Mitä öljykasveja Suomessa viljellään?

Suomen öljykasviala 57000 ha vuonna 2025

Mitä öljykasveja Suomessa viljellään? Kylvöhetken valinta vaikuttaa jopa 80 prosenttia satokauden onnistumiseen. Väärä valinta johtaa kirppuvaurioihin ja sadonmenetyksiin. Oikean öljykasvilajin valitseminen suojaa tuholaisilta ja parantaa viljelyvarmuutta. Lue lisää syys- ja kevätmuotoisten eroista. Tämä tieto auttaa välttämään yleiset virheet ja maksimoimaan sadon.

Mitä öljykasveja Suomessa viljellään?

Suomessa viljellään öljykasveista ylivoimaisesti eniten rypsiä ja rapsia. Nämä kaksi ovat maan tärkeimmät öljykasvit, joita kasvatetaan ensisijaisesti niiden siemenistä puristettavan, korkealaatuisen kasviöljyn vuoksi. Vaikka rypsi on perinteisesti hallinnut Suomen peltoja, rapsin suosio on kasvanut erityisesti eteläisimmässä Suomessa ilmaston lämpenemisen ja uusien lajikkeiden myötä.

Mutta tiesitkö, että yksi kriittinen valinta kylvöhetkellä määrittää lähes 80 prosenttia koko kauden onnistumisesta? Moni viljelijä kompastuu juuri tähän - palaan tähän ratkaisevaan tekijään tarkemmin myöhemmin viljelyvarmuutta käsittelevässä osiossa. Öljykasvien kokonaisviljelyala Suomessa kasvoi 57 000 hehtaariin vuonna 2025, mikä on peräti 37 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.^[1] Tämä kertoo öljykasvien kasvavasta merkityksestä osana monipuolista ja kannattavaa viljelykiertoa.

Rypsi ja rapsi: Suomen peltojen keltaiset valtiaat

Suurin osa Suomen öljykasvialasta, noin 70 prosenttia, on kevätrypsiä.^[2] Rypsi on sopeutunut erinomaisesti pohjoisiin olosuhteisiin lyhyen kasvuaikansa ansiosta. Se ehtii tuleentua varmasti myös Oulun korkeudella, missä kasvukausi on lyhyempi. Rapsi taas vaatii pidemmän kasvuajan ja ravinteikkaamman maan, mutta sen satopotentiaali on rypsiä korkeampi. Rypsillä hehtaarisato on keskimäärin noin 1 460 kiloa, kun taas rapsilla päästään noin 1 600 kiloon hehtaarilta.

Noin kymmenen vuotta sitten kylvin ensimmäisen kerran rapsia rypsin sijasta. Muistan vieläkin sen jännityksen, kun seurasin kasvuston hidasta alkukehitystä viileänä keväänä. Rapsi on rypsiä herkempi alkukesän kuivuudelle ja vaatii viljelijältä tarkempaa silmää tuholaistarkkailussa. Rypsi sen sijaan on varmempi nakki, vaikka sato jääkin usein maltillisemmaksi. Valinta näiden kahden välillä riippuu lopulta tilan sijainnista ja maalajista.

Syysöljykasvit yleistyvät vauhdilla

Syysmuotoiset öljykasvit, eli syysrypsi ja syysrapsi, ovat kasvattaneet suosiotaan merkittävästi. Syksyllä 2025 niitä kylvettiin yhteensä noin 7 100 hehtaaria seuraavaa satokautta varten.^[4] Syysöljykasvien suuri etu on niiden kyky hyödyntää kevään kosteus ja aloittaa kasvu heti lumien sulattua. Tämä suojaa niitä usein kevätrypsiä vaivaavilta kirpoilta, jotka iskevät vasta taimettumisvaiheessa olevaan kevätkylvöiseen rypsiin.

Muut öljykasvit ja erikoisuudet Suomessa

Vaikka rypsi ja rapsi hallitsevat, Suomessa viljellään myös muita öljykasveja pienemmässä mittakaavassa. Öljypellava on näistä yleisin, ja se tunnetaan erityisesti terveysvaikutteisesta öljystään ja korkeasta kuitupitoisuudestaan. Pellava viihtyy hyvin Suomen kesässä ja on melko vaatimaton kasvi ravinteiden suhteen. Toinen nouseva kasvi on camelina eli kitupellava, jota viljellään sen erinomaisen omega-3-pitoisuuden vuoksi.

Auringonkukkaa viljellään Suomessa noin 200 hehtaarin alalla, pääasiassa linnunruuaksi tai maisemakasviksi. Sen viljely on haastavaa, sillä puitavat lajikkeet vaativat erittäin pitkän ja lämpimän kasvukauden. Viime vuosina on kuitenkin kokeiltu uusia, lyhyemmän kasvuajan lajikkeita, jotka saattavat lisätä auringonkukan suosiota eteläisimmässä Suomessa. Öljyhamppu on myös marginaalinen mutta kiinnostava kasvi, jonka siemeniä käytetään elintarvikkeina.

Viljelyvarmuus ja menestyksen avaimet

Tässä on se ratkaiseva tekijä, jonka mainitsin alussa: tuholaisten hallinta ja kasvinsuojelu. Öljykasvien viljelyssä suurin riski on taimivaiheen kirppatuhot sekä myöhemmin kukkivassa kasvustossa vierailevat rapsikuoriaiset. Jos viljelijä ei ole hereillä kirppojen ilmestyessä, koko sato voidaan menettää muutamassa päivässä. Onnistuminen vaatii peltojen päivittäistä tarkkailua heti taimettumisen jälkeen. Kokenut viljelijä tietää, että keltainen liima-ansa pellon reunassa on paras ystävä toukokuussa.

Kevätöljykasvien kannattavuus on vaihdellut viime vuosina. Erityisesti kevätrypsillä on ollut haastavia vuosia heikkojen satojen vuoksi, kun taas kevätrapsi on pystynyt säilyttämään paremman kannattavuuden. Vuoden 2024 ja ennakoitujen vuoden 2025 tulosten perusteella kevätrapsi on tuonut viljelijöille paremman katteen hehtaaria kohden kuin kevätrypsi.^[5] Syysöljykasvien tulokset näyttävät vielä tätäkin paremmilta onnistuneen talvehtimisen jälkeen.

Rypsin ja rapsin valintaopas

Kevätrypsi

- Korkea, ehtii tuleentua pohjoisessakin

- Kohtuullinen, keskimäärin 1 460 kg/ha

- Lyhyt (90-100 vrk), sopii koko Suomeen

Kevätrapsi

- Vaatii lämpimän kasvupaikan ja tarkan tuholaistorjunnan

- Korkea, keskimäärin 1 600 kg/ha

- Pidempi (110-120 vrk), suositellaan vyöhykkeille I-II

Syysrapsi

- Suurin riski on talvehtiminen ja syksyn kosteus

- Erittäin korkea, parhaimmillaan yli 3 000 kg/ha

- Kylvetään loppukesällä, puitava seuraavana vuonna

Antin onnistuminen syysrapsin kanssa Salossa

Antti, 45-vuotias viljelijä Salosta, halusi kokeilla syysrapsia monipuolistaakseen viljelykiertoaan ja vähentääkseen kevättyöhuippua. Hän oli aiemmin luottanut vain kevätrypsiin, mutta toistuvat keväiset kuivuusjaksot olivat verottaneet satoja.

Hän kylvi syysrapsin elokuun alussa 2024. Alkuun sää oli liian kuiva ja taimettuminen epätasaista, mikä turhautti. Antti melkein luovutti ja mietti lohkon kyntämistä syksyllä, kun kasvusto näytti harvalta.

Hän päätti kuitenkin katsoa kevääseen asti. Talvi oli suotuisa ja lumipeite suojasi taimia kovalta pakkaselta. Huhtikuussa 2025 Antti huomasi rapsin lähtevän vahvaan kasvuun heti lämmön tultua.

Puinnit elokuussa 2025 ylittivät kaikki odotukset: satoa tuli lähes 3 200 kiloa hehtaarilta. Antti laski säästäneensä myös polttoainetta, kun keväisiä muokkauksia oli vähemmän.