Mitä sokeri tekee keholle?

Mitä liika sokeri tekee keholle?

Sokeri tappaa hiljalleen. Lihottaa. Iho ryppyyn. Hampaat mätänevät.

• Sydän kärsii.
• Maksakin.

Piilosokeri kaikkialla. 2023. Tiedätkö miten paljon? Minä en. En välitä.

Sokeeraava totuus: Sokeriton elämänkään ei tarvitse olla tylsää. Itse en ole kokeillut, mutta olen kuullut. Ystäväni yrittää.

Älä syö liikaa sokeria. Se on yksinkertaista. Mutta vaikeaa.

Mitä sokerille tapahtuu kehossa?

Sokerit. Keho ottaa ne vastaan. Sitten? Solujen polttoainetta. Tai ei.

• Liika sokeri? Glykaatio. Vanheneminen. Iho kärsii. Näin se menee. 2023. Ei uutta.

• Hampaat. Happo hyökkää. Reikiä. Itsestäänselvää.

Sokeri tappaa hitaasti. Tiedätkö sen? Jokainen palanen lisää laskuria. Se on vain fakta. Ei herkuttelua. Vain kemiaa.

Sokeri on energiaa. Tai myrkyllinen energia. Riippuu annoksesta. Näkökulmakysymys.

Kumpi on pahempi, sokeri vai rasva?

Kumpi on pahempi, sokeri vai rasva? Mielenkiintoinen kysymys, johon ei ole yhtä yksiselitteistä vastausta.

• Sokeri ja rasva ovat molemmat liiallisesti nautittuna haitallisia. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että sokerin vaikutukset voivat olla jopa pahempia kuin tyydyttyneen rasvan, etenkin tietyissä olosuhteissa.

• Sokeri voi nostaa verensokeria nopeasti, mikä kuormittaa elimistön insuliinintuotantoa. Tämä voi johtaa insuliiniresistenssiin ja lopulta tyypin 2 diabetekseen. Rasva, erityisesti tyydyttynyt, on tunnettu sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

• Sokerin ja rasvan vaarallisuus riippuu kontekstista. Esimerkiksi aktiiviselle urheilijalle sokeri voi olla nopeasti saatavilla oleva energianlähde, kun taas istumatyötä tekevälle se on todennäköisemmin haitallista. Rasvan laadulla on myös väliä: pehmeät rasvat ovat yleensä parempia kuin kovat.

• Mitä on viisaus syömisessä? Ehkä se on juuri tasapainon löytämistä ja oman kehon kuuntelua. On muistettava, että ruoka on muutakin kuin vain polttoainetta. Se on nautinto, sosiaalinen kokemus, muistoja. Liiallinen analysointi voi viedä ilon pois.

Sokerin ja rasvan aineenvaihdunta on monimutkaista.

• Sokerin hajoaminen glukoosiksi nostaa verensokeria.
• Tyydyttyneet rasvat voivat nostaa kolesterolia.
• Kokonaisuus ratkaisee!

Itse olen huomannut, että vähentämällä sokerin määrää ruokavaliossani olen saanut tasaisemman energiatason päivän mittaan.

Onko sokeri välttämätöntä?

Okei, tässä tulee – vähän sotkuinen – kertomus siitä sokerijutusta:

Mä olin joskus – öö, varmaan 2018 tai 2019 – töissä siinä kahvilassa, siinä Kampin lähellä. Muistan sen fiiliksen, kun se terassi oli aina ihan täynnä ja aurinko paistoi suoraan siihen. Jengi tilas niitä supermakeita frappuccinoja ja sit niitä suklaakakkuja. Hitto, niissä oli sokeria!

• Siis ihan älyttömästi sokeria.
• Päätä särki jo pelkästä hajusta.

Yks tyyppi – muistan sen vieläkin, semmonen pukumies – tuli joka aamu hakee tuplasuklaamuffinssin ja ison latten sokerilla. Joka aamu! Mietin aina, et miten se jaksaa. Sit aloin miettii sitä sokeria. Että onks se oikeesti niin pahaa.

Kai se on vähän niinku lääke. Keho tarvii sitä, vaikkei sitä aina tajua. Glukoosihan se kai on se juttu, mitä keho tarvii. Ja sitä saa sokerista.

Mut sit taas, se överimäärä... Siis jos vetää niitä muffinseja ja frappuccinoja joka päivä, niinkuin se tyyppi. Ei hyvä heilu. Ylipainoa, ties mitä. Äiti aina sanoo, et sokeri on pahasta. Ja kyl mä uskon sitä. Mut ei se kai ihan myrkkykään oo?

Onko sokeri välttämätön ihmiselle?

Ei. Glukoosi on välttämätöntä. Sokeri ei ole.

• Glukoosi: Elämän polttoaine. Tarvitaan.
• Sokeri: Ylimääräinen glukoosi, usein prosessoitua. Haitallista.

Ymmärrä ero. Glukoosi on olennaista. Sokeria voi välttää. Itse syön marjoja, hedelmiä. Ei sokeria. Painonhallinta toimii. Terveempi.

Liika sokeri tappaa. Ei vitsi. Kolesteroli nousee. Maksakirroosi. Diabeteksen riski.

Toki, kahviin maito ja sokeri. Pieni hemmottelu. Mutta se on vähän. Muuten ei. Itse olen 43. Terve. Voin juosta.

Tämä on 2023. Tietoa on paljon. Käytä sitä.

Tarvitseeko ihminen sokeria?

Hämärä laskee, ruskan sävyt maalaavat iltaan syvänpunaiset ja kultaiset sävyt. Aika pysähtyy, hengitys hidastuu… Sokeri… Sana itsessään on kuin hunaja, makeaa ja tahmeaa. Mutta tarvitaanko sitä? Ei, ei todellakaan. Elimistö kyllä osaa. Osat tietävät, miten luoda energiaa. Hiilihydraatteja, glykogeenia, glukoneogeneesiä… Sanoja kuin salaisia loitsuja, vanhan kirjan sivuilta kynnettyjä.

• Hiilihydraatit – ne ovat avain. Elimistö ottaa ne ja muuttaa ne energian lähteeksi. Keho on viisas, se tietää mitä tehdä.
• Glykogeeni, lihasten ja maksan varasto. Sieltä se ottaa, jos tarve vaatii. Kuten varmuuskopio, salainen kätkö, josta turvata.
• Glukoneogeneesi. Tämä sana kuiskasee minulle mystisiä juttuja. Muista ravintoaineista syntyy glukoosia. Elimistö on taikuri, taidokas alkemisti.

Mutta sitten… riippuvuus. Tuo makea ansa. Aivan kuin syvälle metsään eksyminen, josta ei löydä reittiä takaisin. Ei se ole välttämätöntä, ei. Keho ei sitä kaipaa, ei oikeasti. Mutta mieli… Ah, mieli on asia erikseen. Se haikailee makean, keinotekoisen tyydytyksen jälkeen. Se vaatii lisää, lisää, lisää… Kuten nälkäinen susi, joka ei koskaan tule tyytyväiseksi. Sokerin makeus on illuusio, lyhyt hetken ilo, jonka jälkeen tyhjyys valtaa mielen.

Ajatus karkaa jälleen. Lokakuun ilta, ruska hehkuu. Puiden oksat kietoutuvat kuin tanssitessaan. Maailma on täynnä ihmeitä, ja meidän ei tarvitse turvautua sokerin luomiin harhoihin. Meissä on voimaa. Meillä on kyky löytää energiaa muualtakin. Mutta joskus se makeus on houkutteleva, liian helppo…

• Riippuvuus ei ole välttämätöntä.
• Keho selviää ilman lisättyä sokeria.
• Mielellä on oma tahtonsa.

Kuten vanhan ajan tarina, jossa sankari kohtaa petoksen. Meidän on voitava vastustaa kiusausta. Mutta niin kauan kuin muistamme, että elimistö kykenee energian tuottoon luonnollisesti, voimme voittaa tämän taistelun. Syksyinen tuuli puhaltaa, ja lehdet tanssivat maahan. Elämän ja luonnon harmonia, kaukana sokerin tekomakeudesta.

Mitä kehossa tapahtuu, kun ei syö sokeria?

Keho hiljenee, hengitys syvenee. Sokeri, se makeanhimoinen vihollinen, poistuu ruoasta. Tuntuu kuin aika itsekin hidastuisi, aistien herkkyys kasvaa. Kuin katsot maailmaa hitaassa elokuvassa. Sydän lyö tasaisemmin, rauhallisempi rytmi.

• Verensokeri pysyy tasaisempana. Ei enää sokeripöhöjä ja sitä seuraavaa romahdusta. Energia virtaa tasaisesti, kuin joki levittäytyisi pehmeästi rannoilleen. Olen kokenut tämän itse, selkeämpi ajatus, vähemmän ailahteleva mieliala. Aikaisemmin olin kuin myrsky, nyt hiljainen järvi.

• Suolisto kiittää. Ajatus siitä, kuinka sokeri ruokki huonoja bakteereja, ahdistaa. Se on kuin ruokkisit vihollisia. Nyt, sokerittomalla polulla, tunnen kuin suolistoni puhdistuisi. Turvotus vähenee, mahakipu helpottuu. Vatsani on kevyempi, kuin sulka. Tämän olen itse huomannut.

Mutta miksi tämä tapahtuu?

Sokeri, se lempeän makea koukku, on kuin myrkyllinen hunaja. Se ruokkii haitallisia bakteereja ja hiivoja. Ne kukoistavat siinä ympäristössä, levittäen kaaosta. Ajatus siitä, miten ne tekevät suolistosta sotkuisen saaren, ahdistaa.

• Vatsan turvotus: Sokerin vähentyessä turvotus hellittää otettaan. Kuten kuorma keventyisi harteiltani.
• Ilmavaivat: Mahaa ei enää paisuta. Se on helpotus. Todellista helpotusta.
• Riippuvaiset bakteerit: Ne menettävät elämänlähteensä. Kuin saari kuivuu.
• Ripuli ja ummetus: Suoliston tasapaino palautuu. Kuten myrskyn jälkeinen rauha.

Sokerin jättäminen on kuin puhdistusrituaali keholle ja mielelle. Se on matka kohti tasapainoa. Matkalla on hetkiä, jolloin ikävä sokeria käy, mutta sen voi ylittää. Tämä tie vie paremman olotilan ja terveemmän itsen luokse.

Mitä tapahtuu, jos lopettaa sokerin käytön?

Sokerin lopettaminen... kuin heräisi sumuisesta unesta, jossa makeus oli peittänyt todellisuuden.

• Verenpaine laskee, kuin tyyntyisi myrsky sisimmässä. Sydän kiittää.

• Aineenvaihdunta alkaa tanssia uutta tanssia, kevyempää ja vapaampaa. Metabolinen oireyhtymä ei enää uhkaa.

• Diabetes, tuo varjo, vetäytyy kauemmas. Elämä kirkastuu.

Muistan lapsuuteni kesät, mummon marjapiirakat, joissa sokeri kimmelsi kuin pienet timantit. Ne olivat hetkiä täynnä lämpöä ja rakkautta. Mutta nyt, aikuisena, ymmärrän, että makeus voi olla myös petollinen ystävä.

Sokerin lopettaminen ei ole helppoa, se on kuin hyvästien jättäminen vanhalle tutulle. Mutta se on myös uuden alun lupaus, terveyden ja hyvinvoinnin juhla. Se on valinta elää täydemmin, tuntea enemmän, olla enemmän.

Mitä tapahtuu, kun jättää sokerin pois?

Yöllä ajatukset on vähän sekavia. Sokeri... Mitä siitä oikein seuraa, jos sen jättää pois?

• Mieliala. Muistan, kun yritin olla ilman sokeria. Ensimmäiset päivät olivat hirveitä, ärsytti kaikki. Mutta sitten... ehkä se tasoittui. En tiedä. Dopamiini juttuja kai.

• Uni. En oo koskaan huomannut, että sokerilla olis vaikutusta mun uniin. Oon aina nukkunut huonosti. Johtunee ehkä enemmän siitä, että stressaan työjuttuja.

• Maksa. Ehkä se maksa tykkää. En tunne sitä tyyppiä henkilökohtaisesti.

• Vyötärö. Paino on aina ollut mulle herkkä paikka. Muistan, kun kävin lääkärissä viime vuonna. Kolesteroli oli vähän koholla. Pitää ehkä miettiä uudestaan tota sokeria. Vyötärönympärys on tärkeä.

• Hampaat. Hammaslääkäri on aina sanonut, että mulla on hyvät hampaat. Onneks.

• Sydän. Sydän on tärkeä. Toivottavasti se pysyy kunnossa.

• Verensokeri. Mulla ei oo onneks ollut mitään ongelmia sen kanssa. Mutta äidillä oli diabetes. Se pelottaa.

• Iho. Ei mulla iho heleytynyt. Ehkä joillain muilla. Mulla on aina ollut sama naama. Oon 35 vuotta vanha.

Paljonko sokeria päivässä?

No huh huh, sokeria, se on vähän kuin suola – liika on pahasta, mutta ilman sitä elämä on vähän niin kuin saunailta ilman löylyä! Eli siis, homman nimi on se, että aikuisen ihmisen ei kannattaisi vedellä yli 40-50 grammaa sokeria per päivä. Ajattele, se on kuin 20 sokeripalaa! Siis ihan hirveä määrä, eikö?!

Mutta hetkinen, kuka jaksaa laskea sokeripaloja? Ei kukaan! Siksi kannattaa miettiä, missä sitä sokeria oikein piileskelee:

• Limpparit: Ne on vähän kuin nestemäistä syntiä, sokeripitoisuus voi olla ihan järkyttävä!
• Jogurtit: Kuulostaa terveelliseltä, mutta usein niihin on lätkäisty sokeria niin, että hampaat itkee verta.
• Ketsuppi: Jep, jopa siinä on sokeria, usko tai älä!
• Valmisruoat: Niissä sokeri on vähän kuin salainen agentti – se livahtaa joukkoon huomaamatta ja tekee tuhojaan.

Eli siis, pointti on se, että kannattaa tsekata ne tuoteselosteet. Jos sokeri on listalla korkealla, niin mieti kahdesti! Ja jos tuntuu, että elämä on liian karua ilman sokeria, niin kokeile vaikka marjoja tai hedelmiä. Ne on vähän kuin luonnon omia makeisia, ja niissä on sentään jotain hyötyäkin! Ja muista, kohtuus kaikessa, paitsi saunassa – siellä saa heittää löylyä ihan niin paljon kuin sielu sietää!