Saako työnantajaa haukkua somessa?

Saako työnantajaa haukkua somessa? Tunne riskit.

Saako työnantajaa haukkua somessa on kriittinen kysymys, joka vaikuttaa jokaisen työntekijän ammatilliseen turvallisuuteen ja oikeuksiin. Sosiaalisen median käyttöön liittyvät riskit ja juridiset seuraukset vaativat tarkkaa harkintaa ennen julkaisemista. Sääntöjen tunteminen auttaa suojelemaan omaa uraa ja välttämään kalliita virheitä. On tärkeää ymmärtää vastuut, jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä työelämässä.

Saako työnantajaa haukkua somessa? Sananvapauden ja lojaliteetin rajapinta

Kysymys työnantajan arvostelusta sosiaalisessa mediassa voi liittyä moniin eri tekijöihin, kuten työntekijän asemaan, viestin sävyyn ja siihen, onko kritiikki asiallista vai puhdasta haukkumista. Sosiaalisen median päivitykset eivät ole vain yksityisiä purkauksia, vaan niillä voi olla merkittäviä seurauksia työsuhteelle. Vaikka sananvapaus on perusoikeus, työsuhteessa sitä rajoittaa työntekijän lojaliteettivelvollisuus.

Lojaliteettivelvollisuus on työsopimuslakiin perustuva periaate, joka velvoittaa työntekijän välttämään kaikkea sellaista, mikä voi vahingoittaa työnantajaa. Tämä ei tarkoita täyttä hiljaisuutta, mutta se asettaa raamit sille, miten ja missä epäkohdista puhutaan. Noin 70 prosenttia työnantajista ja rekrytoijista hyödyntää sosiaalista mediaa jossain vaiheessa arvioidessaan työntekijän sopivuutta tai ammattimaisuutta.^[1] Tämä kertoo siitä, että digitaalinen jalanjälki on pysyvä ja sillä on suora yhteys työmarkkina-arvoon.

Olen nähnyt useita tapauksia, joissa työntekijä on kokenut tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti ja purkanut turhautumisensa Facebook-seinälleen. Moni luulee, että suljettu profiili tai vain kaverit -asetus suojaa, mutta todellisuudessa viestit leviävät usein ruutukaappauksina työnantajan tietoon nopeammin kuin uskotkaan. Se on riski. Suuri riski. Yksikin harkitsematon tunnekuohussa kirjoitettu lause voi nollata vuosien luottamuksen.

Työntekijän lojaliteettivelvollisuus sosiaalisessa mediassa

Lojaliteettivelvollisuus alkaa heti työsopimuksen allekirjoittamisesta ja jatkuu joissain tapauksissa vielä työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Sen ydintehtävä on suojata työnantajan liiketoimintaa ja mainetta työntekijän omalta toiminnalta. Tämä tarkoittaa, että työntekijä ei saa toimia kilpailevasti tai aiheuttaa työnantajalleen perusteetonta haittaa.

Kun puhutaan haukkumisesta somessa, kyse on usein nimenomaan maineen vahingoittamisesta. Jos työntekijä kutsuu pomoa idiootiksi tai haukkuu yrityksen tuotteita kelvottomiksi julkisesti, hän rikkoo suoraan tätä velvollisuutta. Laki ei vaadi, että työntekijän pitäisi rakastaa työnantajaansa, mutta se vaatii asiallista käytöstä. Tyypillisesti irtisanomisriidat, joissa some on ollut keskiössä, liittyvät joko halventavaan kielenkäyttöön tai liikesalaisuuksien paljastamiseen.

Sananvapaus ei ole rajaton. Ei varsinkaan työsuhteessa. Muistan erään tapauksen, jossa työntekijä kirjoitti Twitteriin (nykyiseen X-palveluun) ironisen kommentin työpaikan surkeasta kahvista ja päätyi lopulta varoituskierteeseen. Vaikka kahvin laatu tuntuu pieneltä asialta, jatkuva ja julkinen vähättely tulkittiin yritykseksi vahingoittaa työnantajan mainetta. Opasvinkki: jos kirjoitat, kirjoita niin, että voisit lukea sen pomollesi päin naamaa.

Milloin somepäivitys johtaa varoitukseen tai potkuihin?

Työsuhteen päättäminen some-päivityksen vuoksi vaatii yleensä painavan syyn. Yksittäinen, lievästi mauton vitsi ei useinkaan riitä irtisanomiseen ilman aiempaa varoitusta, mutta rajanylityksiä seurataan tarkasti. Keskeistä on se, kuinka helposti työntekijä on yhdistettävissä työnantajaansa ja kuinka laajalle viesti on levinnyt.

Työsopimuslain mukaan irtisanomisperuste voi syntyä, jos työntekijä rikkoo olennaisesti työsuhteeseen kuuluvia velvoitteita. Työnantajilla on oikeus rajoittaa sosiaalisen median käyttöä työajalla välttääkseen mahdolliset konfliktit ja tuottavuuden laskun.^[2] Jos taas haukkuminen tapahtuu vapaa-ajalla, arvioidaan päivityksen vaikutusta työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen. Mikäli luottamus on mennyt peruuttamattomasti, työsuhde voi päättyä.

Mutta tässä on se kohta, jonka moni ohittaa - ja se on kriittistä. Vaikka profiilisi olisi täysin yksityinen, työnantajalla on oikeus reagoida, jos viesti leviää ja vahingoittaa yritystä. On turha vedota siihen, että tämä oli vain kavereille, jos kaverisi jakavat viestin eteenpäin. Seuraus on sama. Olen itsekin sortunut kerran purkamaan turhautumistani Slack-kanavalla, ja voin sanoa, että se kymmenen sekunnin helpotus ei ollut sen jälkipyykin arvoista. Pysähdy aina ennen Julkaise -painikkeen painamista.

Rajanveto: Sallittu kritiikki vs. kielletty haukkuminen

On tärkeää erottaa toisistaan asiallinen kritiikki ja loukkaava haukkuminen. Työntekijän lojaliteettivelvollisuus sosiaalisessa mediassa tarkoittaa, että työntekijällä on oikeus tuoda esiin epäkohtia, kuten työturvallisuuden puutteita tai laitonta toimintaa, mutta kanavan valinta ratkaisee. Ensisijainen tapa on aina ottaa asia puheeksi sisäisesti luottamusmiehen tai esihenkilön kanssa.

Kritiikki on usein sallittua, kun se kohdistuu yleiseen toimintatapaan tai epäkohtaan asiallisesti ilman henkilökohtaista halventamista. Haukkuminen taas kohdistuu usein ihmisiin tai on tarkoituksellisen loukkaavaa. Jos päivityksessä on mukana asiakkaiden nimiä tai yrityssalaisuuksia, ollaan välittömästi vaaravyöhykkeellä. Tutkimusten mukaan liikesalaisuuksien tai luottamuksellisen tiedon luvatonta jakamista^[3] someen liittyvissä työsuhderiidoissa pidetään vakavana rikkomuksena.

Mitä somessa saa kertoa työstä?

Raja sallitun ja kielletyn välillä voi olla hiuksenhieno. Tässä on tiivistetty vertailu siitä, mikä yleensä on turvallista ja mikä taas riskialtista.

Sallittu viestintä

• Onnistumisten jakaminen, kunhan niissä ei paljasteta arkaluontoista asiakas- tai projektitietoa.
• Mielipiteet yhteiskunnallisista asioista, jotka eivät liity työnantajan liiketoimintaan tai arvoihin loukkaavasti.
• Asiallinen keskustelu alan yleisistä palkkaustasoista tai työolosuhteista ilman työnantajan mustamaalaamista.

Kielletty / Riskialtis viestintä

• Keskeneräisten projektien, tarjoushintojen tai asiakasrekisterien tietojen julkaisu.
• Valehtelu yrityksen taloudellisesta tilasta tai tuotteiden vaarallisuudesta.
• Esihenkilöiden tai kollegoiden kutsuminen loukkaavilla nimityksillä.

Mikan pieleen mennyt perjantaipostaus

Mika, 34-vuotias logistiikkatyöntekijä Vantaalta, oli raivostunut uuden esihenkilön tiukoista tauko-ohjeista. Perjantai-iltana muutaman oluen jälkeen hän kirjoitti Facebook-seinälleen: 'Meidän uusi pomo on täysi natsi ja koko firma on vitsi. Toivottavasti koko laitos palaa.'

Mika luuli päivityksen olevan turvassa, koska hänen profiilinsa oli asetettu näkymään vain kavereille. Maanantaina häntä odotti kuitenkin kutsu HR-osaston puhutteluun. Kollega oli ottanut päivityksestä ruutukaappauksen ja lähettänyt sen johdolle.

Mika yritti puolustautua sanomalla, että se oli vain vitsi ja kirjoitettu vapaa-ajalla. Hän tajusi kuitenkin nopeasti, että 'natsi' -viittaus ja yrityksen toivominen tuhoon rikkoivat lojaliteettivelvollisuuden vakavasti.

Mika selvisi varoituksella vain siksi, että hänellä oli takanaan 10 moitteetonta työvuotta. Luottamus on kuitenkin mennyttä ja urakehitys tyssäsi siihen. Oppitunti: some ei ole päiväkirja, vaan julkinen foorumi.

Sarin rakentava tapa vaikuttaa

Sari työskenteli helsinkiläisessä IT-yrityksessä, jossa sisäilmaongelmat piinasivat työntekijöitä. Hän halusi nostaa asian esille, mutta tiesi, että työnantajan haukkuminen somessa voisi maksaa hänelle työpaikan.

Sen sijaan, että Sari olisi purkanut pahaa oloaan somessa, hän keräsi tiedot sairauslomien kasvusta ja otti yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun. He laativat asiallisen raportin johdolle.

Kun johto ei reagoinut, Sari kirjoitti asiallisen ja faktoihin perustuvan postauksen LinkedIniin alan sisäilmaongelmista yleisesti, mainitsematta omaa työnantajaansa nimeltä, mutta herättäen keskustelua alan standardeista.

Tämä paine sai työnantajan vihdoin toimimaan. Sari säilytti ammattimaisuutensa ja sai jopa kiitosta rohkeudestaan hoitaa asiaa rakentavasti ilman lokaan heittämistä.

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä se korvaa ammattimaista oikeudellista neuvontaa. Työoikeudelliset tulkinnat vaihtelevat tapauskohtaisesti. Jos kohtaat ongelmia työsuhteessasi tai harkitset julkista kritiikkiä, ota aina ensin yhteyttä liittosi lakimieheen tai oikeudelliseen asiantuntijaan.