Paljonko Suomessa syödään kalaa?

Paljonko Suomessa syödään kalaa? 13-14 kg/vuosi

Paljonko suomessa syödään kalaa? Suomalaisten kalankulutus on jäänyt jälkeen virallisista ravitsemussuosituksista. Alhainen kulutus johtaa riittämättömään omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin saantiin, mikä on yleistä erityisesti talvella. Lue eteenpäin saadaksesi selville, mitkä kotimaiset kalalajit ovat ravintoarvoiltaan parhaita ja kuinka lisätä niiden käyttöä ruokavaliossa.

Paljonko Suomessa syödään kalaa todellisuudessa?

Suomalaiset syövät kalaa keskimäärin noin 13-14 kiloa henkilöä kohden vuodessa, kun määrä lasketaan fileepainona mitattuna. ^[1] Tämä tarkoittaa, että tyypillinen kuluttaja nauttii kalaruoan noin kerran tai kaksi viikossa, mikä jää selvästi virallisten ravitsemussuositusten alapuolelle. Mutta on yksi yllättävä syy, miksi suomalainen särkikala jää usein kaupan hyllyyn, vaikka se olisi ekologisesti ja taloudellisesti paras valinta - palaan tähän ratkaisevaan tekijään hieman myöhemmin.

Kalan kulutuksessa on havaittavissa selkeä kahtiajako: suurin osa lautasille päätyvästä kalasta on ulkomaista, vaikka elämme tuhansien järvien maassa. Runsaat kaksi kolmasosaa Suomessa syödystä kalasta on tuontitavaraa, ja tästä leijonanosan muodostaa Norjasta tuotu lohi.^[2] Kotimaisen luonnonkalan osuus on pysynyt maltillisena, vaikka kiinnostus lähiruokaan on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Se on sääli. Meillä on upea raaka-aine aivan nurkan takana, mutta kävelemme silti pakastealtaalle.

Tuontikala hallitsee markkinoita

Kulutustilastot osoittavat, että tuontikalan suosio on vankkumaton. Noin 8 kiloa vuotuisesta 13-14 kilon kokonaiskulutuksesta on tuontikalaa, ^[3] ja erityisesti Norjan lohi on noussut suomalaisten suosikiksi sen tasaisen saatavuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Tuontikalan hallitseva asema johtuu pitkälti teollisesta tuotantoketjusta, joka takaa edullisen hinnan ja valmiiksi fileoidut tuotteet kiireisille kotitalouksille.

Olen itsekin huomannut kaupassa asioidessani, kuinka helppoa on napata mukaan valmis lohifilee verrattuna siihen, että alkaisin perata kokonaista kotimaista kalaa työpäivän jälkeen. Tämä mukavuudenhalu on muokannut ruokavaliotamme voimakkaasti. Vaikka kotimaista kirjolohta kasvatetaan Suomessa, sen tuotantomäärät eivät riitä kattamaan kysyntää, jolloin Norjan tuonti täyttää vajeen. Se on tehokasta, mutta samalla olemme etääntyneet omista vesistöistämme.

Suositukset vastaan todellisuus

Ravitsemussuositusten mukaan kalaa tulisi syödä vähintään 2-3 kertaa viikossa, eri kalalajeja vaihdellen. Tämä tarkoittaisi vuotuisena määränä noin 18-23 kiloa fileepainoa, eli nykyinen kulutustasomme laahaa noin 30-40 prosenttia tavoitteen jäljessä. Kalan lisääminen ruokavalioon toisi mukanaan tärkeitä omega-3-rasvahappoja ja D-vitamiinia, joita moni suomalainen saa riittämättömästi erityisesti talvikuukausina. ^[4]

Miksi emme sitten syö enemmän? Hinta on usein suurin este. Viimeisen kahden vuoden aikana tuoreen kalan hinta on noussut paikoin huomattavasti,^[5] mikä tekee siitä monelle luksustuotteen arkiruuan sijaan. Lisäksi taitojen puute askarruttaa. Moni pelkää ruotoja tai ei tiedä, miten esimerkiksi haukea tai lahnaa tulisi valmistaa. Muistan itsekin, kuinka ensimmäinen yritykseni perata ahventa päättyi laastariin ja turhautumiseen. Mutta taito karttuu vain tekemällä.

Kotimaisen luonnonkalan mahdollisuudet

Vaikka lohi hallitsee, kotimainen luonnonkala - kuten ahven, kuha ja silakka - on ravintoarvoiltaan huippuluokkaa. Erityisesti silakka on historiallisesti ollut suomalaisten tärkein kala, mutta sen kulutus on pudonnut murto-osaan entisestä. Nykyisin silakkaa syödään vain noin 0,3 kiloa vuodessa henkeä kohden.^[6] Tämä on valtava muutos verrattuna muutaman vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen, jolloin se oli jokaviikkoinen perusruoka.

Tässä tullaan siihen aiemmin mainitsemaani yllättävään syyhyn: ruotojen ja käsittelyn pelkoon. Kotimaiset särkikalat, kuten särki ja lahna, mielletään usein roskakalaksi juuri niiden vaikean rakenteen vuoksi. Todellisuudessa kyse on vain jalostusasteesta. Kun särkikala jauhetaan massaksi tai purkitetaan öljyyn, ruodot pehmenevät ja maku on erinomainen. Ratkaisu ei ole kalalajin välttäminen, vaan sen oikeaoppinen valmistus. Valmiit kalamurekkeet ja kalasäilykkeet ovatkin nostaneet särkikalojen suosiota hitaasti mutta varmasti.

Kotimainen luonnonkala vs. Ulkomainen lohi

Kotimainen luonnonkala (Ahven, hauki, silakka)

• Vaatii usein enemmän esikäsittelyä (perkaus, suomustus), ellei osta fileenä
• Vaihteleva - sesonkiaikana edullista, mutta jalostetut tuotteet voivat olla kalliimpia
• Erinomainen - poistaa ravinteita vesistöistä ja vähentää rehevöitymistä

Ulkomainen lohi (Norjan lohi) ⭐

• Erittäin helppoa - saatavilla lähes aina ruodottomana fileenä tai paloina
• Vakaa - suurtuotannon ansiosta hinta pysyy usein kilpailukykyisenä läpi vuoden
• Haasteellinen - kasvatus aiheuttaa paikallista kuormitusta ja vaatii rehukalaa

Esa Tampereelta: Matka kohti kotimaista kalaruokaa

Esa, 45-vuotias ohjelmistosuunnittelija Tampereelta, söi kalaa yleensä vain kerran kuussa - ja silloinkin se oli Norjan lohta. Hän halusi tukea paikallisia kalastajia mutta tunsi olonsa epävarmaksi kalatiskillä.

Hän päätti ostaa kokonaisia ahvenia paikalliselta torilta. Ensimmäinen kokeilu oli katastrofi: suomuja oli kaikkialla keittiössä ja fileointi vei yli tunnin, mikä sai hänet melkein luovuttamaan heti kättelyssä.

Esa tajusi, ettei hänen tarvitse olla ammattilainen. Hän hankki laadukkaan fileointiveitsen ja katsoi opasvideoita, mutta suurin oivallus oli pyytää kalakauppiasta tekemään esikäsittely hänen puolestaan kiireisinä päivinä.

Nyt Esa syö kotimaista kalaa kaksi kertaa viikossa. Hänen ruokamenonsa laskivat hieman sesonkituotteiden ansiosta, ja hän kertoo tuntevansa itsensä energisemmäksi saatuaan lisää D-vitamiinia ruokavaliostaan kuuden kuukauden seurannan aikana.