kyykäärme ( Vipera berus ) on Suomen ainoa myrkyllinen käärme, ja sen liikkuminen on vahvasti sidoksissa ympäristön lämpötilaan sekä saalistuskäyttäytymiseen. Ei ole olemassa tiettyä kellonaikaa tai vuorokauden aikaa, jolloin kyy liikkuu eniten – sen aktiviteetti vaihtelee suuresti vuodenajan ja sään mukaan. Yksinkertaisesti sanottuna: kyy on aktiivisin, kun olosuhteet ovat otollisimmat.

Lämpötilan merkitys: Kyy on kylmäverinen eli ektotermia, mikä tarkoittaa, että sen ruumiinlämpö riippuu ympäristön lämpötilasta. Aurinkoiset ja lämpimät päivät ovat kyy:lle optimaalisia. Auringonpaisteessa kyy voi lämmetä tarpeeksi aktiiviseksi saalistukseen ja liikkumiseen. Liian kylminä päivinä sen liikkuminen on hidasta ja rajoittuu usein vain lyhyisiin pyrähdyksiin lämpimillä kivillä tai muilla lämmön keräävillä pinnoilla. Toisaalta liian kuumana päivänä kyy etsii viileämpää suojaa, kuten varjoisia pusikkoja tai kivien alle, jolloin sen liikkuminen on vähäisempää.

Saalistus ja liikkuminen: Kyy:n pääasiallinen ravinto koostuu pienistä jyrsijöistä, kuten myyristä ja hiiristä. Aktiivinen saalistus vaatii riittävästi energiaa, ja tämä energia saadaan auringon avulla lämpenemällä. Kun kyy on tarpeeksi lämmin, sen aineenvaihdunta kiihtyy ja se on aktiivisemmin liikkeellä saaliin etsinnässä. Tämä tarkoittaa, että kyy:n liikkumisaluetta voi pitää suhteellisen laajana, erityisesti runsasravinteisilla alueilla. Liikkuminen on kuitenkin melko hidasta ja tarkoituksellista, eikä kyy turhaan kuluta energiaa.

Vuodenajat ja liikkuminen: Keväällä kyy herää talviuniltaan ja sen liikkuminen on aluksi varovaista ja harvinaista. Kesällä, lämpiminä kuukausina, se on aktiivisimmillaan. Syksyllä aktiivisuus vähenee vähitellen, kun lämpötilat laskevat, ja kyy valmistautuu talvihorrokseen. Talvella kyy viettää suurimman osan ajasta horroksessa maan alla tai muissa suojaisissa paikoissa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kyy:n liikkuminen on dynaaminen prosessi, joka riippuu suoraan lämpötilasta ja saalismahdollisuuksista. Ei ole olemassa tiettyä ”kyy-aikaa”, vaan sen liikkuminen on aivan yhtä monimuotoista kuin sääkin. Paras keino välttää yllätystapaamiset kyyn kanssa onkin olla tarkkaavainen luonnossa liikkuessaan, ja ottaa huomioon mahdolliset piilopaikat, joissa kyy saattaa odotella.